Blogalisaation lyhyt historia
Osallistuin taannoin seminaariin, jossa opin uudissanan blogalisaatio. Puhuja viittasi sillä blogien yleistyvään käyttöön mielipidevaikuttajina. Kielentutkijaa tuore anglismi rupesi tietenkin kiinnostamaan. Suomen sanana blogalisaatio ei näyttäisi yleistyneen vielä kovin laajalle: nettihaun viitteiden määrä jää reilusti alle sadan. Aivan tuore sana se ei kuitenkaan ole. Nettikeskustelua siitä löytyy jo viiden vuoden takaa. Tuolloin sillä viitataan blogien määrälliseen ja laadulliseen paisumiseen, blogikulttuurin leviämiseen ”yli maailman aina Huittisiin saakka”. Ilmassa on selvästi innostusta.
Suomalaiset selaustulokseni osoittavat, että blogalisaatio nähdään nykyään sekä uhkana että mahdollisuutena. Uhkaksi se muodostuu nettirikollisuuden ja anarkian väylänä, mutta toisaalta sitä voidaan hyödyntää palvelujen tarjoamisessa. Uusi yhteisöllisyys voi myös vapauttaa arkitodellisuuden kahleista. Tässä merkityksessä blogalisaatio on levinnyt kattamaan blogien lisäksi facebookit, second lifet ja Habbo hotellit.
Kun teen nettihakuni blogalization/blogalisation -muodoilla, viitteiden määrä kasvaa yli kymmeneen tuhanteen. Kansainvälisessä käytössä sanan merkitys saa lisää ulottuvuuksia. Joidenkin mielestä sanalla viitataan useammalla kuin yhdellä kielellä bloggaavaan avoimeen verkkoyhteisöön, jossa kielirajat ylittyvät luonnostaan. Toisten mukaan sanan merkitys ei ole vielä tarkentunut, ja jotkut ovat sitä mieltä, ettei sitä ei oikeastaan tarvita, kun käytössä on jo globalisaatio. Ajatellaan myös, ettei blogalisaatiossa ole mitään uutta: ainahan ihmiset ovat tarinaa iskeneet.
Kielentutkijalle kyse on joka tapauksessa kiinnostavasta sananmuodostusketjusta. Englannin blogi, blog, on 1990-luvun yhdistelmä sanoista web ja log, ’verkko’ + ’loki(kirja)’. Blogalization on sittemmin lyhennetty blogista ja globalisaatiosta. Anglistin tietopankki Oxford English Dictionary kertoo, että globalisaatio puolestaan syntyi 1930-luvun alussa, kun adjektiiviin global lisättiin pääte -ization. Mallia ehkä otettiin ranskan globalisationista, joka tavataan jo aivan viime vuosisadan alusta. Adjektiivia global on käytetty englannissakin ainakin 1600-luvulta lähtien, tosin aluksi ympyrän muotoon liittyvissä teknisissä yhteyksissä; sen pohjana oleva substantiivi globe lainattiin ranskasta keskiajan lopulla.
Maapalloistumisen rönsyävään sanaperheeseen kuuluu 1980-luvun lopulla luotu glocalization, jossa kansainvälinen ja paikallinen, local ja global, yhdistyvät. Niistä on johdettu myös adjektiivi glocal. Saman mallin mukaan blogalization on saanut oman adjektiivinsa, blogal. Ja kun on käytössä adjektiivi, verbi seuraa: blogalize. Siitä voi helposti jatkaa muotoihin blogalizing ja blogalized. Näin sana kotiutuu kieleen.
Kaikki eivät kuitenkaan halua blogalisoitua. Kanadan ranskalaisella sivustolla blogalisation mainitaan quebeciläiseksi anglismiksi ja muistutetaan, että kielitoimisto esittää sille kotoperäistä muotoa carnétisation. Kiinnostavaa kyllä, englanninkielinen verkkosanakirja väittää, että blogalisation on saanut suuremman suosion ranskassa ja saksassa kuin englannissa. Ehkä väitteessä on jotain perää. Sain havaita, että vaikka blogalisaatio on jo täysin globalisoitunut, ei se vielä ole ehtinyt Oxford English Dictionaryn hakusanaksi edes sanakirjan verkkoversioon.
P.S. Juttuni luettuaan kotikriitikko huomautti, että kyllä suomessakin globaalit blogit voivat mutkistua. Globalisaatio saa kotoisemman muodon klopalisaatio ja blogista voi tulla ploki. Mutta ploki ei suinkaan ole aina blogi tai plokkaaminen bloggaamista…
Ei niin, että …
Käännöslainoja on usein vaikea havaita tuontitavaraksi. Samuel Johnson, englannin historian ehkä tunnetuin leksikografi, pelkäsi ranskasta käännettyjen sanontojen korruptoivan englannin kielen. Vuoden 1755 sanakirjansa johdannossa hän totesi, että vaikka yksittäisiä sanoja lainattaisiin tuhatmäärin, kielen rakenteet eivät niistä horju, kun taas uusi fraseologia järkyttää kielen perusteita. Jos kääntäjät eivät valpastuisi, englanti rapautuisi ennen pitkää ranskan murteeksi.
Saksalainen kollegani pohti englannin not that -rakenteen lainautumista muihin Euroopan kieliin. Ainakin saksasta löytyy vastaava ilmaus. Miten kääntyisivät suomeksi seuraavat pari esimerkkiä?
- … no one will fancy him now. Not that I fancied him before but …
- … jetzt wird er niemandem mehr gefallen. Nicht dass er mir jemals gefallen hätte …
- it’s not that they’re fussy, it’s just that they don’t eat all the things that we eat.
- es ist ja nicht so, dass sie heikel sind, sie essen nur einfach nicht alles, was wir essen.
Not that -rakenteella puhuja täsmentää tai lieventää väitettään tai sen mahdollista tulkintaa. Suomessa ei niin, että on mahdollinen, joskaan ei ainut tai edes luontevin käännösvaihtoehto:
- kukaan ei enää tykkää hänestä. Ei niin, että olisin hänestä aiemminkaan tykännyt, mutta …/ Eipä silti, että olisin hänestä aiemminkaan tykännyt, mutta …
- ei niin, että he olisivat nirsoja/eivät he nirsoja ole; he vain eivät syö kaikkea mitä me syömme.
Nettihaku tuotti kuitenkin vakuuttavan määrän ei niin, että -tapauksia (pilkulla ja ilman) hyvin erilaisista tilanteista opiskelijavaihtopalautteesta eduskunnan täysistunnon pöytäkirjaan ja urheilublogista yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun. Onpa rakenteelle omistettu oma runokin. Ilmaus selvästi on voimissaan.
Kollegani jäljitti englannin not that -rakenteen ensiesiintymät 1300-luvun lopun raamatunkäännökseen, jossa sillä englanninnettiin korinttolaiskirjeissä latinan non quod. Varhainen käännöskonteksti löytyy myös suomalaiselle ilmaukselle. Vuoden 1548 raamatunkäännöksessään Agricola suomensi vastaavia korinttolaiskirjeiden kohtia ei niin että -rakenteella:
Ei nin ette me Herrauttaisima teiden Usko’na ylitze/ waan me olema Auttaijat teiden ilohon/ sille ette te Uskosa seisotta. (2 Kor 1:24)
Pitääpä kysyä kollegalta miten Luther aikanaan saksansikaan kyseiset jakeet!
