Englannin maisteri työmarkkinoilla

Englannin maisteri osaa englantia. Siinä se. Näilläkö eväillä työmarkkinoille? Tai vaikka yrittäjäksi?

Toki meiltä valmistuva maisteri osaa englantia, ja opintojen tavoitteena on eurooppalaisella  taitotasoasteikolla korkein mahdollinen kielitaito. Mutta englantia osaa moni muukin kuin englannin maisteri. Riittääkö siis erinomainen kielitaito maisterin myyntivaltiksi?

Lukuvuoden aloituksen lähestyessä tapaan pohdiskella englannin yliopisto-opintojen tuottamia työelämävalmiuksia ja uramahdollisuuksia. Mihin me annamme eväitä tai annammeko sellaisia eväitä, joita töissä tarvitaan?  Mihin ammattiin englannin maisteri voisi tähdätä? Tämän vuoden uusille opiskelijoille voin onneksi tarjoilla Hanna Lindholmin selvitykseen (pdf) perustuvaa tutkittua tietoa vuosina 2003 ja 2005 valmistuneiden englannin maistereiden sijoittumisesta työmarkkinoille.

Todetaan ihan ensimmäiseksi, että englannin maisterit tapaavat sijoittua työmarkkinoille hyvin. Tutkimukseen osallistuneista englannin maistereista 74,6 % oli töissä, kun koko yliopistosta valmistuneiden työllisyysaste oli 79,9 %.  Ei paha. Silti ei ole ihan harvinaista, että graduohjauksessa pohdimme opiskelijan kanssa myös pian edessä olevaa työnhakua, joka ei aina näyttäydy helppona hommana.

Ihmekös tuo, kun pääaineenaan englantia opiskelleita filosofian maistereita toimii työelämässä ainakin seuraavilla ammattinimikkeillä:

aineenopettaja, apulaisrehtori, assistentti, av-kääntäjä, englannin lehtori, englannin opettaja, englannin tuntiopettaja, kielenkääntäjä, kielten lehtori, kielten päätoiminen opettaja,  kirjastonhoitaja, konduktööri, konsultti, kouluttaja, kustannustoimittaja, kääntäjä, oikolukija, kirjoittaja, kuvittaja, lehtori (lukio), liikenteenhoitaja, lukion vanhempi lehtori, luokanopettaja, manager, competence development, markkinoinnin suunnittelija, media-analyytikko, museoregistraattori, palveluneuvoja, peruskoulun englanninkielen lehtori, projektipäällikkö, pääkirjanpitäjä, päätoiminen englanninopettaja, tohtorikoulutettava, tulliylitarkastaja, tuotantosihteeri, tutkijakoulutettava, va lehtori, vakuutuskäsittelijä, vanhempi konstaapeli, vanhempi lehtori, ylitarkastaja, yrittäjä/kielenkääntäjä

Täytyy kyllä rehellisyyden nimissä myöntää, että kaikkiin noihin ammatteihin emme ole varautuneet opiskelijoitamme kouluttamaan, vaikka tarjoammekin laadukkaan ja monipuolisesti työelämään valmistavan koulutuksen. Joka tapauksessa valtaosa 53 vastaajasta hyödynsi työssään jatkuvasti (34) tai jonkin verran (14) yliopistossa opittua. Vain viisi vastaajaa ilmoitti, ettei ole voinut hyödyntää yliopistossa opittua juuri lainkaan.

Mitä yliopistossa sitten oppii, jos opiskelee englantia? Nämä entiset opiskelijamme kokivat oppineensa muun muassa englannin kielen viestintätaitoja, analyyttistä ja systemaattista ajattelua, oman alan teoreettista osaamista, tiedonhankintataitoja, ongelmanratkaisutaitoja ja suomen kielen viestintätaitoja.

Näitä taitoja he tarvitsevat työssään. Lisäksi työelämässä tarvitaan organisointi- ja koordinointitaitoja, ryhmätyötaitoja, esiintymis- ja neuvottelutaitoja ja projektinhallintataitoja, jotka opinnoissa olivat jääneet vähemmälle. Kaikkein vähiten opinnoissa opittiin esimiestaitoja, yritystoiminnan perusteiden tuntemusta ja taloussuunnittelu- ja budjetointitaitoja, mutta näitä taitoja vastaajat eivät pitäneet ammateissaan niin tärkeinä. Omassa yrityksessä työskenteli tutkituista 53 englannin maisterista vain yksi! Pääasiallisia työllistäjiä olivat yksityinen yritys tai kunta.

Yrittäminen ei tietenkään ole mikään itseisarvo, mutta se voisi tarjota englannin maistereille (ja tohtoreille) uusia, omaehtoisia uravaihtoehtoja. Mitä englannin maisteri voisi yrittäjänä myydä käännöspalvelujen tai englannin yksityistuntien lisäksi? Miten osaamista voisi kaupallistaa kannattavasti?


Hanna Lindholm (2012): Maisterit työmarkkinoilla, humanistinen tiedekunta (pdf). Vuonna 2003 ja 2005 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen työmarkkinoille viisi vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Tämä tutkimus sisältää sijoittumistietoa oppiaineryhmittäin.

Erilaisia selvityksiä humanisteista työmarkkinoilla löytyy täältä.

3 kommenttia

Kategoria(t): Minna Palander-Collin

3 responses to “Englannin maisteri työmarkkinoilla

  1. Nimetön

    Aika suuri osa ammattinimikkeistä on sentään erilaisia versioita englanninopettajasta. Muutamaan muuhun taas on tarvittu muutakin koulutusta kuin englantilaista filologiaa. Joskus on käynyt mielessä, että olisin professori Rissasta voinut kuunnella vähän tarkemmin opintojen alussa: opettajaksi päätyy aika moni sellainenkin, joka ei siihen työhön alun perin tähtää. (Tai sitten opiskelemaan valmistuttuaan jotain ihan muuta…)

  2. Minna Palander-Collin

    Totta, englannin opettaja on ilman muuta selkeä ammatti, johon englantilaisen filologian opinnoista valmistutaan. Englannin opettajia myös tarvitaan Suomessa. Opettajat muodostavat suurimman yhtenäisen ammattiryhmän meiltä valmistuneissa, mikä noissa ammattinimikkeissä näkyy. Erilaiset muut työllistymismahdollisuudet eivät samalla tavalla näy nimikkeissä, koska niistä ei muodostu tiettyä selkeää ammattialaa. Erilaisiin muihin hommiin pääsemisessä tai päätymisessä on ehkä sivuaineilla keskeinen merkitys tai jopa harrastuksilla tms. omaan henkilöhistoriaan liittyvällä osaamisella ja kiinnostuksen kohteilla. Esimerkistä käy tuttu, joka valmistui aikoinaan maisteriksi pääaineenaan teoreettinen filosofia ja työskentelee nyt toimitustehtävissä. Koulutukseen ei sisältynyt mitään varsinaista toimittaja- tai tiedotusoppia, mutta tämä musiikinharrastaja pääsi ensin vastavalmistuneena avustamaan musiikkilehtiä ja sitä myöten hankkimaan käytännön työkokemusta toimittajana. Voitaisiinkin kerätä vaikka oppiaineen kotisivulle vanhojen opiskelijoiden urapolkuja innostuksen lähteeksi nuoremmille…Jos joku halukas kertoja tämän lukee, ottakoon yhteyttä…

  3. Kaija Hartikainen

    Jo nyt verkosta löytyy englannin kielestä valmistuneiden urapolkuja ja tietoja työllistymisestä. Nuo tiedot pohjautuvat juuri tuohon edellä mainittuun Hanna LIndholmin (2012) tutkimukseen JA aivan tuoreisiin urakertomuksiin. Palvelu on nimeltään http://www.toissa.fi ja sen beta-versio julkaistiin kesällä. Se pitää sisällään jo nyt runsaasti humanistien urakertomuksia ja niitä saa kirjoittaa sinne koko ajan lisää. Niinpä suosittelisinkin mainostamaan tätä sivustoa niin valmistuneille kuin opiskelijoillekin.

    ps. Lisäksi maksuttomaan Alumnikampus-verkkopalveluun liittyminen kannattaa, sillä myös sieltä löytyy Helsingin yliopistosta valmistuneita. Opiskeluaikanakin voi liittyä.
    http://www.helsinki.fi/alumni

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s