”Olen ei häntä”
Kesällä Hoffenheimista lainasopimuksella Osasunaan siirtynyt jalkapalloilija Jukka Raitala (@JukkaRaitala20) lähetti 1. lokakuuta Twitterin kautta arvoituksellisen viestin:
@JukkaRaitala20
” #Raitala Ovat Olosuhteet, Mutta Emme Voi Vaatia Niin Nuori Ja Tulevat Liigan Eri. Rehu Että Veto On Hyvä” Mendi.
Jos hämmennykseltään uskaltautuu selailemaan @JukkaRaitala20:n muita viestejä, huomaa pian, että viesti on käännetty suoraan espanjasta käyttämällä automaattista käännösohjelmaa, ilmeisesti Google Translatea. @JukkaRaitala20 on näet samalla kellonlyömällä lähettänyt edellä lainatusta viestistä myös espanjan- ja englanninkieliset versiot:
Lisäksi osoittautuu, että @JukkaRaitala20 ei olekaan Raitala itse vaan innokas kannattaja, joka raportoi suosikkinsa tekemisistä Twitterissä kolmella kielellä:
@JukkaRaitala20
Ensinnäkin toistan: Minä noudatan kaikkia uutisia olen ei häntä Jukka mutta tämä on Twitter tukea teitä.
@JukkaRaitala20
First of all I repeat: I keep all the news Jukka, but I’m not him. This is a support to him twitter.
@JukkaRaitala20
Antes De Nada Repito: Sigo Toda La Actualidad de Jukka Pero No Soy Él. Esto Es Un Twitter Para Apoyarle.
Tapaus osoittaa ainakin sen, että konekääntäminen on edelleen vaikeaa, etenkin silloin kuin lähtö- ja kohdekieli poikkeavat toisistaan rakenteellisesti. Ainakin suomenkielisten esimerkkien valossa näyttää siltä, että käännökset muodostetaan muuttamalla lähdekielen sanoja kohdekielisiksi yksi kerrallaan ilman, että niiden merkityksiä tai kieliopillisia suhteita analysoidaan kovin pitkälle.
Tämä selittää muun muassa sen, mitä ensimmäisen viestin enigmaattinen ”Rehu Että Veto On Hyvä” -lause tarkoittaa. Espanjankielisessä lähtötekstissä esiintyy sana pienso, joka voi olla joko rehua merkitsevä substantiivi tai verbimuoto, jonka suomenkielinen vastine kuuluu olen sitä mieltä. Näistä jälkimmäinen on tässä yhteydessä luonnollisesti oikea vaihtoehto.
Kun otetaan huomioon, että tässä esimerkissä sana esiintyy että-lauseen edellä, oikean merkityksen tunnistaminen on varsin yksinkertaista myös koneellisesti. Kuitenkin käytetty käännösohjelma on jostain syystä päätynyt väärään merkitykseen ja tämän seurauksena tarjoaa virheellistä käännöstä. Sen sijaan englanninkieliseen versioon on jostain käsittämättömästä syystä päätynyt käännös ”I thing that”, mutta ainakin tässä tapauksessa lähtötekstin sana on ilmeisesti tulkittu oikein.
Käännösvirheistä huolimatta @JukkaRaitala20:n viesteistä välittyy mukavan positiivinen sävy – myös suomeksi:
Kielitaitouutisia
Kielitaito saa tavallisesti uutisissa varsin vähän palstatilaa verrattuna moniin muihin yhteiskunnallisiin teemoihin. Silloin tällöin kielitaidon merkitys kuitenkin ylittää uutiskynnyksen – muulloinkin kuin osana puuduttavaa kinastelua erään kielen pakollisuudesta kouluopetuksessa.
Taloussanomat uutisoi maaliskuussa suomalaisten englannin kielen taidon olevan maailman viidenneksi parasta muiden Pohjoismaiden sekä Hollanin vanavedessä. Vaikka uutisen pohjana ei ollut riippumaton tutkimus vaan yksityisen kielipalveluyrityksen verkkotesteihin perustuva selvitys, tulos tuntuu arkikokemuksen perusteella koko lailla oikeansuuntaiselta. Uutisen mukaan testissä hyvin menestyneitä maita yhdistää pieni koko, varallisuus sekä maan oman kielen vähäinen puhujamäärä maailmanlaajuisesti. Listan jatkoksi voinee lisätä maissa olevan tapana tekstittää vieraskielisiä tv-ohjelmia jälkiäänityksen sijaan, mikä varmasti johtuu osittain edellä mainituista tekijöistä.
Liialliseen hyvänolontunteeseen suomalaisilla ei silti taida olla varaa. Eräs kevään pääpuheenaiheista on ollut matkapuhelinyhtiö Nokian vaikeudet, ja syitä niihin on haettu myös yhtiön suomalaisten työntekijöiden kielitaidosta. Juhani Risku, yhtiön entinen ”Head of User Experience”, väitti Tuomas Enbusken radio-ohjelmassa sujuvan englannin olevan suomalaisille ”alistumiskieli”, joka sysää heidät taka-alalle neuvotteluissa:
Joka ikinen kerta, kun on neuvottelu, jossa yritetään ratkaista joku asia, niin natiivia englantia puhuva henkilö ottaa 2-0 voiton, jos on alistuva suomenkielinen henkilö.
Kuvauksen perusteella voidaan toki kysyä, missä määrin Riskun diagnoosi kohdistuu kielitaidon sijaan yleisiin vuorovaikutustaitoihin, jotka toki ovat tärkeä osa kielitaitoa. Ainakaan hän ei tarjoa lääkkeeksi kielikoulutusta vaan kannattaa hieman yllättäen asettumista tiukasti puolustuskannalle.
Mähän ehdotan … että jotta Nokia pysyisi itsenäisenä, niin ja suomalaisena ja skandinaavisena firmana, niin neuvottelussa jos joku rupeaa puhumaan tätä hankalaa englantia ja ottaa valtaa, niin käännetään heti kieli suomeksi. Ja niin kauan puhutaan suomea, että se asia tulee suomalaisten järkevän käytöksen kautta ja tiedon kautta hanskatuksi.
Oli ehdotuksesta mitä mieltä tahansa, lienee kuitenkin selvää, että vaativien työ- ja esimiestehtävien hoitaminen vieraalla kielellä edellyttää aina hyvää ja monipuolista kielitaitoa. Tähän kuuluu vuorovaikutustaitojen ohella kielen vivahteiden sekä luonnollisesti laajan sanavaraston hallitseminen.
Vai edellyttääkö sittenkään? Jos ajatellaan, että vaativan työn tunnusmerkkejä voisivat olla esimerkiksi vastuu alaisten kouluttamisesta ja johtamisesta, saavutetuista tuloksista ja suhteista mediaan, on vaikea kuvitella vaativampaa työtä kuin Englannin jalkapallomaajoukkueen valmentaminen. Tästä huolimatta italialainen Fabio Capello selviytyy omien sanojensa mukaan näistä tehtävistä ainoastaan sadan sanan sanavaraston turvin!
