Filing commas, eli anglisti nipottaa

(Tässä kirjoituksessa palaan teemoihin, mitä tässä blogissa on aiemminkin käsitelty.)

Anglistina koen välillä velvollisuudekseni ruveta nipottamaan, kun kohtaan puutteellisella kielitaidolla tuotettua englanninkielistä tekstiä. En tarkoita nyt mitä tahansa tekstiä, vaan erityisesti yliopiston, muun suuren organisaation, valtion viraston, tai sitten kaupallisen yhtiön tuottamaa tekstiä – yleensä on kyse jonkinlaisesta tiedotuksesta tai mainoksesta, ja viesti välitetään kotimaisilla kielillä, myös sillä kolmannella eli englanniksi.

Nipottamiseni syy ei ole niinkään ihmisten vajavainen kielitaito, vaan näissä tapauksissa heijastuu etenkin se pieni tosiasia, että vaikka englannin filologian ja kääntämisen oppiaineista valmistuu kymmeniä kandidaatteja ja maistereita joka vuosi pelkästään Helsingin yliopistosta, selvästikään heidän osaamistaan ei arvosteta niin paljoa, että palkattaisiin (tai edes pyydettäisiin) jotakuta anglistia tuottamaan tai tarkastamaan organisaatiossa tuotetut englanninkieliset tekstit. Miksi pitäisi, kun ”kaikkihan osaavat englantia”..?

Näinhän se on:

No, viesti välittyy ainakin näiden esimerkkien tapauksessa, eikä asialla liene niin suurta merkitystä. Perfektionisti minussa kuitenkin kokee, että jos tämän yksityiskohdan kohdalla mennään riman ali, miten on muiden laita? Etenkin kun talosta löytyy suuri joukko ammattilaisia, joista kuka tahansa pystyisi hyvin nopeasti tarjoamaan idiomaattiset vastineet näille viesteille. Ehkä kuitenkin on parempi, että ammatti-ihmisten aika käytetään ns. tärkeämpien tekstien kääntämiseen ja tuottamiseen.. (tosin täytyy tunnustaa, etten tiedä käyttääkö Helsingin yliopisto kielentarkastajia tiedotteissaan – toivottavasti!).

Joka tapauksessa kääntäminen ei ole mitään yksinkertaista puuhaa. Käännöskukkaset voivat olla varsin viehättäviä (ks. vaikka Itä-Aasiasta löytyviin käännöskukkasiin keskittyvä Engrish.com ), mutta samalla ne herättävät kielitieteilijässä kysymyksiä: miksi X on käännetty Y? Miten on päädytty kääntämään A sanamuotoon B? Yllä olevissa tapauksissa kalaruoka on suoraan translitteroitu (eli käännetty sana sanalta, kohdekielen idiomaattisuutta miettimättä) kala > fish + ruoka > food = fishfood. Muuten hyvä, paitsi että englanniksi fishfood tarkoittaa kalanruokaa.. Meat food:in tapauksessa tällaista semanttista harppausta ei tapahdu, ”meat food” vain kuulostaa hieman omituiselta. Kääryleiden kastikkeen kohdalla pielessä on prepositio, to kun pitäisi olla for. No, nipottamistahan tämä on – yhdenkään kohdalla ei synny epäselvyyttä viestin merkityksestä; olisi vain idiomaattisempaa sanoa fish dish, meat dish, ja sauce for rolls.

Lopuksi mainittakoon, että netistä löytyvät käännösohjelmat ovat usein syypää käännöskukkasiin. Ja kappas, Google Translate antaakin kalaruoka:n englanninkieliseksi vastineeksi fish food; kuitenkin liharuoka:lle se tarjoaa idiomaattisen vastineen meat dish. Kuitenkin tässä tapauksessa sitä on tuskin käytetty, kun kyse on näin helpoista (?) käännöksistä. Onneksi tarjolla ei ollut kastike perunoille, sillä Googlen mukaan se olisi englanniksi sauce in Peru market!!

10 kommenttia

Kategoria(t): Samuli Kaislaniemi

10 responses to “Filing commas, eli anglisti nipottaa

  1. Turo Hiltunen

    ’”Miksi pitäisi, kun “kaikkihan osaavat englantia”..?”’

    Toi on varmaan yksi syy. Toisaalta tällaiset käännösvirheet eivät varmaankaan vaikuta kyseisen ravintolan myyntiin millään tavalla, jolloin taloudellista haittaakaan tuskin pääsee syntymään. Jos käännösten laatu ei suoraan vaikuta liiketoimintaan, sen merkityskin on helppo sivuuttaa.

    • Jukka Tyrkkö

      Kääntämisen ongelmien vastapainoksi tekee mieli mainita kääntämättömyyden mukanaan tuomat ongelmat — ja joskus ilot. Eräs lystikkäimpiä esimerkkejä on englannin ”fast food”, eli pikaruoka. Jos alan yrittäjä päättäisi käyttää tuota lainailmaisua Saksassa, vaikkapa turisteja houkutellakseen, hän saisi aikaan sekakielisen kuvauksen joka kertoisi paljon hänen tuotteistaan: ”melkein ruokaa”.

      Sama ilmiö on tietysti hyvin tunnettu tuotteiden nimistä, jotka alkukielisessä muodossaan ovat herättäneet hilpeyttä tai jopa pahennusta ulkomaiden markkinoilla. Autojen maailmasta löytyy mm. sellaisia epäonnisia esimerkkejä kuin vaikkapa Mitsubishi Pajero ja Mazda LaPuta. Myynti ei tiettävästi täysin saavuttanut asetettuja tavoitteita, ja ainakin Pajeron tuotenimi vaihdettiin pikavauhtia; espanjankielisessä maailmassa auto tunnetaan nykyään nimellä Montero.

      • Ari Häkkinen

        Tuoreinpana esimerkkinä Jukan kommenttiin liittyen ovat tietysti Nokian uudet Windows-puhelimet Lumia 800 ja 710. Pian puhelimien julkaisun jälkeen uutisoitiin, että Lumia tarkoittaakin vanhahtavalla espanjan murteella huoraa. Tosin Nokia otti tässä ilmeisesti tietoisen riskin, sillä tuo merkitys oli sillä tiedossa ja nimen toimivuutta oli testattu kuluttajatutkimuksella espanjassa.

        http://conversations.nokia.com/2011/11/02/naming-the-nokia-lumia

  2. Samuli Kaislaniemi

    Tässä ajankohtainen ja ei-triviaalinen käännösvirhe (tai ainakin kääntäjää syytetään syntipukkia etsittäessä):

    http://www.hs.fi/kotimaa/Kotkan+r%C3%A4j%C3%A4hdelaivan+ohjuskontit+on+siirretty+varastoihin/a1305551960658

    ..tosin lienee rahtikirjaan ohjukset kirjanneellakin syytä petrata kielitaitoaan: kyseessä ovat kuitenkin ”Patriot missiles” (361k Ghits) eivätkä ”Patriot rockets” (4k Ghits)…

  3. Mainio postaus! Saa varmaan linkittää omaan blogiin?

  4. Paluuviite: Englannin kielen kannoilla « Enkkua

  5. Late

    Heips, tämähän oli hauska postaus. Unicafen kielikukkasista on saanut ei-anglistikin nauttia aterioinnin yhteydessä. Suosikkini on ”Home made ale is end”. Jossain vaiheessa itseäni alkoi risoa juuri em. fish food -tyyppiset käännökset ja etenkin se, että asialla on yliopiston ruokala, jonka luulisi voivan tarkistuttaa käännökset alan asiantuntijoilla. Erään lounaslistan ”Meat bullar” sekä pari muuta hassua ilmaisua saivat minut tarttumaan tietokoneen näppäimistöön ja lähettämään palautetta. Unicafen viestintäassistentti vastasi palautteeseen kertomalla, että listoja on käännetty ihan virallisesti ja että ravintolalla on ”hyvät kääntäjäkontaktit”, mutta joskus kiireessä saattuu lapsuksia. Toivottavasti vielä jatkossa panostavat viestintään kaikilla ”kolmella kotimaisella”

    • Kiitos! Eivät ne unicafen ruokalistan englanninkieliset käännökset oikein vakuuta edelleenkään, ts. ei niitä ole kukaan virallinen kääntäjä kääntänyt (”Game balls”, really?). Toki kielikukkasia varmasti esiintyy myös ”kiireen” ja ruokalistan nopean vaihtumisen vuoksi. Mutta olisi meillä vaikkapa englannin kääntämisen opiskelijoita…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s