Englannin joulusanoista (ja vähän suomenkin)

Kaikkihan tietävät, että joulu on englanniksi Christmas. Sana tulee Oxford English Dictionaryn mukaan muinaisenglannin sanoista Cristes mæsse eli ’Kristuksen messu’ tai ’Kristuksen juhla’. Ainakin 1500-luvulta asti siitä on käytetty myös lyhennettyä muotoa Xmas. Kristuksen lyhenne X tulee kreikan Χριστός-sanasta (khristos), joka alkaa X:ää muistuttavalla khii-kirjaimella.

Joululle on englannissa kuitenkin toinenkin sana, joka on sukua ruotsin jul-sanalle: yule. Sillä tarkoitettiin alun perin esikristillistä juhlaa, jota vietettiin joulukuussa kahdentoista päivän ajan, mutta jo ennen 900-lukua samaa sanaa ruvettiin muinaisenglannissa käyttämään kristillisestä joulusta, joka ilmeisesti tarkoituksella sijoitettiin pakanajuhlan päälle syrjäyttämään se. Christmas-sana tuli käyttöön yulen rinnalle 1100-lukuun mennessä.

Jul on ruotsissa edelleen yleiskielinen joulusana, mutta englannin yule-sanaa käytetään enää lähinnä Pohjois-Englannissa ja Skotlannissa. Sitä esiintyy vielä joissakin jouluun liittyvissä perinteissä, kuten yule-log ’jouluna poltettava iso halko’ ja yule-song ’joululaulu’ (tutummin Christmas carol). Lisäksi yulen ovat ottaneet käyttöön uuspakanat, ja voidaanpa joulukorteissakin lähettää yuletide greetings, joulunajan terveisiä.

Kolmas englannin joulusana on noel, joka lainattiin keskiajalla ranskasta, johon se oli periytynyt latinan ’syntymään’ viittaavasta sanasta nātālis. Tätäkään ei enää yleiskielessä käytetä, mutta joulukorteissa ja -lauluissa sitä esiintyy. Itse asiassa noel on myös kolmas sana joululaululle.

Entäpä suomen joulusanat? Suomen sanojen alkuperä -kirjan mukaan joulu on skandinaavinen lainasana. Hassua kyllä, sana on oikeastaan lainattu kahteen kertaan: aiempi germaaninen lainasana samasta lähteestä (josta siis sekä ruotsin jul että englannin yule ovat periytyneet) on juhla. Ehkäpä ensimmäisellä kerralla lainattiin vain jännä uusi sana bileille, kun taas toisella kerralla lainattiin koko joulun idea, tuohon aikaan varmaan vielä pakanallisessa merkityksessä?

Lopuksi toivotetaan kaikille asianosaisille riemullista joulujuhlaa, Happy Yuletide, Merry Christmas sekä Joyous Noel!

4 kommenttia

Kategoria(t): Tanja Säily

4 responses to “Englannin joulusanoista (ja vähän suomenkin)

  1. Arja Nurmi

    Englannin varieteettien erot ovat myös hyvin mielenkiintoisia: brittienglannissa (ja irlanninenglannissa) kuulee myös toivotusta Happy Christmas, kun taas amerikanenglannissa se on harvinaisempi.

    Kokonaan toinen kysymys on tietysti sitten se, että nykyisin ollaan huomattavasti tarkempia kulttuurierojen kanssa, ja siksi monet ovat ryhtyneetkin toivottamaan uskontoneutraalisti vain Happy Holidays. Painetuissa korteissa lukee usein myös Season’s Greetings, mikä pyrkii olemaan samalla tavalla kristinuskosta riippumaton.

    Meillä Suomessakin on jotain samantyyppisiä ilmaisuja: hyvät pyhät voidaan toivottaa niin pääsiäisenä kuin juhannuksenakin, pitkistä viikonlopuista puhumattakaan, mutta en muista tuota useinkaan joulun alla kuulleeni.

    • Tanja Säily

      Happy Christmasista tuli mieleen Antoinette Renoufin ja Jayeeta Banerjeen käsite ”leksikaalinen repulsio”: Happy Christmas, Merry Christmas ja Happy Birthday ovat kaikki käytettyjä ilmaisuja, mutta Merry Birthday paljon vähemmän – merry ja birthday suorastaan hylkivät toisiaan, ja hylkimisen vahvuus on mitattavissa.
      http://www.helsinki.fi/varieng/journal/volumes/02/renouf_banerjee/

      Tuo uskontoneutraaliuden vaatimus ei tosiaan ole jouluntoivotuksien suhteen vielä juurikaan levinnyt Suomeen. Ehkä joulu on meillä muutenkin aika sekulaarinen juhla, eikä sananakaan viittaa kristinuskoon (toki Christmaskin on ääntämykseltään jotain ihan muuta kuin Christ-mass).

      Merry New Year! (auts)

  2. Nimetön

    Mulle opetettiin alun perin koulussa, että Xmas olisi poliittisesti korrekti muoto, jota käytetään sanan ”Christ” välttämiseksi. Nyt kun on vähän lueskellut noita käsikirjoituksia, niin eihän se todellakaan niin mene, vaan X on äärimmäisen yleinen ”Nomina Sacra” -ryhmän lyhenne Kristukselle ja laajalti käytössä myöhäisantiikissa ja keskiajalla.

    Oikeastaan aika hauskaa, että se elää ja voi hyvin 2000-luvun joulukorteissa🙂

    • Alpo Honkapohja

      Ja tämän kirjoitin siis minä. Illam sententiam sine nomine scripsi ego.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s