Kylteistä ja monimerkityksellisyydestä

”After your dog has done its business, do yours.” Dublinissa nähty katukyltti sai hetken miettimään onko viesti sittenkin ironinen? No, koiranulkoiluttajia ei tietenkään kehoteta tekemään omia tarpeitaan kadulle, vaan siivoamaan lemmikkiensä jätökset pois. Mutta tuon kyltin nähtyämme pidimme silmät auki muiden oudolta tuntuvien katu- ja tiekylttien varalta, ja löytyihän niitä kymmenen päivän mittaisen Irlannin-reissumme aikana.

Irlannissa tiet ovat hyvin kapeita ja usein kiviaitojen reunustamia, eivätkä nopeusrajoitukset tunnu huomioivan liikenneturvallisuutta:


DRIVE SAFELY???

Kun ehdin tottua kiviaidan läheisyyteen ja paikallisten kuskien kaasujalkaan, lingvisti minussa kiinnitti huomionsa kylttien sanamuotoon. Näissä kylteissä lukee ”drive safely”, josta tuli mieleen miten joissain maissa kyseisen kehoituksen näkee muodossa ”drive safe”. Tästäkin on väännetty kättä: saako verbin määreenä käyttää adjektiivia, vai onko tapauksessa ”drive safe” kyse jostain muusta ilmiöstä? Tässä ”drive safe” -esimerkki USAsta:

Drive Safe

No, kummassakin tapauksessa kyltin merkitys on tietenkin selvä, kuten seuraavankin kyltin, vaikka tapa kieltää häiritsemästä poneja ei kuulosta ihan luontevimmalta:

Ok…

..tai tämän, vaikka sanoja en ymmärrä kun en osaa iiriä:

Dingle 6

Toisinaan kyltin tekstistä ei ole mitään apua kieltä taitamattomille, jos vaikkapa paikannimet ovat ainoastaan muulla kuin maan valtakielellä. Esimerkiksi Dinglen kylän nimi on iiriksi An Daingean; ällän puute tekee siitä läpinäkymättömän iiriä osaamattomille (vrt. myös Galway (eng.) vs. Gaillimh (ir.), tai Dublin (eng.) vs. Baile Átha Cliath* (ir.)!), ja tämä on turismista riippuvaiselle kylälle harmillista, joten kyläläiset ovat ottaneet asiakseen korjata olemassaolevia tiekylttejä:

Dingle-An Daingean graffiti

(Nimisotku juontaa juurensa hallituksen päätöksestä, jonka tavoitteena oli tukea iirin kielen elinvoimaisuutta mm. pyrkimällä käyttämään iiriä ensisijaisena virallisena kielenä Gaeltachtissa, eli iirinkielisillä alueilla. Joten Gaeltachtissa mm. tiekylteissä paikannimet ovat ainoastaan iiriksi [poikkeuksina suurimpien kaupunkien nimet].)

Lopuksi (tästä tuli selvästi mätäkuun blogipostaus) hämmentävä tiekyltti. Lienee selvää, että tätä tietä oli pakko ajaa!

Flying Beetle


* No, kaupungin englanninkielinen nimi tulee iirinkielisestä nimestä Dubh Linn, ’musta lampi’, mutta kaupungin virallinen nimi on iiriksi kuten yllä; ”Dubh Linn” -nimeä saa turhaan etsiä tiekylteistä.

1 kommentti

Kategoria(t): Samuli Kaislaniemi

One response to “Kylteistä ja monimerkityksellisyydestä

  1. Paluuviite: Kelttimaan kielipolitiikkaa, osa 2 « Kielen kannoilla

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s