Aihearkisto: Maura Ratia

Terassille vai patiolle?

Vastikään kerrostalosta paritaloon muuttaneena olen joutunut pohdiskelemaan itselleni aiemmin vierasta termistöä. Suomessa kai yleisesti kutsutaan pihalle rakennettua usein laudoitettua tasannetta terassiksi, joskus myös patioksi, tosin omaan korvaani patio kuulostaa hienostelevalta.

Sana terrace on Oxford English Dictionaryn verkkoversion mukaan alunperin ranskasta (jo 1100-luvulta) ja tarkoittaa englanniksi seuraavaa:

A raised level place for walking, with a vertical or sloping front or sides faced with masonry, turf, or the like, and sometimes having a balustrade; esp. a raised walk in a garden, or a level surface formed in front of a house on naturally sloping ground, or on the bank of a river, as ‘The Terrace’ at the Palace of Westminster.

OED:n määritelmässä korostuvat merkitykset penger ja tasanne. Löysin verkosta käytännönläheisemmän selityksen sanalle:

Terraces are structures that are most commonly found in buildings or multiple storied houses. These are flat, fully supported space on upper floors that allow room for people to walk, sit and various other activities.

Tämän ns. tavismääritelmän mukaan suomalaispihojen terassit eivät englanniksi olisi terasseja ollenkaan, koska ne ovat maanpinnan tasalla, eivätkä ylemmissä kerroksissa (on upper floors).

WSOY:n suomi-englanti-suomi sanakirja (2005) suomentaa terrace-sanan näin:

1 terassi; kattoterassi 2 penger, tasanne.

Olinkin jo unohtanut kattoterassin (englanniksi roof-top terrace), se on ilmaisuna ainakin täsmällisempi kuin pelkkä terassi. Entä sitten terassiparveke, mikä se sitten olisi? Asuntoilmoituksia ahkerasti selanneena luulen sen olevan terassin ja parvekkeen välimuoto. Isompi kuin parveke, mutta muuten parvekkeen kaltainen uloke, joka ei ole kattoterassi. Löysin myös termin ”terrace balcony” Istanbulissa sijaitsevan hotellin mainoksesta, mutta sanayhdistelmä ei taida olla ihan luontevaa englantia (korjatkaa jos olen väärässä).  Pikemminkin suomen kielessä voi olla tarpeellista tehdä ero terassin ja parveketerassin välillä, koska terassi viittaa usein piha-alueen maanpinnalle rakennettuun tasanteeseen, jossa on mukava grillata ja ottaa aurinkoa, kun taas parveketerassi tarkoittaa korkeammalla sijaitsevaa rakennelmaa (jossa voi myös grillata ja ottaa aurinkoa).

Entä sitten patio ja ne hienostelijat, jotka sanaa käyttävät? OED:n mukaan espanjankielestä lähtöisin oleva patio (1400-luvulta) tarkoittaa erityisesti espanjalais- ja meksikolaiskotien sisäpihaa (”In a Spanish or Mexican house: a roofless inner courtyard open to the sky”) ja toiselta merkitykseltään nimenomaan niitä suomalaispihojen terasseja:

A paved roofless area adjoining and belonging to a house; esp. a garden terrace.

Toisaalta OED viittaa patioon sanalla “garden terrace” eli suomalaisten käyttämä terassi ei lopulta taidakaan olla virheellinen − onhan kyseessä pieni koroke (usein parin laudan korkuinen). WSOY:n sanakirja antaa myös patiolle seuraavat suomennokset: terassi, pihakiveys. Vaikuttaa siis näiden todisteiden valossa siltä, että patio-sanaa ei ole pakko käyttää, vaan terassi sopii tähän tarkoitukseen mainiosti.

Entä sitten veranta, mikäs se olikaan? Englanniksi sana kirjoitetaan veranda tai verandah ja sanan alkuperä on mielenkiintoisesti Intiassa. Määritelmä on OED:ssa seuraavanlainen:

An open portico or light roofed gallery extending along the front (and occas. other sides) of a dwelling or other building, freq. having a front of lattice-work, and erected chiefly as a protection or shelter from the sun or rain.

WSOY:n sanakirja kääntää sen verannaksi tai kuistiksi. Määritelmä eroaa olennaisesti terassista ja patiosta, koska verannalla tai kuistilla on katto. Vanhoissa pitsihuviloissa kuistilla tai verannalla tarkoitetaan nimenomaan lämmittämätöntä lisäosaa, jossa on siis seinätkin.

Joku muukin on näitä miettinyt, löysin verkosta ketjun, jossa keskusteltiin nimenomaan pation, terassin, kuistin ja verannan eroista.  Luettuani ketjun tunsin meneväni enemmän sekaisin; joidenkin mielestä kuistilla ja verannallakin on jotain eroa, mutta itse ajattelin yhä edelleen niputtaa nämä kaksi sanaa yhteen. Helppoahan tämä oli sittenkin. Terassille vaan, joko omalle tai naapurin tai vaikka jonkin ravitsemusliikkeen. 🙂

Mainokset

9 kommenttia

Kategoria(t): Maura Ratia

SWAG on uusi cool

Opin hiljattain uuden sanan – swag. Eksyin nettiä selatessani Troll Pakolaiset -sivustolle, eli Facebookiin maahanmuuttajien perustamalle sivustolle, jossa nauretaan ennakkoluuloille ja yleistyksille. Vaikka sananvapauden rajat paukkuvat, niin idea tuntuu toimivan ja sivut ovat saaneet paljon tykkääjiä (Yle Uutiset 4.4.2013: Maahanmuuttajahuumoria tekevän sivuston ylläpitäjä: ”Itseironia toimii”).

Sivuilla törmäsin ensi kertaa swag-sanaan; se löytyi kommenteista yhden kuvan alta (varoitus lukijoille: kommenttien joukossa myös epäasiallista kieltä).

Kuvassa leikitellään ennakkoluuloilla – työtön sosiaaliavun turvin leveästi elävä pakolainen asuu luksushuvilassa, kun taas työtön suomalainen nukkuu pahvilaatikossa. Kommenttilitaniaan joku oli tehnyt yhteenvedon:

Pakolaiset=sossu raha/palkka=swag
Suomalaiset=sossu raha/palkka=kalja

Jäin miettimään sanan swag merkitystä; urbaanisanakirjan mukaan swag tarkoittaa seuraavaa:

Olet itsevarma, tunnet olosi seksikkääksi, että vaikka olisi pukeutunut miten, on itsevarma, eikä pelkää nolaavansa itsensä, eli itsevarmuus. Swag on usein kehu vaatetyylille ja ulkonäölle.

Huomasin olevani vuosia jälkijunassa, sillä sanan käytöstä kirjoitettiin Atlantin toisella puolella jo 2011.

Jutussa puhutaan siitä, miten englannin kielessä käytetään swag-sanaa samoin kuin ennen käytettiin sanaa cool. Kalifornian yliopiston (Berkeley) kielitieteilijä Geoffrey Nunberg ei kuitenkaan povaa samanlaista menetystä swagille; cool on nimittäin puhekielen sanojen joukossa suoranainen ihme, koska se on pysynyt käytössä 1920-luvulta saakka.

Swagin käyttöä edelsi sana swagger, etenkin rap-musiikissa (http://www.youtube.com/watch?v=cQTnqNt8aQ8). Swagiä on uudessa merkityksessään käytetty ainakin vuodesta 2008, jolloin se ponnahti suosioon hip hop -artisti Soulja Boyn Turn My Swag On -kappaleen myötä. Lehtijuttuun haastateltu amerikkalainen räppäri Lil B kuvailee sanaa näin:

’Swag’ is an emotion, it’s a feeling … It’s just a positive word, man, you know. It’s like ’dope,’ man. When I say ’swag’ on my songs, it’s just cool. It’s like: dope. Great. The best. Everything.

Swag tuntuu pakenevan määrittelyjä, mikä lisää sen vetovoimaa. Sanaa voi myös käyttää substantiivina, adjektiivina tai verbinä.

Maailmanvalloituksensa swag aloitti hip hop ja rap-alakulttuuriin kuuluvana sanana, ja tämä alkuperä vieläkin määrittää sitä, esimerkiksi suomenkielisillä sivuilla joku määritti swagin vaatetyylinä, jossa on ripaus ganstaa. Toisaalta törmäsin Youtubessa videoklippiin John Travoltasta Saturday Night Fever -elokuvassa ja kommentteihin oli kirjoitettu mm. ”swag level: immortal” ja ”King of Swag!!!!”, vaikkei 70-luvulta peräisin olevassa elokuvassa itsessään varmasti puhuta swagistä missään, koska sanalla ei silloin ollut vielä näitä merkityksiä.

Aina luotettava Oxford English Dictionary jäljittää todennäköisesti skandinaavista alkuperää olevan sanan jo 1300-luvulle keskienglannin aikaan, jolloin se viittasi pullottavaan laukkuun (bulgy bag). Tämä merkitys on kuitenkin jo kadonnut kielestä. Virallisia nykymerkityksiä on monia: swag voi tarkoittaa keinuttamista tai heilahtamista tai jonkinlaista roikkumista. Tutumpia meille ovat varmaankin puhekielen ’(ryöstö)saalis’ (=plunder/booty) sekä ’ilmaislahja’, joita jaetaan mainostarkoituksessa. Oxford English Dictionary ei ole vielä ehtinyt päivittää puhekielen cool-merkitystä sivuilleen, mutta onneksi kuitenkin varoittaa, ettei kyseistä hakusanaa ole päivitetty.

Swag on kiinnostavalla tavalla luikerrellut suomen kieleen muuallekin kuin Troll Pakolaiset -sivustolle. Löysin verkosta yhdestä blogista seuraavan lauseen, joka esiintyy eräänlaisena johtoajatuksena blogin kaikilla sivuilla: ”lähdetään pois täältä, ennen kun mun swag menee pois päältä”. Lisäksi löysin seuraavia ilmauksia suomenkielisiltä verkkosivuilta (esim. Suomi24-keskustelupalstalta):

she got swag

upee kuva bro, swaag!

boys have swag, men have class

sul on swägii

En ole ainoa, joka on miettinyt sanan merkitystä ja löysin useitakin ketjuja, jossa kysellään sanan alkuperää. Törmäsin myös usein yleiseen väärinkäsitykseen, jonka mukaan swag olisi 1960-luvulta peräisin oleva lyhenne sanoista ”secretly we are gay”. Itseäni liikutti eräskin kysymys swagistä Cosmopolitan-lehden keskustelupalstalla, päivätty 9.3.2013:

Joo siis kun yks jätkä josta oon jo hetken ollut kiinnostunut, niin tagas mun instagram kuvaan SWAG. Tiiän kyllä mitä swag meinaa, mut siis kai se on hyvä juttu?? tai siis niin .. :DD: apua. …

Mut siis onko toi hyvä juttu et se sanoo swag? 😀

Valitettavasti kukaan ei ollut vielä vastannut viestiin, ehkä minun pitäisi. Ainakin tätä kautta voin kertoa, että kyllä se on hyvä juttu, että sanoo swag. 😉

5 kommenttia

Kategoria(t): Maura Ratia

Nietos, lumi, hanki vai kinos?

Tunnustan olevani Game of Thrones -fantasiakirjasarjan fani (tai fäni, niin kuin vanhemmillani on tapana sanoa – suuret ikäluokat tottuivat nuoruudessaan puhumaan fäneistä). Tosifanit taitavat kutsua sarjaa sen oikealla nimellä Tulen ja jään laulu, A Song of Ice and Fire (http://tulenjajaanlaulu.webs.com), mutta meidän myöhäisherännäisten suuhun on vakiintunut nimi Game of Thrones, koska sillä nimellä esitetään kirjojen pohjalta tehtyä televisiosarjaa. Nimi on peräisin tällä hetkellä viisi osaa käsittävän kirjasarjan ensimmäisestä osasta (suomennettuna Valtaistuinpeli).

Olen lukenut George R. R. Martinin (fanien keskuudessa GRRM) kirjasarjaa alkuperäiskielellä ja seurannut kirjojen pohjalta tehtyä televisiosarjaa suomenkielisillä tekstityksillä varustettuna. Siinä mielessä olen jäävi puhumaan suomennoksen puutteista, etten ole lukenut kirjoja suomeksi, mutta television tekstityksissä jäi mietityttämään John Snow -nimisen hahmon suomentaminen John Nietokseksi. Muita erisnimiä ei ole suomennettu, toisaalta sukunimellä Snow on erityinen funktio: Westerosin valtakunnan pohjoisosassa sukunimi Snow annetaan kaikille avioliiton ulkopuolella syntyneillä lapsille (äpärä on sanana niin halventava, etten haluaisi käyttää sitä, vaikka kirjassa yleisesti puhutaan äpärälapsista, mikä sopii Westerosin keskiajan Eurooppaa muistuttavaan ympäristöön). Nimi viittaa siis alueeseen, josta ”äpärä” on kotoisin, eikä suvun nimeen, vaikka sitä sukunimenä käytetäänkin (au-lapsi ei ehkä kuitenkaan sovellu tähän yhteyteen, mutta sitaatit ympärillä paljastanevat kirjoittajan suhtautumisen sanaan). Näitä (fiktiiviseen) maantieteelliseen paikkaan sidottuja ”äpäränimiä” on muitakin (ks. taulukko alla):

 The Crownlands  Waters  Vesi
 The North  Snow  Nietos
 The Iron Islands  Pyke  Piikki
 The Riverlands  Rivers  Joki
 The Vale  Stone  Kivi
 The Westerlands  Hill  Mäki
 The Reach  Flowers  Keto
 The Stormlands  Storm  Myrsky
 Dorne  Sand  Hieta

Mutta takaisin Nietokseen, minkä ihmeen takia nimi ei oikein miellytä? Käännös on hieman erikoinen siitä syystä, että ’nietos’ on sanana aika harvinainen viitaten tietynlaiseen lumen olomuotoon eli kovaksi tiivistyneeseen lumeen eikä ole esiintymistiheydeltään ollenkaan verrattavissa snow-sanaan. Sana tuntuu myös turhan muodolliselta ja runolliselta. Argumenttini ei kuitenkaan päde siinä mielessä, että pidän käännösnimistä Keto (Flowers) ja Hieta (Sand), vaikka nekin ovat runollisia eivätkä esiinny jokapäiväisessä kielenkäytössä. Nimirekisteriä selailtuani huomasin, että Keto ja Hieta ovat käytössä sukuniminä, joten ehkä hyväksyin ne (tiedostamatta) myös sen tähden, että olin kuullut sukunimenä käytettävän. Itse asiassa taulukon nimistä kaikki paitsi Vesi ja Nietos ovat suomalaisia sukunimiä. Ehkä Veden olisi myös voinut vaihtaa Virraksi? Miksei siis Snow-nimeä olisi voinut suomentaa Lumeksi (nimirekisterin mukaan alle 44 osumaa), Hangeksi (69 osumaa) tai Kinokseksi (310 osumaa)? Suomen kielessähän riittää synonyymejä lumelle, kun taas myytti eskimoiden lumisanaston laajuudesta on osoitettu vääräksi. Jostain syystä Lumi, Hanki tai Kinos eivät tosin kuulosta sukunimiltä, varmaan harvinaisuutensa vuoksi. Ehkäpä tärkein syy Nietos-nimen vieroksumiseeni on kuitenkin se, että sana tuo mieleen perinteisen suomalaisen joululaulun ”On hanget korkeat nietokset” ja luterilaisen hartaan tunnelman, mikä vie valovuosien päähän turnajaisten, lohikäärmeiden ja fantasian maailmasta.

1 kommentti

Kategoria(t): Maura Ratia

Tähtien sodasta Star Warsiin

Seitsemänkymmentäluvulla syntyneenä muistan kuinka suuren vaikutuksen Tähtien sota -elokuvat tekivät ilmestyttyään. Nyt pieni koululaisenikin on innokas Tähtien sota -fani, tosin vain Lego-hahmojen ja piirrettyjen välityksellä; ohjelma on tehokkaasti tuotteistettu myös perheen pienimpiä ajatellen. Yhtä asiaa en ole voinut olla huomaamatta – lapsuuteni Tähtien sota onkin nykyisten 8-vuotiaitten suussa Star Wars (”Staa Woos”) ja kaikkien pahisten isä Darth Vader, jonka nimi sanottiin ennen niin kuin kirjoitettiin, onkin nykyään ”Dart Veidar”. Syypää on varmasti televisio – viikonloppuaamuisin lastenohjelmien väliin tykitetään mm. Lego-uutuuksia esitteleviä mainoksia, joiden tuotteet ovat miltei poikkeuksetta englanninkielisiä. Myös lastenohjelmissa, joista monet toimivat suoraan erilaisten lelujen mainostamisvälineinä, hahmojen nimet jätetään suomentamatta, esim. Neloskanavalla näytettävässä Lego Ninjago -animaatiosarjassa jättiläiskäärmeen nimi ”Great Devourer” vääntyy lapseni ja kavereiden suussa muotoon ”Greittibauer”. Maahantuojalle on tietysti kätevää, ettei tuotteiden nimiä tarvitse ruveta kääntämään, mutta arvioisin, että katsojista suuri osa ei vielä opiskele englantia koulussa. Eikö käärmeen nimeksi olisi voitu antaa esimerkiksi Hotkijakäärme? Lasten viihdeohjelmat näyttävät olevan yhä enenevässä määrin englannin kielen läpitunkemia. Oli tästä mitä mieltä tahansa, äidin sydäntä lämmitti, kun lapsi osasi lausua Lego Malevolence -aluksen nimen oikein niin, että paino oli sanan toisella tavulla. Siihen eivät kaikki aikuisetkaan pysty.

1 kommentti

Kategoria(t): Maura Ratia

Rajanvetoa Floridassa

Matkustelu avartaa. Huhtikuussa matkasin ensimmäistä kertaa tropiikkiin, Floridaan. Floridan eteläosa, mukaan lukien Key-saaret, kuuluu trooppiseen ilmastovyöhykkeeseen, juuri ja juuri. Tarve jäsentää maailmaa ja kokemuksia erilaisten luokitusten ja nimikkeiden kautta on yleisinhimillinen. Niinpä sitten Key Westin idyllisellä lomasaarella kuvautin itseni miljoonien kaltaisteni turistien lailla tropic cinema -kyltin edessä Marilynin helmojen katveessa.

Key Westin eteläkärjessä sijaitsee myös Amerikan eteläisin kohta, the Southernmost Point of continental USA sekä iso liuta muita southernmost-paikkoja, kuten hotelli, talo ja ravintola. Wikipediasta southernmost point -tittelin omaavia paikkoja löytyy laskutavasta riippuen useampiakin, jopa Antarktikselta, jonka Amundsen-Scott -tutkimusasema on the Southernmost Point under United States jurisdiction, eli eteläisin paikka, jossa Yhdysvaltain lainsäädäntö on voimassa. Jos vielä Amerikan mantereella sijaitsevien 48 osavaltion lisäksi laskuihin otetaan Alaskan ja Havaijin osavaltiot, jälkimmäiseltä löytyy the Southernmost Point in the 50 states. Oikeasti kuvaamani muistomerkki Key Westillä olikin the Southernmost Incorporated Place in the contiguous 48 states, mikä ei ehkä aukea ensi kuulemalta. Incorporated place on virallinen termi, joka tarkoittaa tietynlaista asutuskeskittymää, joiden määritelmät vaihtelevat osavaltioittain. Key Westin osalta se ainakin sulki pois etelämpänä sijaitsevat armeijan tilukset ja yksityisomistuksessa olevat alueet. Contiguous on kätevä adjektiivi, joka viittaa rajanaapuruuteen ja tässä yhteydessä Amerikan mantereella sijaitseviin osavaltioihin; latinalta kalskahtavia synonyymejä coterminous ja conterminous käytetään myös.

Oman olemisen ja paikan määrittely on siis tärkeää, tosin yhtä tärkeää voi myös joskus olla rajan vetäminen ja eron tekeminen toiseen paikkaan. Key Westin Southernmost point -muistomerkissä on nimittäin lisäksi maininta 90 Miles to Cuba.

Erilaisia laatusanoja käytetään markkinoinnin tarpeisiin herättämään positiivisia mielleyhtymiä. Floridassa adjektiivia Caribbean kuulee ja näkee yllättävän paljon. Karibian risteilyt toki lähtevät usein Miamista ja Karibiaksi käsitettävä alue sijaitsee aivan läheisyydessä, mutta siltikin. Verkkosivuillaan Caribbean Wedding -yritys niputtaa alueet kätevästi yhteen: ”The State of Florida is regarded as a Caribbean destination because of its proximity to, and being the gateway for, the countries of the Caribbean.” Logiikka on tietysti sama kuin Oulun liittämisessä Lappiin, ja kaukaa tuleville turisteille tällähän ei oikeasti ole väliä, tärkeää on oikeanlaisten mielikuvien ja eksotiikan myyminen.

Adjektiivi Caribbean osoittautui kuitenkin pulmalliseksi, esimerkiksi tilattaessa paikallisessa ravintolassa karibialaista ruokaa. Sanan oikeasta lausumisesta ja eritoten painosta löytyy englanninkielisillä verkkosivuilla pitkiä ketjuja. Perusasetelma on se, että amerikkalaiset painottavat toista tavua (kuh-RIB-ee-uhn) ja britit kolmatta (ka-rih-BEE-uhn). Karibialla asuvat paikalliset painottavat brittien lailla kolmatta, mikä verkkokeskusteluissa vaikuttikin oleva vahva argumentti brittien ääntämyksen oikeellisuudesta. Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee se, että lausumisessa esiintyy vaihtelua, jostain syystä esimerkiksi ääntämys on vakio seuraavissa yhteyksissä: elokuva Pirates of the Caribbean lausutaan aina brittiläisen tai karibialaisen mallin mukaan (ka-rih-BEE-uhn), kun taas Royal Caribbean -varustamo lausutaan amerikkalaiseen tapaan (kuh-RIB-ee-uhn) (Wikipedia). Tämä kielikiista ei kuitenkaan ole saanut verkossa yhtä paljon palstatilaa kuin brittiläisen ja amerikkalaisen lausumisen eroja ruotiva tomaatti-potaatti-kiista, josta on kuuluisa laulukin.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Maura Ratia