Niin hämmentyivät molemmat kansat yhteen: Brittein saarten etnografiaa suomeksi 150 vuoden takaa

Jakob Oskar Forsman (1839-99) oli suomalainen oikeusoppinut ja valtiopäivämies, joka valtiollisesta toiminnastaan palkittiin valtioneuvoksen arvolla v. 1898. Pitkän akateemisen uransa aikana Forsman toimi Helsingin yliopistossa mm. rikosoikeuden ja oikeushistorian professorina (Keskusarkisto, virkamiehet, A-G.pdf).

Forsman kirjoitti ylioppilaaksi Vaasan lukiosta 1857 ja vain muutamaa vuotta myöhemmin hän vielä opiskelijana ollessaan käänsi saksan kielestä mukaillen teoksen Tietoja maailman kansoista, heidän tawoista, uskonnoista ja waiheista. Teoksen painoi Turussa Frenckell vuonna 1860.

Teos jakautuu kahteen pääosaan, joista ensimmäisessä käsitellään Kristuksen syntymää edeltäneet kansakunnat, toisessa ”osakkeessa” taas sitä ajallisesti seuranneet kansat. Otsikon ”Britannian saarten asukkaat” alla kerrotaan englantilaisten varhaisvaiheista aina normannivalloitusta seuranneeseen aikaan asti:

Kuinka Anglo-saksit asettuivat Britanniaan, josta isomman saaren etelä-osa sai nimen Englanti, olemme jo ennen maininneet. Jo aikasin saivat Anglo-saksit wihollista wainoa ja rynnäkköä kärsiä Tanskalaisilta, jotka ryöstö-retkillänsä nousivat maalle Englantiin.Wiimein onnistui kuningas Alfred Suuren voittaa Tanskalaiset, w. ( 871 – 901 ). Mutta sittemmin rupesiwat heidän päälle-karkauksensa uudestansa raiwoomaan ja Tanskan kuningas Knuutti Suuri nousi (1016) Englannin kuninkaan-istuimelle. Tämä ymmärsi Anglo-saksia lepyttää ja kiinnitti heidät etuihinsa.

– Anglosaksit, jotka jo 6:nessa wuosisadassa taipuiwat Kristin-uskoon, olivat uljasta, ja oivallista kansaa. Ainoastaan yhdessä kohdassa, joka on tämän aian oloista ymmärrettävä, owat he moitteen alaiset: he kävivät wilkasta orjan-kauppaa.

Mutta pian syntyi heille uusia, pahempiakin wihollisia, kuin Tanskalaiset oliwat olleet. Nämät olivat Normandialaiset, joista tahdomme tulewassa luwussa jutella.

He tuliwat herttuansa Wilhelm Walloittajan johdon alla Normandian maakunnasta Ranskanmaalla Englantiin, jossa woittivat Anglo-saksit Hastings’in tappelussa w. 1060. Nyt jaettiin koko Englanti walloittajain wälillä. Anglo-saksein kansallisuus masennettiin ja sorrettiin hirwittäwäisellä tawalla. Ankara wihollisuus syntyi walloittajain, jotka wiljelivät ranskalaista kieltä ja ranskalaisia tapoja, ja wanhain asukasten välillä, jotta näytti  ikäänkuin olisi Anglo-saksein kansallisuus astunut wiimeisiä askeleitansa historian tantereella. Mutta aikaa woittaen rupesiwat asiat heille selkenemään. Wähitellen pääsi Anglo-saksein kieli ja kansallisuus woitolle ja eipä aikaakaan, niin hämmentyiwät molemmat kansat yhteen. Ja nyt wasta syntyi Englannin jalo kansa.

Germaanisista anglosakseista välittyy yllä lainatun tekstin perusteella varsin ihanteellinen kuva uljaana ja oivallisena kansana. Ainoana kritiikkinä heitä kohtaan esitetään heidän harjoittamansa orjakauppa, joka muuten on historiallisesti dokumentoitua: David Pelteret (1995: 74-79) antaa tästä liiketoiminnasta tiiviin, aikalaislähteisiin perustuvan kuvauksen.

Anglosaksien jälkeen käsitellään muut Brittein saarten asukkaat, ”Walesit”, ”Iriläiset”, ”Piktit” ja ”Skottilaiset” ja se, miten nämä kansakunnat menettivät poliittisen itsemääräämisoikeutensa. Brittein saaria käsittelevä luku päättyy seuraavasti:

Näin olemme nähneet kuinka Britannian saarilla asuwaiset kansat aikain kuluessa owat lannistuneet, mitkä pakolla mitkä suosiolla, Englantilaisten wallan yhdistykseen. Tästä yhdistyksestä on syntynyt Suuri Britannian wäkewä walta. Muistutettawa on, että Englannin kieli, kansallisuus ja siwistys on lewinnyt lewiämistänsä yli koko saarimaan ja muut kansallisuudet jättää sille yhä enemmän alaa. Myöskin tätä saarimaata ulommaksi, jopa yli koko maanpiriäkin, on Englannin walta ynnä kieli ja siwistys lewinnyt. Sen melkoinen meriwalta, keinollisuus ja waltiollinen wapaus owat mitä merkillisimpiä ihmiskunnan historiassa.

Forsmanin käyttämä varhaisnykysuomi poikkeaa paitsi syntaksiltaan ja morfologialtaan myös sanastoltaan yllättävänkin paljon nykykielestä. Jälkimmäinen sitaatti sisältää esimerkiksi sanan yhdistys merkityksessä ’yhteys’, substantiivin keinollisuus ’teollisuus’ (vrt. Lönnrot 1874 s.v. keinollisuus, jossa yhtenä merkityksenä on ’industri’) sekä yhdyssanan saarimaa, joka Päivi Laineen väitöskirjan mukaan esiintyy ensimmäistä kertaa juuri tässä teoksessa maantieteellisenä terminä (Laine 2007: 478).

Olisi kiinnostavaa tietää, mikä saksankielinen teos on ollut Forsmanin mukailtavana. Jos teillä lukijoilla on tästä tietoa, lähettäkää palautetta!

Viitteet

Forsman, J. O. 1860. Tietoja maailman kansoista, heidän tawoista, uskonnoista ja waiheista. Saksasta mukailtu. Turku: Frenckell.

Laine, Päivi. 2007. Suomi tiellä sivistyskieleksi. Suomenkielisen maantieteellisen sanaston kehittyminen ja kehittäminen 1800-luvulla.Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 77. (PDF)

Lönnrot, Elias. 1874. Finskt-svenskt lexicon. Förra Delen A-M. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 50: 1. Helsingfors: Finska Litteratur-Sällskapets Tryckeri.

Pelteret, David A.E. 1995. Slavery in Early Mediaeval England: from the reign of Alfred until the twelfth century. Woodbridge: The Boydell Press.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Matti Kilpiö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s