Kouluenglanti ja arkienglanti – Kaksi eri kieltä?

Muutamia vuosia sitten kävimme poikani kanssa, joka silloin noin 10-11 –vuotias, seuraavanlaisen keskustelun. Minä istuin olohuoneessa ja poikani pelaili jotain tietokonepeliä työhuoneessa. Jossain vaiheessa hän sitten huusi minulle, ”Äiti, missä on Ottawa?” ja vastasin luonnollisesti, ”Kanadassa” ja lisäsin, ”kuinka niin?”.  Hän vastasi minulle, että joku kaveri Ottawasta kyselee, millainen sää Suomessa on. Kiinnostuin tietysti kovasti asiasta, koska vasta tuossa vaiheessa minulle selvisi, että hän on pelien kautta yhteydessä toisiin pelaajiin ympäri maailmaa. Menin hänen luokseen uteliaana katsomaan miten homma oikein toimii ja kun katsoin hänen kirjoittamaansa tekstiä, huomautin jonkin preposition käytöstä (en enää muista mikä prepositio ja missä yhteydessä se oli). Poikani kääntyi hitaasti minua kohti ja sanoin erittäin kyllästyneellä äänellä: ”Äiti, onko MITÄÄN väliä?” Hän oli tietysti aivan oikeassa: sillä prepositiolla ei todellakaan ollut mitään väliä, asia tuli varmasti ihan selväksi myös ’väärän’ preposition kanssa. Mielenkiintoista tietysti on, että tuo samainen poika kiikutti jatkuvasti englannin läksyjään tarkistettavaksi minulle ja oli huolissaan siitä, ovatko kaikki prepositiot jossain aukkotehtävässä varmasti oikein.

Tämä tapahtuma on jäänyt lähtemättömästi mieleeni ja olen kertonut sitä lukuisia kertoja opiskelijoille kursseillani, joilla olemme pohtineet englannin kielen oppimisen ja opettamisen kysymyksiä. Tapaus sai minut miettimään tuota otsikon kysymystä: ovatko kouluenglanti ja arjen englanti nuorten mielestä kaksi eri kieltä? Funktionaalisesta näkökulmasta katsoen näin voisi varmaan sanoa. Ainakin tuon ylläkuvatun episodin perusteella uskaltaisin väittää, että koulussa huomio kiinnittyy muotoon ja oikeakielisyyteen, kun taas arjessa etualalle nousevat kielen käyttö, asioiden tekeminen kielen avulla ja käytön tarkoituksenmukaisuus. 

Sama ajatus koulu- ja arkienglannin erilaisuudesta on vahvistunut tutkimuksessa, jota olen tehnyt yhdessä Tarja Nikulan kanssa. Olemme seuranneet muutamien tavallisten suomalaisnuorten arjen englannin kielen kohtaamisia ja käyttöä nimenomaan nuorten omasta näkökulmasta. Olemme halunneet saada selville, mitä nuoret itse ajattelevat englannista ja sen roolista heidän elämässään. Nykynuorten – ja vanhempienkin – elämähän on suorastaan kyllästetty englannin kielellä. Sitä tulvii televisiosta, radiosta, tietokonepeleistä ja sosiaalisesta mediasta. Jo tutkimuksemme alkumetreillä paljastui, että nuoret itse eivät edes tunnistaneet arjen englannin käyttöä kielen käytöksi. Heille englannin käyttö merkitsi vain kielen puhumista ulkomaalaisen kanssa. Tutkimuksen aikana heidän silmänsä tosin avautuivat ja he huomasivat, että englantia on joka puolella ja että käyttöä on myös se, että kirjoittelee englanniksi keskustelupalstoille tai ymmärtää englantilaisesta jalkapallojoukkueesta kertovat uutiset nettilehdessä. Mutta koulun englantia nämäkin nuoret pitivät ihan erilaisena englantina: ”kirjoja luetaan ihan eri lailla koulussa”, ”siellä otetaan virheet pois”, tai koulussa ”oppii rakenteet ja kieliopin”.  Se, että he pitävät kouluenglantia eri kielenä ei suinkaan tarkoittanut, että he eivät olisi arvostaneet englannin oppimista koulussa, pikemminkin päinvastoin.

Ei koulun ja arjen englannin varmasti samanlaisia tarvitsekaan olla ja eivät nuoret itse sitä myöskään halua. Mutta minusta on joka tapauksessa huolestuttavaa, jos nuoret itse eivät näe näiden kahden englannin välillä yhteyttä ja siksi joku silta varmaan pitäisi rakentaa arjen ja koulun välille. Jollain lailla koulun pitäisi voida hyödyntää sitä osaamista, jota nuoret itse rakentavat arjen toiminnoissaan. Tai ainakin se pitäisi tunnistaa ja tunnustaa ja auttaa nuoria itseään myös näkemään se arvokkaana kielen käyttönä – ja oppimisena. Ehkä kysymys onkin enemmän kielitietoisuuden nostamisesta, rekistereiden ja tyylien tunnistamista ja niiden tilanteeseen sopivan käytön oppimisesta.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Anne Pitkänen-Huhta, kirjoittajat

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s