Iso G – aiheesta ja aiheen vierestä

Yhden selviytymistarinan alalajin muodostavat kertomukset graduprosessista. Tyypillisessä tarinassa päähenkilö kohtaa ensin monenlaisia vaikeuksia ja dramaattisia juonenkäänteitä, mutta lopuksi kaikki päättyy onnellisesti päähenkilön jättäessä valmiin gradunsa tarkastukseen. Tarinan seesteisenä huipentumana päähenkilö, tuore maisteri, vielä kilistelee dekaanin kanssa maljoja tiedekunnan juhlallisessa publiikissa.

Tarinan sankari on sitkeä, vaikeuksia pelkäämätön opiskelija ja tavallisin konna ymmärtämätön ohjaaja. Ymmärtämättömyys koskee tyypillisesti opiskelijan valitsemaa aihetta, josta ohjaaja ei joko tiedä yhtään mitään tai se ei kiinnosta häntä lainkaan.

Työni keskeinen tehtävä on gradujen ohjaaminen. Ohjaajan näkökulmasta gradun kirjoittaminen on opiskelijalle poikkeuksellisen merkityksellinen prosessi. Siinä missä kirjatentti tai luentokurssi huitaistaan vähimmän vaivan menetelmällä tai esseitä rustaillaan puppugeneraattori päällä, gradu on jotain isompaa.

Harva opiskelija haluaa ”vain” saada gradunsa tarkastuksesta läpi. Moni haluaa kirjoittaa itse valitsemastaan, kiinnostavasta ja ajankohtaisesta aiheesta. Moni myös haluaa, että aihe olisi laajaa yleisöä kiinnostava ja yhteiskunnallisesti tärkeä, vaikka tämä ei ole gradun arvostelussa ratkaiseva tekijä.

Usein gradu lähteekin opiskelijan mielessä liikkeelle valtavan laajasta tematiikasta. Ohjaajan ensimmäinen tehtävä on saada opiskelija uskomaan, että näin laajasta aiheesta ei synny selkeästi rajattua, koherenttia 50–80 sivun tekstikokonaisuutta tolkullisessa ajassa ja vielä niin, että opiskelija täyttäisi gradun tärkeimmän vaatimuksen eli osoittaisi hallitsevansa joitakin alan menetelmiä.

Millaisista aiheista graduja sitten kirjoitetaan?

Englantilaisen filologian graduja löytyy Helsingin yliopiston kirjaston HELKA-tietokannasta 1930-luvulta alkaen. Varhaisia graduja on melko vähän – suuret ikäluokat valtasivat yliopiston vasta myöhemmin. 1930–1950-lukujen gradut on otsikoitu ja ilmeisesti myös kirjoitettu suomeksi tai ruotsiksi:

  • ”Muutamien nykyisenglannin sanojen säännötön vokaalikehitys”,
  • ”Shakespeares bruk av verbaländelserna –s och –th och den perifrastiska konstruktionen med do”,
  • ”Skandinaaviset lainasanat teoksessa Sir Gawain and the Green Knight”,
  • ”Gerundin käyttö George Meredithin romaaneissa”.

Filologiassa aihe voi liittyä kieleen, kirjallisuuteen tai kulttuuriin, mutta otsikoita selaillessani katselin kieliaiheita, koska ohjaan niitä. Yllä mainitut otsikot kuvastavat varhaisia trendejä: graduun on valittu tarkasteltavaksi selkeärajainen äänne-, muoto- tai lauseopillinen tai sanaston piirre, jota analysoidaan kaunokirjallisessa teoksessa. Aineisto edustaa useissa tapauksissa englannin kielen varhaisempia vaiheita.

Tällaisia aiheita on nykyisin vähän. Graduissa ei analysoida lähtökohtaisesti kielioppia tai sanastoa, eikä kielentutkimuksen aineistona käytetä kaunokirjallisuutta. Historialliset aineistot ja teematkin ovat vähemmistössä.

Nykytrendejä kuvastavat sellaiset viimeaikaiset otsikot kuin

  • ”Do you like my hair? Constructing gender in ELF teaching in Finnish basic education”,
  • “Disproportionate use of passports? Disproportionate media attention? – Attribution of blame in headlines: A case study of the headline coverage of the Dubai assassination in reference to Mossad’s alleged responsibility”,
  • “Functions and meanings of English code-switching in Finnish print advertising”,
  • ”’Island Nation Seeks Calmer Currents and Shining Stars’: Immigration Discourse in the British Press during the General Election of 2010”.

Monet näistä aiheista eivät olisi olleet mahdollisia aiempien vuosikymmenten opiskelijoille. Tutkittavat ilmiöt ovat uusia kuten englannin laajamittainen opetus Suomen peruskouluissa ja käyttö suomalaisessa yhteiskunnassa. Erilaiset aineistot kuten sanomalehdet ovat vasta nyt helposti saatavilla netissä, ja osa tutkittavista tekstilajeista on uusia. Kielen käytön sosiaalista kontekstia ja kielen funktioita tutkivat lähestymistavat kuten sosiolingvistiikka ja pragmatiikka ovat kehittyneet vasta viime vuosikymmeninä.

Ajatus vakavasti otettavan akateemisen tutkimuksen kohteeksi sopivista aiheistakin on varmaan muuttunut, mutta arastelevatko opiskelijat edelleen vaikka The Sunin valitsemista aineistoksi?


Kaikki englantilaisen filologian gradut ovat luettavissa Kaisa-kirjastossa. Aineistopyyntö tehdään HELKA-tietokannassa.

Uudempia graduja löytyy pdf-tiedostoina Helsingin yliopiston e-thesis-tietokannasta.

Nykykielten laitoksen Kirjoita gradu! –sivustolta löytyy paljon tietoa ja ohjeita gradun kirjoittamisesta.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Minna Palander-Collin

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s