Kerroksia

Radioheadin King of Limbs -levyn julkaisu muutama viikko sitten oli todellinen mediatapahtuma. Yhtye ilmoitti 14. helmikuuta julkaisevansa uuden levyn viiden päivän kuluttua, mutta aikaisti sittemmin julkaisuajankohtaa yhdellä päivällä. Tämä salaperäisyys sai lehdistön seuraamaan levynjulkistukseen liittyviä tapahtumia minuutti minuutilta päivitettävissä blogeissa, joita tutummin käytetään jalkapallo-otteluraporteissa. Ensimmäisiä pika-arvioita levystä saatiin lukea tuoreeltaan jo samana päivänä, ja sen jälkeen niitä on julkaistu tasaiseen tahtiin.

Pölyn jonkin verran laskeuduttua NPR:n musiikkikriitikko Robin Hilton kommentoi All Songs Considered -ohjelmassa levyä seuraavasti:

My reaction initially to this record was much like the previous one In Rainbows, which was, the second I heard it I thought yeah it’s a Radiohead record but the more time you spend with it the deeper you get into it and there’s just so many layers to unpeel

Kielestä kiinnostuneen kuuntelijan huomion saattaa kiinnittää verbi unpeel. Hilton käyttää verbiä esittäessään ajatuksensa siitä, miten musiikki koostuu useista kerroksista, joita kuorimalla kuulija oletettavasti voi ymmärtää ja nauttia siitä täysimääräisesti.

Verbi on mielenkiintoinen, koska se on muodostettu samanmerkityksisestä ja huomattavasti yleisemmästä verbistä peel käyttämällä etuliitettä un-. Tavallisesti un-etuliite muuttaa sanan merkityksen päinvastaiseksi – esimerkiksi undo, untie tai unthinkable. Tässä yhteydessä etuliite vaikuttaa tarpeettomalta, koska parin peelunpeel välillä merkityseroa ei näyttäisi olevan. Kuitenkin tämä merkitysero on olemassa adjektiiviparin peeledunpeeled (”kuorimaton”) välillä.

Unpeel-verbin olemassaololle on äkkiseltään vaikea keksiä pakottavaa syytä. Sananmuodostuksen kannalta sen merkitys on epäjohdonmukainen ja se on vieläpä yksitavuista peel-verbiä pidempikin. Toisaalta luonnollinen kieli ei välttämättä seuraa tiukasti muodollisen logiikan sääntöjä, ja myös englannin kielen puhujat käyttävät menestyksekkäästi epäjohdonmukaisina pidettyjä kielioppirakenteita, kuten kaksoiskieltoa. Verbi unpeel löytyy lisäksi Oxford English Dictionarystä, joten kyseessä ei ole pelkkä yksittäisen musiikkitoimittajan lipsahdus. Sanakirjan ensimmäinen sitaatti on jo vuodelta 1904.

Myös isoista tekstikorpuksista löytyy joitakin esimerkkejä verbin käytöstä. Yleisenä verbiä ei kuitenkaan voida pitää: n. sadan miljoonan sanan British National Corpuksessa (BNC) unpeel-verbi esiintyy kolmesti, ja yli neljä kertaa suuremmassa Corpus of Contemporary American English (COCA) -korpuksessakin esimerkkejä on ainoastaan 17. Peel-verbi esiintyy jälkimmäisessä yli 7000 kertaa, joten ero näiden verbien välillä on valtava. Myös ruokaresepteissä esiintyvä adjektiivi unpeeled on muuten huomattavasti verbiä unpeel yleisempi (231 esiintymää COCAssa).

Näin vähäisen esimerkkimäärän perusteella ei voi vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä unpeel-verbin käytöstä. Silti ei liene sattumaa, että esimerkkimme tulee nimenomaan kulttuurin alalta. Kulttuuriuutiset ja arviot käsittelevät usein asioihin liittyviä monia merkityksiä, joiden yhteydessä voidaan puhua kuvaannollisesti esimerkiksi tasoista tai kerroksista, jotka puolestaan liittyvät samaan aihepiiriin kuin verbi unpeel. Niin tai näin, Google-haku merkkijonolle ”layers to unpeel” tuottaa yli 1200 linkkiä, joista silmämääräisesti arvioiden varsin moni näyttäisi viittaavan nimenomaan tekstien, elokuvien ja musiikin merkityksien tulkitsemiseen.

Samanlaisissa asiayhteyksissä esiintyy muuten myös toinen verbi, nimittäin unfold; Google löytää merkkijonolle ”layers to unfold” yli 4000 osumaa. Lieneekö unfold-verbin käytöllä ollut vaikutusta myös toisen un-verbin yleistymiseen?

Entäs se levy sitten? Hyvältä kuulostaa, ja Hiltonin mainitsemia kerroksiakin löytyy muutaman kuuntelukerran perusteella yllin kyllin.

4 kommenttia

Kategoria(t): Turo Hiltunen

4 responses to “Kerroksia

  1. Jukka Tyrkkö

    Mainio esimerkki siitä miten kieli ei aina toimi matemaattisen logiikan mukaan.

    Toinen samankaltainen, joskin hiukan toisella tavalla selittyvä esimerkki kielen ’epäloogisuudesta’ on adverbi ”irregardless” eli ”huolimatta” tai ”riippumatta”. Adverbin huomattavasti yleisempi muoto ”regardless” merkitsee aivan samaa, joten negatiivinen etuliite ”in-” (joka usein mukailee sanan konsonanttia eli saa tässä muodon ”ir-”) on redundantti eli turha. Jos kieltä tulkittaisiin logiikan sääntöjen mukaan, etuliite itseasiassa kääntäisi sanan merkityksen ja saisi sen siis tarkoittamaan ”huolien” tai ”tästä johtuen”. Näin ei kuitenkaan ole ja jos joku yrittäisi sanaa tällä tavoin käyttää, sitä ei ymmärrettäisi oikein.

    Muoto ”irregardless” on varsin harvinainen ja esiintyy pääasiassa puhekielessä ja epämuodollisissa yhteyksissä. BNC ja COCA korpusten perusteella se on ehkä marginaalisesti yleisempi amerikanenglannissa, mutta ero ei ole merkitsevä. Oxford English Dictionary antaa varsin uskottavana selityksenä että ”irregardless” on saattanut syntyä sekaannuksesta merkitykseltään ja käytöltään varsin samankaltaisen sanan ”irrespective” kanssa.

  2. Terttu Nevalainen

    Kerroksisuus voi joskus tehdä sanoista vaarallisia. Yksi ääritapaus on ”inflammable”, joka tarkoittaa tulenarkaa ja herkästi syttyvää. Koska sen alussa on negatiiviselta näyttävä etuliite, se saatetaan tulkita vastakohdakseen eli palamattomaksi. Sana on kuitenkin 1600-luvun ranskalaislaina, jossa ”in-” ilmaisi latinan mallin mukaisesti liikettä johonkin. Väärinymmärrysten välttämiseksi ”inflammablen” rinnalle 1800-luvulla otettiin käyttöön ”flammable”. Googlen englanninkielisillä sivuilla tämä ’kuorittu’ uudismuodoste johtaa nyt tilastoa 6:1.

  3. Tanja Säily

    Kiinnostavaa! Tuossa yhteydessä ”so many layers to unpeel” kuulostaa minun korvaani jopa paremmalta kuin ”so many layers to peel” – vähän niin kuin peel olisi merkitykseltään konkreettisempi hedelmän tms. kuoriminen ja unpeel enemmän reveal-verbin (tai tosiaan muiden un-verbien kuten unfold, uncover) kaltainen.

    Jaahas, OALDin peel-määritelmä kertookin näköjään, että pelkkä peel olisi hedelmien kuorimista ja peel away/off/back kerroksien poistamista. Eli unpeel ei olisikaan peelin vaihtoehto vaan peel away/off/backin, mikä tuntuu järkevältä: un– toimittaa samankaltaista tehtävää kuin nämä. Google tukee OALDin väitettä: ”so many layers to peel” -haun tuloksissa peelin perään on usein (muttei aina) lisätty juuri away/off/back. Unpeel ei siis olekaan niin epälooginen kuin miltä näyttää.

  4. Paluuviite: Englannin kielen kannoilla « Enkkua

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s