Avainsana-arkisto: viestintä

Latteudet – uhka vai mahdollisuus?

Kuvittelenko, vai onko otsikkotyyppi ”X – uhka vai mahdollisuus?” viime aikoina yleistynyt? Googlatkaapa vain, niin löydätte sellaisia helmiä kuin ”Jumppahaalari – uhka vai mahdollisuus?”, ”Puumalan rengastie – uhka vai mahdollisuus?” ja ”Diskurssi – uhka vai mahdollisuus?”, vain muutamia mainitakseni. Tietääkö joku, mistä tämä johtuu?

Anglistina epäilin tietysti heti englannin vaikutusta. Englanninkielisissä kirjoissa ”threat/problem or opportunity” on lisääntynyt 1960-luvulta alkaen, samoin ”opportunity or threat/problem”, joskin jälkimmäinen on paljon harvinaisempi. Suomesta en tiedä, mutta 1998 ilmestynyt Raimo Väyrysen teos Globalisaatio: uhka vai mahdollisuus on saattanut vaikuttaa fraasin yleistymiseen suomessa.

Oman intuitioni mukaan tämä nykyinen trendi olisi kuitenkin tuoreempaa perua. Esimerkiksi Hesarin nettisivuilta rupeaa löytymään enemmälti esiintymiä vuoden 2009 paikkeilta; yksi Kuka nyt -palstan kysymyksistä on toisinaan ollut tätä muotoa. Auttakaa naista mäessä selvittämään, mikä tai kuka on trendin takana!

6 kommenttia

Kategoria(t): Tanja Säily

Mikä ihmeen tabloid?

Hesarin muuttuminen tabloid-kokoiseksi 8.1.2013 on synnyttänyt keskustelua aiheesta. Lähinnä tosin on puhuttu siitä, mikä on tabloid tai tabloidi-koko (vastaus: n. iltapäivälehden koko, suurin piirtein puolet broadsheet-koosta, eli siitä mikä Hesari oli ennen), ja jonkin verran ns. tabloidisaatiosta – iltapäivälehdet kun ovat pitkään olleet tabloidikokoisia, ja sana ”tabloid” kantaa englannin kielessä (mistä se lainattiin suomeenkin) konnotaatiota lehden sisällöstä (l. sensaatiohakuisesta viihteestä eikä ”oikeasta” journalismista). Ja kun kerran aina arvioimme sisältöä ulkonäön perusteella, mennee hetki, ennen kuin ihmiset lakkaavat olettamasta hesarin muuttuneen myös sisällöllisesti tabloidimaisemmaksi.

Mutta mikä ihmeen ”tabloid”? Mistä moinen sana puoliarkin kokoiselle sanomalehdelle?

Tabloid-sanaa miettineet ovat varmaan havainneet yhteyden sanaan ”tablet” – siis siinä nykyisin yleisimmässä merkityksessä eli taulutietokoneen kuvaajana. Applen iPad ja Samsungin Galaxy tab ovat tabletteja tässä merkityksessä. Sana ”tablet” oli käytössä jo keski-englannissa 1300-luvulla merkityksessä ’ohut neliskanttinen taulu’, esim. puuta tai kiveä, ja yleensä jolle kirjoitettiin tai jolla oli kirjoitusta.

Sana ”tabloid” taas juontaa vasta 1800-luvulta, tarkkaan sanottuna vuodelta 1884, jolloin lääkeyritys Burroughs, Wellcome & Co. rekisteröi (!) keksimänsä sanan tavaramerkikseen. Burroughs, Wellcome & Co. olivat kehittäneet tavan tiivistää lääke pilleriksi tai tabletiksi, ja lisäsivät sanaan ”tablet” päätteen ”-oid” (’-mainen/-lainen’) saadakseen uuden, myyvän nimen tuotteilleen.

Hyvin pian sanaa ”tabloid” alettiin kuitenkin käyttää yleiskielessä tarkoittamaan mitä tahansa tiivistettyä (asiasta käytiin jopa oikeutta 1901-3, mutta tuomari totesi lopulta sanan siirtyneen jo yleiskieleen eikä tavaramerkkiä voinut enää ylläpitää). Tabloid-sanalla oli myös lääkekäytöstä peritty merkitys ’helposti sulava’, jonka sanomalehdet omaksuivat pienennetyn koon lisäksi. Tabloidissa oli siis samat uutiset kuin isommissa lehdissä, mutta tiivistettynä ja helpommin ymmärrettävissä. Jo vuonna 1901 (ellei aiemmin) termi ”tabloid newspaper” oli lyhentynyt pelkäksi ”tabloid”iksi; niistä olemme siis saaneet nauttia jo ainakin 112 vuotta.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Samuli Kaislaniemi