”Olen ei häntä”
Kesällä Hoffenheimista lainasopimuksella Osasunaan siirtynyt jalkapalloilija Jukka Raitala (@JukkaRaitala20) lähetti 1. lokakuuta Twitterin kautta arvoituksellisen viestin:
@JukkaRaitala20
” #Raitala Ovat Olosuhteet, Mutta Emme Voi Vaatia Niin Nuori Ja Tulevat Liigan Eri. Rehu Että Veto On Hyvä” Mendi.
Jos hämmennykseltään uskaltautuu selailemaan @JukkaRaitala20:n muita viestejä, huomaa pian, että viesti on käännetty suoraan espanjasta käyttämällä automaattista käännösohjelmaa, ilmeisesti Google Translatea. @JukkaRaitala20 on näet samalla kellonlyömällä lähettänyt edellä lainatusta viestistä myös espanjan- ja englanninkieliset versiot:
Lisäksi osoittautuu, että @JukkaRaitala20 ei olekaan Raitala itse vaan innokas kannattaja, joka raportoi suosikkinsa tekemisistä Twitterissä kolmella kielellä:
@JukkaRaitala20
Ensinnäkin toistan: Minä noudatan kaikkia uutisia olen ei häntä Jukka mutta tämä on Twitter tukea teitä.
@JukkaRaitala20
First of all I repeat: I keep all the news Jukka, but I’m not him. This is a support to him twitter.
@JukkaRaitala20
Antes De Nada Repito: Sigo Toda La Actualidad de Jukka Pero No Soy Él. Esto Es Un Twitter Para Apoyarle.
Tapaus osoittaa ainakin sen, että konekääntäminen on edelleen vaikeaa, etenkin silloin kuin lähtö- ja kohdekieli poikkeavat toisistaan rakenteellisesti. Ainakin suomenkielisten esimerkkien valossa näyttää siltä, että käännökset muodostetaan muuttamalla lähdekielen sanoja kohdekielisiksi yksi kerrallaan ilman, että niiden merkityksiä tai kieliopillisia suhteita analysoidaan kovin pitkälle.
Tämä selittää muun muassa sen, mitä ensimmäisen viestin enigmaattinen ”Rehu Että Veto On Hyvä” -lause tarkoittaa. Espanjankielisessä lähtötekstissä esiintyy sana pienso, joka voi olla joko rehua merkitsevä substantiivi tai verbimuoto, jonka suomenkielinen vastine kuuluu olen sitä mieltä. Näistä jälkimmäinen on tässä yhteydessä luonnollisesti oikea vaihtoehto.
Kun otetaan huomioon, että tässä esimerkissä sana esiintyy että-lauseen edellä, oikean merkityksen tunnistaminen on varsin yksinkertaista myös koneellisesti. Kuitenkin käytetty käännösohjelma on jostain syystä päätynyt väärään merkitykseen ja tämän seurauksena tarjoaa virheellistä käännöstä. Sen sijaan englanninkieliseen versioon on jostain käsittämättömästä syystä päätynyt käännös ”I thing that”, mutta ainakin tässä tapauksessa lähtötekstin sana on ilmeisesti tulkittu oikein.
Käännösvirheistä huolimatta @JukkaRaitala20:n viesteistä välittyy mukavan positiivinen sävy – myös suomeksi:
THEY’RE going THERE with THEIR friends. It’s called grammar. Use it.
Tämä kirjoitus sai alkunsa Facebook-ryhmästä, johon muutama tuttu sattui liittymään.
Ihmiset kommentoivat sen seinälle kielenkäyttöön liittyviä asioista, jotka ärsyttävät tai huvittavat heitä, tyyliin:
It’s called NIECE, not NEICE!!!
I hate it when people pronounce “esculator”. Do they not know how it is spelt. No U in the word. grrr.
I am so sick of the misuse of “your” on face book….. It is not: your a good friend, your the best, your going to the party with me, your right about that, your staying home to pick your nose and watch tv….. it is you are or you’re!
Suosittu ryhmä, tätä kirjoittaessa siihen oli liittynyt yli 350 000 jäsentä.
Hauskaa on, että kielitieteen näkökulmasta ryhmän nimessä mainitut ja varsin monet ihmisten sinne postittamista asioista eivät varsinaisesti ole kielioppia.
“In linguistics, grammar is the set of structural rules that govern the composition of sentences, phrases, and words in any given natural language. The term refers also to the study of such rules, and this field includes morphology, syntax, and phonology, often complemented by phonetics, semantics, and pragmatics. Linguists do not normally use the term to refer to orthographical rules…”
Kielioppi tarkoittaa siis kielen rakenteeseen liittyviä asioita, lauseiden, sanojen ja fraasien muodostamista. Oikeinkirjoitus ja välimerkit eivät kuulu sen piiriin, vaan ne ovat osa ortografiaa, eli sääntöjä ja käytänteitä, joiden mukaan puhuttu kieli esitetään kirjoitetussa muodossa.
“ The orthography of a language specifies the correct way of using a specific writing system (script) to write the language…
… While “orthography” colloquially is often used synonymously with spelling, spelling is only part of orthography. Other elements of the field of orthography are hyphenation, capitalization, word breaks and punctuation. Orthography describes or defines the set of symbols (graphemes and diacritics) used, and the rules about how to write these symbols.”
Laajemmassa merkityksessä sanaa kielioppi käytetään myös yläkäsitteenä kieleen liittyville säännöille, sekä kielen rakenteisiin ja sen kirjoitusasuihin liittyville, ja näin on ilmeisesti myös ryhmän perustaneiden ihmisten mielikuvissa. Yleisessä käytössä se samaistuu helposti myös kielen ohjailuun ja kielenhuoltoon.
Kieltä on ollut olemassa kauan ennen kielioppia ja kielioppi on luonnollisen kielen toimintaa selittävää teoriaa samalla tavoin kuin esimerkiksi fysiikan lait selittävät luonnosta löytyviä ilmiöitä. Esimerkiksi verbit ja substantiivit ovat osa luonnollista kieltä samaan tapaan kuin vaikkapa painovoima on luonnon ilmiö, joka oli olemassa ennen kuin Isaac Newton selitti sen toiminnan painovoimalain avulla. Puhuttua kieltä on ollut olemassa todennäköisesti kymmeniä tuhansia vuosia, kirjoitettua kieltä noin 5 000 vuoden ajan, pilkutussäännöt ovat kehittyneet vähitellen ja kielioppi, sellaisessa muodossa kuin sen tunnemme, on monilta osin peräisin antiikin Kreikan ja Rooman grammaatikoilta.
On tapana tehdä erottelu myös preskriptiivisen ja deskriptiivisen kielioppikäsityksen välillä. Kaikki kielioppi ei ole preskriptiivistä, vaan kielitieteellisessä tutkimuksessa on kyse deskriptiivisestä kieliopista, jossa tavoitteena on jonkin tietyn kielen muodon rakenteiden kuvaus. Deskriptiivisen kieliopin kannalta on harvoin olemassa yhtä ainoaa oikeaa käyttöä, vaan kaikki kielen olemassa olevat variantit, alueelliset ja sosiaaliset murteet, ovat omalla tavallaan mielenkiintoisia. Jokaisella niistä on omaa sanastoa ja mahdollisesti omia yleiskielestä poikkeavia kieliopillisia sääntöjä, joiden mukaan ne käyttäytyvät, oli sitten kyseessä jokin historiallinen murre, suomalaisten McDonald’sin työntekijöiden ammattislangi tai Internetin chatspk.
Oikeinkirjoitusoppaiden, äidinkielen luokkien, kielitoimiston ja Internetin ”kielioppi-natsien” maailmassa puolestaan on kyse kielenhuollosta ja preskriptiivisestä kielioppikäsityksestä. Preskriptiivisessä kieliopissa ja kielenhuollossa on olemassa normeja, jotka edustavat oikeaa käyttöä ja joista poikkeaminen on virhe. Normit voivat liittyä rakenteeseen, sanastoon, välimerkkeihin, yhdyssanoihin, isoihin alkukirjaimiin tai kieliopillisiin rakenteisiin. Ne eivät ole muuttumattomia, vaan esimerkiksi Kotimaisten kielten tutkimuskeskus korostaa, että se pyrkii tutkimaan ja seuraamaan kielen kehitystä ja antamaan sen perusteella mahdollisimman tarkoituksenmukaisia ohjeita.
Osa normitettavista asioista, kuten sanajärjestys ja taivutuspäätteet, ovat luonnollisen kielen ominaisuuksia ja ne löytyvät sekä puhutusta että kirjoitetusta kielestä. Näissä tapauksissa kielenhuollon tavoitteena on vaalia yhtä yleiskieleen, usein hieman sattumanvaraisesti valikoitunutta muotoa lukuisien murrevarianttien joukosta. Kirjoitetun kielen esittämiseen liittyvät säännöt, kuten välimerkit, isot alkukirjaimet ja yhdyssanojen kirjoittaminen yhteen tai erikseen sen sijaan ovat sopimuksenvaraisia asioita. Kielen tutkimuksen näkökulmasta ne eivät kuitenkaan kuulu varsinaisesti kielioppi-käsitteen alle, joka siis tarkoittaa kielen rakenteellisia sääntöjä, joiden avulla sanat yhdistyvät keskenään merkityksellisiksi lauseiksi.
Välimerkit ovat syntyneet helpottamaan viestintää ja niiden merkityksen huomaa parhaiten kun yrittää lukea tekstiä, josta ne puuttuvat. Esimerkiksi oheisessa kuvassa kreikankielistä piirtokirjoitusta (peräisin kuuluisasta Rosettan kivestä), kaikki sanat kirjoitetaan yhteen eikä välimerkkejä käytetä.
Preskriptiivisyydellä ja kielenhuollolla on tarkoituksensa. Mikä tahansa elävä kieli muuttuu kaiken aikaa. Ohjailtuna muutos on kuitenkin hitaampaa ja yhtenäinen yleiskieli helpottaa kommunikaatiota. Suomen kieltä on huollettu ja yhdenmukaistettu 1800-luvulta lähtien, minkä ansiosta esimerkiksi äänteiden ja kirjoitusasujen vastaavuus on paljon selkeämpää, kuin englannissa, jonka ortografia on kehittynyt pidemmän ajan kuluessa, useammassa maassa ja on pahamaineisen epäsäännöllistä.
They’re, their ja there lausutaan useimmissa puhutun englannin murteissa identtisesti ja ne eroavat nimenomaan kirjoitusasuiltaan. Toisaalta ne ovat kieliopillisesti eri sanoja (they’re = lyhenne sanoista ”they are”, their = monikon kolmannen persoonan pronominin genetiivi/possessiivimuoto, there = demonstratiivipronomini) ja tämän perusteella olisi mahdollista väittää, että niiden sekoittaminen olisi tästä johtuen kielioppi-virhe. Virhe kuitenkin koskee toisiaan hyvin lähellä olevien kirjoitusasujen liittämistä väärään sanaan. Kyseessä oleva lauseenjäsen on mahdollista päätellä myös sen sijainnista lauseessa. Puhutussa kielessä tapahtuu juuri näin ja itse asiassa virheen huomaaminenkin perustuu juuri tälle. Kielitieteen näkökulmasta virhe tapahtuu siis äänteen ja kirjoitusasun vastaavuuden, eli ortografian alueella.
Mitäpä tällä kaikella sitten on merkitystä? No vaikkapa se, että oikeinkirjoitusta koskevat säännöt eivät ole absoluuttisia totuuksia, vaan sopimuksenvaraisia asioita, jotka ovat syntyneet kommunikaatiota helpottamaan. Toisille ne ovat helpompaa kuin toisille. Itse huomaan usein kirjoittaneeni they’re ja their sekaisin, jos olen tuottanut englanninkielistä tekstiä paljon ja nopeasti ja olen opettanut vakavasti lukihäiriöisiä ihmisiä, joille ne ovat olleet vielä paljon vaikeampia. Lukihäiriö ei ole yhteydessä älykkyyteen ja henkilö, jolle kielen tuottaminen on vaikeaa saattaa olla hyvinkin älykäs ja lahjakas muissa asioissa (vakioparaatiesimerkkinä Albert Einstein). Ihmisillä on hyvin tunteenomainen suhtautuminen kieleen ja omaa kielikorvaa vastaan sotivat ilmaukset tuppaavat ärsyttämään. Näin tapahtuu myös kielitieteilijälle sisälläni, kun joku käyttää sanaa ”grammar” tarkoittaessaan oikeinkirjoitusta tai välimerkkejä.
Blogalisaation lyhyt historia
Osallistuin taannoin seminaariin, jossa opin uudissanan blogalisaatio. Puhuja viittasi sillä blogien yleistyvään käyttöön mielipidevaikuttajina. Kielentutkijaa tuore anglismi rupesi tietenkin kiinnostamaan. Suomen sanana blogalisaatio ei näyttäisi yleistyneen vielä kovin laajalle: nettihaun viitteiden määrä jää reilusti alle sadan. Aivan tuore sana se ei kuitenkaan ole. Nettikeskustelua siitä löytyy jo viiden vuoden takaa. Tuolloin sillä viitataan blogien määrälliseen ja laadulliseen paisumiseen, blogikulttuurin leviämiseen ”yli maailman aina Huittisiin saakka”. Ilmassa on selvästi innostusta.
Suomalaiset selaustulokseni osoittavat, että blogalisaatio nähdään nykyään sekä uhkana että mahdollisuutena. Uhkaksi se muodostuu nettirikollisuuden ja anarkian väylänä, mutta toisaalta sitä voidaan hyödyntää palvelujen tarjoamisessa. Uusi yhteisöllisyys voi myös vapauttaa arkitodellisuuden kahleista. Tässä merkityksessä blogalisaatio on levinnyt kattamaan blogien lisäksi facebookit, second lifet ja Habbo hotellit.
Kun teen nettihakuni blogalization/blogalisation -muodoilla, viitteiden määrä kasvaa yli kymmeneen tuhanteen. Kansainvälisessä käytössä sanan merkitys saa lisää ulottuvuuksia. Joidenkin mielestä sanalla viitataan useammalla kuin yhdellä kielellä bloggaavaan avoimeen verkkoyhteisöön, jossa kielirajat ylittyvät luonnostaan. Toisten mukaan sanan merkitys ei ole vielä tarkentunut, ja jotkut ovat sitä mieltä, ettei sitä ei oikeastaan tarvita, kun käytössä on jo globalisaatio. Ajatellaan myös, ettei blogalisaatiossa ole mitään uutta: ainahan ihmiset ovat tarinaa iskeneet.
Kielentutkijalle kyse on joka tapauksessa kiinnostavasta sananmuodostusketjusta. Englannin blogi, blog, on 1990-luvun yhdistelmä sanoista web ja log, ’verkko’ + ’loki(kirja)’. Blogalization on sittemmin lyhennetty blogista ja globalisaatiosta. Anglistin tietopankki Oxford English Dictionary kertoo, että globalisaatio puolestaan syntyi 1930-luvun alussa, kun adjektiiviin global lisättiin pääte -ization. Mallia ehkä otettiin ranskan globalisationista, joka tavataan jo aivan viime vuosisadan alusta. Adjektiivia global on käytetty englannissakin ainakin 1600-luvulta lähtien, tosin aluksi ympyrän muotoon liittyvissä teknisissä yhteyksissä; sen pohjana oleva substantiivi globe lainattiin ranskasta keskiajan lopulla.
Maapalloistumisen rönsyävään sanaperheeseen kuuluu 1980-luvun lopulla luotu glocalization, jossa kansainvälinen ja paikallinen, local ja global, yhdistyvät. Niistä on johdettu myös adjektiivi glocal. Saman mallin mukaan blogalization on saanut oman adjektiivinsa, blogal. Ja kun on käytössä adjektiivi, verbi seuraa: blogalize. Siitä voi helposti jatkaa muotoihin blogalizing ja blogalized. Näin sana kotiutuu kieleen.
Kaikki eivät kuitenkaan halua blogalisoitua. Kanadan ranskalaisella sivustolla blogalisation mainitaan quebeciläiseksi anglismiksi ja muistutetaan, että kielitoimisto esittää sille kotoperäistä muotoa carnétisation. Kiinnostavaa kyllä, englanninkielinen verkkosanakirja väittää, että blogalisation on saanut suuremman suosion ranskassa ja saksassa kuin englannissa. Ehkä väitteessä on jotain perää. Sain havaita, että vaikka blogalisaatio on jo täysin globalisoitunut, ei se vielä ole ehtinyt Oxford English Dictionaryn hakusanaksi edes sanakirjan verkkoversioon.
P.S. Juttuni luettuaan kotikriitikko huomautti, että kyllä suomessakin globaalit blogit voivat mutkistua. Globalisaatio saa kotoisemman muodon klopalisaatio ja blogista voi tulla ploki. Mutta ploki ei suinkaan ole aina blogi tai plokkaaminen bloggaamista…
Käyttäjä Ari presents: Uusi blogi, keskiviikko 31st March
Tulevana kesänä toista kertaa järjestettävä Euroopan laajuinen Sonisphere Festival näyttäytyy paitsi esiintyjiensä puolesta, myös kielenkäytön kannalta mielenkiintoisena ilmiönä. Sonisphere on kuin kiertävä kesätapahtuma yhdysvaltalaisten Vans Warped Tourin ja (alkuperäisen) Lollapaloozan tapaan, joissa festivaaliorganisaatio ja bändit kiertävät ympäri Yhdysvaltoja ja Kanadaa kesän ajan.
Kesällä 2010 Sonisphere-nimen alla järjestetään 11 festivaalia Euroopan eri maissa. Festivaaliorganisaatiot ovat kuitenkin usein erillisiä ja paikallisia, vaikka osa esiintyjistä nähdäänkin useamman maan Sonispheren lavalla.
Festivaalin katto-organisaatio ja perustajaryhmä löytyy Briteistä. Yhteistä kaikilla Sonisphere-festivaaleilla on bändien lisäksi graafinen ilme sekä verkkosivupohja.
Koska festivaalia järjestetään eri maissa, on tapahtuman viestintä päätetty hoitaa aina kulloisenkin kyseessä olevan maan kielellä. Yhteisen graafisen ilmeen, verkkosivujen sekä eri maiden kielten yhteensovittaminen on kuitenkin synnyttänyt mielenkiintoisia kielellisiä sekoituksia.
Esimerkiksi Suomen Sonispheren julisteissa lukee hieman huvittavasti:
SONISPHERE FESTIVAL
PRESENTS
KIRJURINLUOTO, PORI, FINLAND
LAUANTAI 7TH / SUNNUNTAI 8TH AUGUST
Sonispheren verkkosivuilla puolestaan lukee aina uutisotsikoiden ja ingressien jälkeen read more tai read the rest linkkinä koko uutiseen. Tämä on kaikkien maiden tapahtumien verkkosivuilla samalla tavalla, vaikka muu teksti onkin kyseenomaisen maan kielellä.
Mielenkiintoisinta tässä ei välttämättä ole se, että englantia käytetään suomen tai muiden kielien sijaan (tapahtumien) mainonnassa, tai että tietyt brändiin liittyvät tekstit ja iskulauseet (esimerkiksi Sonisphere Presents) esiintyvät englanniksi muiden kielten seassa. Mielenkiintoisinta on mielestäni se, että vaikka festivaalille on paikallisten järjestäjien toimesta laadittu tapahtumamaankielinen tiedotus, on työ tehty englanninkielisiä oletustekstejä ja tapahtumamaan kieltä huonosti yhdistelemällä.
Miksi palkata kielenkääntäjiä, jos he eivät saa kääntää koko tekstiä kohdemaan kielelle? Tai miksi käännöstä ei ole tehty täysin kohdekielten ehdoilla, vaan tiettyjen englanninkielisten oletustekstien ehdoilla?
Samanlainen ilmiö on vallalla myös sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi MySpacen ja Facebookin suomenkieliset versiot ovat paikoitellen suorastaan kökköjä, koska käännöstyössä on jouduttu menemään oletustekstien ehdoilla.
MySpacen englanninkielisessä palvelussa profiilin käyttäjästä kertovan kohdan otsikko on About x, missä x korvautuu aina käyttäjän nimellä. Suomennetussa versiossa tämä kääntyy muotoon Tietoja x, missä x on käyttäjän nimi perusmuodossaan.
Facebookin englanninkielisessä palvelussa toisen seinälle kirjoitettaessa näkyy kirjoittajan ystävillä ilmoitus X wrote on x’s wall. Suomeksi tämä on kääntynyt muotoon X kirjoitti käyttäjän x seinälle.
Molemmissa tapauksissa käyttäjän nimi esiintyy suomenkielisessä versiossa siis taivuttamattomana. Mieluummin MySpacessa pitäisi kuitenkin lukea Tietoja Arista, ei Tietoja Ari ja Facebookissa parempi ilmaisu olisi Ari kirjoitti Samun seinälle, ei Ari kirjoitti käyttäjän Samu seinälle. Nyt käännökset ovat vain… no, kökköjä.
Tiettyjen sanojen taipumattomuus käännöksissä saa aikaan myös selkeitä virheitä. Jos käyttäjä kommentoi Facebookissa linkkiä, on ilmoitus tästä englanniksi X commented on x’s link ja suomeksi X kommentoi käyttäjän x linkki. Suomenkielisen MySpacen etusivulla on linkki Tag ystäviä kuvia, jonka kautta käyttäjä voi lisätä tunnisteita kuviinsa. Englanniksi toiminto on Tag photos.
Ongelmat, kökköydet ja huonot käännökset nousevat sivustojen koodista. Tietyt tekstin osat – esimerkiksi juuri käyttäjän nimi sekä sanat linkki ja tag – tulevat oletusteksteinä sivustojen koodista, eikä niitä siksi voi taivuttaa. Englanninkielisissä palveluissa ongelmaa ei muodostu, koska käytettäessä About x tai comment on link -ilmaisuja, käyttäjän nimeä x tai sanaa link ei taivuteta. Ilmaisussa X wrote on x’s wall taivutus tapahtuu kätevästi genetiivin päätteellä aina samalla tavalla.
Suomen kieltä joudutaan siis käyttämään tiettyjen oletustekstien ehdoilla, jotka puolestaan on luotu englannin kieliopin mukaan. Olisiko ollut liian suuri työ koodata oletustekstit kokonaan uudestaan, kun erikielisiä versioita sosiaalisen median sivustoista alettiin tehdä?
Verkkosivujen koodin kanssa oletustekstit ovat kuitenkin periaatteessa ymmärrettäviä selityksiä kököille käännöksille. Sonispheren julisteiden kohdalla huvittaa silti vieläkin puoliksi käännetyt päivämäärät.
Kun käy läpi muiden maiden Sonisphere-julisteita, ei päivämäärän graafinen asettelu ole edes yhtenäistä. Kyse ei ole siis siitä, että päivän numero ja kuukausi olisi haluttu aina samaan kohtaan samalla tavalla. Jos näin olisi ollut, eri kielten kieliopit olisivat saattaneet sotkea tämä suunnitelman, mistä johtuen graafiseen ilmeeseen olisi voitu asettaa tietyt osat oletuksina, joita ei voi muuttaa tai kääntää. Tosin suomeksi Sonispheren teksti muodostuisi kyllä aivan samalla asettelulla:
SONISPHERE FESTIVAL
ESITTÄÄ
KIRJURINLUOTO, PORI
LAUANTAI 7. / SUNNUNTAI 8. ELOKUUTA
Taivutukset ja erilaiset sanajärjestykset kuuluvat eri kieliin oleellisena osana niiden kielioppia. Oletustekstien kanssa tehdyissä käännöksissä lähtökohtana on kuitenkin useimmin englannin kielen kielioppi.
