”Hwæt the…”, onko Beowulfin alku käännetty väärin kaikki nämä vuodet?

BeowulfTaannoin tuli maristua, että valtamediassa tuntuvat uutiskynnyksen ylittävän ainoastaan hyvin kyseenalaiset historiallista kielitiedettä käsittelevät julkaisut. Viime syksynä kuitenkin ilmestyi muinaisenglannin hwæt-sanaa käsittelevä artikkeli, joka sai näkyvyyttä ainakin englanninkielisten maiden mediassa (geekosystem.com/beowulf-error/), koska se saattaa muuttaa pisimmän anglosaksisen runoelman Beowulfin käännöstä. En ole huomannut, että suomalainen media olisi julkaisua noteerannut, joten ajattelin kirjoittaa lyhyen yhteenvedon tällä ensimmäisellä kotimaisellamme.

Beowulfin alkusäkeet kuuluvat siis seuraavasti:

Hwæt we gardæna           in geardagum
þeodcyninga trym            gefrunon

Pekonen ja Tolley suomentavat ne:

Kuulkaa! Keihäsdaanien                      kansankuninkaitten
muinaisesta maineesta                           meille on kerrottu,

(Osmo Pekonen & Clive Tolley. 1999. Beowulf. Helsinki: WSOY)

Runoelman ensimmäinen sana on hwæt, joka on etymologisesti sama sana kuin nykyenglannin kysymyspronomi what. Beowulfin ensimmäinen lause ei kuitenkaan ole suora kysymys ja on ollut pienoinen mysteeri, kuinka se pitäisi ymmärtää ja kääntää.

Suht vakiintuneen näkemyksen mukaan sanalla oli kolme funktiota: yksikön neutrin interrogatiivipronomini (kuten what), adverbi sekä lauseenulkoinen interjektio, joka esiintyy vanhoista germaanisista kielistä vain muinaisenglannissa ja toisessa länsigermaanisessa kielessä muinaisalasaksassa (germaanikielten keskinäisistä suhteista kannattaa katsoa esimerkiksi Antti Ijäksen erinomainen yhteenveto). Beowulfin alussa olisi siis kyse näistä kolmannesta.

On myös ehdotettu (ehkä lähinnä spekuloitu), että koska kyseinen sana löytyy niin monen runon alusta, kyseessä olisi runonlaulajien tapa kääntää huomio itseensä ja kauan sitten kadonneen suullisen kulttuurin tapa, joka vain aniharvoin päätyi pergamentille. Esimerkiksi J.R.R. Tolkien kertoman mukaan aloitti usein Beowulf-luentonsa luentonsa hiipimillä luokkaan ja katkaisemalla opiskelijoiden puheensorinan lausumalla kovaan ääneen hwæt. Käännökseksi on ehdotettu seuraavia: truly!, what ho!, Lo!, Hear me! Yes! Indeed! sekä Yo, listen up! (löytyy Beowulfin rap-versiosta…). Pekonen ja Tolley suomentavat sen siis: kuulkaa.

George Walkden esittää uuden teorian artikkelissaan ”The Status of hwæt in Old English”, joka julkaistiin syksyllä 2013 arvostetussa tieteellisessä aikakauslehdessä English Language and Linguistics. Walkden esittää artikkelissa, että yleisesti hyväksytty kolmas tulkinta on väärinymmärrys1 ja pohjaa analyysinsä lauseenalkuisesta hwætista aineistoon, joka koostuu n. 250 lauseesta muinaisenglannissa sekä muinaisalasaksassa.

Walkdenin teorian mukaan muinaisenglannin hwæt ei ollut interjektio vaan pronomini, joka aloitti eksklamatiivisen lauseen, jossa merkitys syntyi koko lauseesta. Nykyenglannissa rakenne ei ole mahdollinen what-pronominilla, mutta esimerkiksi saksassa ja ranskassa seuraavat lauseet ovat kieliopillisia.

saksa:

Was du dich verändert hast?
’kuinka [kirjaimellisesti: mitä] oletkaan muuttunut?’

ranska:

Que il vous aime!
’kuinka [kirjaimellisesti: mitä] hän rakastaakaan teitä!’2

Jos hwæt toimi samoin myös muinaisenglannissa, olisi parempi suomennos Beowulfin alkusäkeistä:

Kuinka keihäsdaanien                           kansankuninkaitten
muinaisesta maineesta                           meille on kerrottu
(tai ’muinaisesta maineesta                   meillä lauletaan’)

Tämä voi tuntua pikkuseikalta, mutta jos tiedeyhteisö hyväksyy Walkdenin argumentit, joudutaan useammankin muinaisenglannin tekstin käännöksiä ja editioita rukkaamaan. Näitä ovat esimerkiksi:

Hwæt ic swefna cyst secgan wylle
’kuinka minä unista parhaan kertoa haluan’
(vs. ’kuulkaa! Minä unista parhaan kertoa haluan’)

(Dream of the Rood)

Iuliana! Hwæt þu glæm hafast
’Iuliana, kuinka kaunis oletkaan’
(vs. ’Iuliana! Kuule! Sinulla on kauneutta…’)

(Iuliana)


1 Walkden argumentoi, että hwæt ei voi olla lauseenulkoinen, koska 1) se yleensä vastaa painotonta tavua runomitassa, 2) yhdessäkään muinaisenglannin- tai muinaisalasaksankielisessä käsikirjoituksessa sitä ei ole erotettu välimerkein, 3) Ælfric ei muinaisenglannin kieliopissaan mainitse sille lauseenulkoista käyttöä, 4)  hwætiä ei lauseissa käytetä yksinomaan suoran puheen yhteydessä sekä 5) perustuen kvantitatiiviseen analyysin York-Toronto-Helsinki Corpuksella on osoitettavissa, että hwæt vaikuttaa lauseiden sanajärjestykseen. Lauseet, joissa se esiintyy, muistuttavat järjestykseltään alisteisia sivulauseita, eli verbi tulee loppuun.

2 Kaikki esimerkit ovat peräisin artikkelista, ellei toisin mainita.

2 kommenttia

Kategoria(t): Alpo Honkapohja

2 responses to “”Hwæt the…”, onko Beowulfin alku käännetty väärin kaikki nämä vuodet?

  1. Tarkoitit varmaan linkata suoraan kirjoitukseeni ”Länsigermaanisista wikipedioista” etkä germanistiikka-tagiin?😉

    Hauska tämä hwæt-juttu. Vaikutusvaltaisten sanakirjojen ja oppikirjojen vaikutuksesta kaikenlaiset vähemmänkin perustellut väitteet fossiloituvat sukupolvien myötä vakiintuneeksi perinteeksi. Hwætin tapauksessa huomion kiinnittää se, että Walkdenin esittämä tulkinta on interjektioselitystä yksinkertaisempi ja jopa ”maalaisjärjen mukaisempi”, jos näin saa sanoa.

    Lisäisin vielä, että Walkden jättää artikkelissaan mainitsematta (en juuri nyt pääse lukemaan tuota revidoitua maksullista, mutta http://www.isle-linguistics.org/resources/walkden2011.pdf lienee oleellisesti sama) sen mielenkiintoisen seikan, että Grimm näkee esimerkin anglosaksisen ”hvät”-sanan käytöstä myös Shakespearella (”what we have seen the seven stars”, 2H4 2.4) sekä vastaavuuden keskiyläsaksassa (”waz man von rîchen künegen gesinget unde geseit!”, Große Rosengarten) ja mahdollisesti nykysaksassa (”was man doch alles hört!” ja ”was ich euch sagen wollte!”).

    Mutta joo, ”ad fontes” älköön olko pelkästään renessanssihumanistien iskulause. Ediittorien ratkaisujen merkitystä lukukokemuksessa ei voi liikaa korostaa.

    • Alpo Honkapohja

      ”Tarkoitit varmaan linkata suoraan kirjoitukseeni ”Länsigermaanisista wikipedioista” etkä germanistiikka-tagiin?”

      Juurikin näin. Etsin kyseisen kirjoituksen kyseisellä tägillä ja tulin vahingossa linkanneeksi siihen.

      ”Hwætin tapauksessa huomion kiinnittää se, että Walkdenin esittämä tulkinta on interjektioselitystä yksinkertaisempi ja jopa ”maalaisjärjen mukaisempi”, jos näin saa sanoa.”

      Samaa mieltä. Täytyy sanoa, että kun ensimmäisen kerran kuulin, että hwaet on jonkinlainen interjektio tai ”minstrel tag”, se tuntui aika oudolta. Vähitellen siihen tottui. Walkdenin näkemys taas tuntuu heti järkeenkäyvältä.

      ”Lisäisin vielä, että Walkden jättää artikkelissaan mainitsematta (en juuri nyt pääse lukemaan tuota revidoitua maksullista, mutta http://www.isle-linguistics.org/resources/walkden2011.pdf lienee oleellisesti sama)”

      Jep, taitaa olla. Aika monet tutkijat postaavat työversioita maksumuurien takana olevista artikkeleista työversioita vapaasti saataville.

      ”Grimm näkee esimerkin anglosaksisen ”hvät”-sanan käytöstä myös Shakespearella (”what we have seen the seven stars”, 2H4 2.4) sekä vastaavuuden keskiyläsaksassa (”waz man von rîchen künegen gesinget unde geseit!”, Große Rosengarten) ja mahdollisesti nykysaksassa (”was man doch alles hört!” ja ”was ich euch sagen wollte!”).”

      Mielenkiintoista on, että muinaisyläsaksasta ja gootista rakenne loistaa poissaolollaan (2013: 483) ja, että Walkden löytää esimerkkejä myös joistain romaanisista kielistä (siteeraasin saksa ja ranska -esimerkkejä, koska nämä ovat varmaan suurimalle osalle tutuimmat ja Kielen kannoilla -kirjoitusten pitäisi olla lyhyitä ja populaareja), joten kyse vaikuttaisi olevan innovaatiosta, joka on ehkä tapahtunut läntisissä ja pohjoisissa germaanisissa kielissä sekä erikseen myöhemmin yläsaksassa tai ranskassa tai pagotassa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s