Ikkuna etymologiaan

Porto Covo July 2012-2

Tulipa eräässä kirjassa vastaan tieto, että englannin sana ikkunalle, window, on lainattu muinaisskandinaavin ikkunasanasta vindauga, joka puolestaan tulee sanoista vindr ’tuuli’ + auga ’silmä’. Tuulensilmä – kuinka runollista! Mutta kuten Matti Mattila blogikirjoituksessaan toteaa, ei kyse oikeastaan ole sen kummemmasta kuin tuuletusaukosta, silmähän on eräänlainen aukko (vrt. neulansilmä). Myös suomen ikkuna liittyy silmään: sen akkuna-muoto on Suomen sanojen alkuperä -kirjan mukaan lainasana erään muinaisvenäjän murteen sanasta okŭno ’ikkuna’, joka on johdettu sanasta óko ’silmä’.

Vaikka myös suomen sana aukko näyttää erehdyttävästi monen muun kielen silmää tarkoittavalta sanalta, Suomen sanojen alkuperä ja Oxford English Dictionary eivät tue Mattilan oletusta, että aukko ja vaikkapa saksan Auge liittyisivät toisiinsa. Molemmat vaikuttaisivat olevan kotoperäisiä sanoja: aukko on ”todennäköisesti samaa sanuetta kuin auki ja avata”, joille ei anneta SSA:ssa vierasperäistä lähdettä vaan pelkkiä suomen sukukielten vastineita, ja Auge tulee OED:n mukaan kantagermaanin *augon-muodosta samoin kuin englannin eye. Etymologia ei ole ihan niin yksinkertaista, että kaikki toisiaan jotenkin muistuttavat sanat liittyvät toisiinsa, jos niiden merkitys on samantapainen. Sillä tavalla tehtiin etymologiaa 1700-luvulla, mutta nykyään prosessi on hieman tieteellisempi.

Sanojen äänneasujen tämänhetkinen samankaltaisuus ei kerro välttämättä paljoakaan, sillä äänneasut muuttuvat aikojen saatossa. Niinpä esimerkiksi suomen viisi ja unkarin öt ovat samaa kantaa, vaikka ne nykyään eivät muistuta toisiaan juuri lainkaan. Äänneasu ei kuitenkaan muutu täysin sattumanvaraisesti, vaan muutoksissa on havaittu erilaisia säännönmukaisuuksia, joita kutsutaan äännelaeiksi (esim. Grimmin laki). Moderni etymologia tekee päätelmiä sanojen äänneasun (muutoksineen), merkityksen ja levikin perusteella. Oikean alkuperän löytyminen voi silti olla osittain tuuripeliä, ja kuuluisa etymologi Anatoly Liberman suositteleekin, että etymologiksi haluavan kannattaa olla kiinnostunut kaikesta ja lukea kaikkea. Koskaan ei tiedä, mistä löytyy puuttuva palanen tilkitsemään aukkoa tiedoissa.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Tanja Säily

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s