1800-luvun Suomea brittinäkökulmasta

Vanhojen matkaoppaiden selaaminen on sekä hauskaa että mielenkiintoista. Erityisesti kannattaa katsella muualla maailmassa kirjoitettujen oppaiden antamaa tietoa. Niiden perspektiivi on erilainen ja on myös kiinnostavaa todeta, mitä seikkoja oppaan kirjoittajat pitävät turisteille tarjoilemisen arvoisina.

handbookForNorthernEurope

Handbook for Northern Europe (1849)

Vanhin löytämäni englanninkielinen ja Englannissa julkaistu Suomi-opas sisältyy kirjaan nimeltä  Handbook for Northern Europe: including Denmark, Norway, Sweden, Finland and Russia. Painovuosi on 1849 ja kustantaja jo 1700-luvulla toimintansa aloittanut lontoolainen John Murray. Kaksiosainen opas löytyy Kansalliskirjastostamme. Tässä kirjassa Suomen osuus on kuitenkin melko niukka ja yksioikoinen.

handbookForTravellers

Handbook for Travellers (1868)

Mielenkiintoisempi ja monisyisempi esittely maastamme sisältyy oppaaseen Handbook for travellers in Russia, Poland and Finland: including the Crimea, Caucasus, Siberia, and Central Asia.  Varhaisin tunnettu editio on peräisin vuodelta 1868. Kansalliskirjastostamme löytyy 4. painos (1888). Tekijän kohdalla on maininta ”revised by Thomas Mitchell”. Esipuheessaan Mitchell ilmoittaa olevansa ”Attaché to Her Majesty’s Embassy at the Court of Russia”. Kirjoittajan työskentely Pietarissa selittää osaltaan oppaan varsin seikkaperäisen ja osuvan kuvauksen Suomesta. Olen tutustunut erityisesti vuonna 1893 julkaistuun viidenteen painokseen (tästä kiitos Antti Ijäkselle, joka lähetti minulle valokopiona oppaan Suomea koskevan osuuden).

Opas sisältää lyhykäisen katsauksen Suomen historiaan uskonpuhdistuksesta lähtien. Suomalaisia luonnehditaan seuraavaan tapaan:

The Finlanders along the coast of the Gulf of Bothnia scarcely present any marked distinction from the people on the opposite shores of the Baltic and Gulf of Bothnia; but the same good-humoured faces and apparent anxiety to please diminish in a very perceptible ratio further inland. Nearly the same dress, both of men and women, and the readiness with which they all speak Swedish along a great part of the coast as well as in all towns, make the travellers almost forget that he is not in Scandinavia.

. . .

There is scarcely a man or woman in Finland of the Lutheran faith that cannot read the Bible, thanks to an excellent system of education zealously carried out under the superintendence of the Lutheran clergy, who do not admit any person unable to read or write to the sacrament. (421)

Myös suomen kielen erikoisuutta korostetaan. Kirjoittaja mainitsee mm. suffiksien (mukaan lukien sijapäätteet)  runsaan käytön sekä prepositioiden vähyyden. Hän huomauttaa, että sukua ei ilmaista eikä artikkeleita ole. Astevaihtelu saa ansaitsemansa huomion.

Suomen kielen nousuun kiinnitetään huomiota. Kalevalan merkitystä korostetaan:

 Since Elias Lönnrot discovered the rich treasures of Finnish popular poetry, which he took down just as he heard it from the people during his wanderings through the country, extending over many years; and since ‘Kalevala,’ the national epic, appeared in print in 1835, it has been the endeavour of young Finland to develop Finnish into a language of culture and refinement: Swedish having previously been the medium of an intellectual and literary activity. At the present time there are ten Professors at the University of Helsingfors who deliver their lectures in Finnish and others who lecture alternately in the two languages. (424)

Suomen kieltä käyttäneistä kirjailijoista opas mainitsee seuraavat: A. Ahlquist, J. Krohn, Yrjö Koskinen, E. Lönnrot, J. Brofeldt (Juhani Aho), Pietari Päivärinta ja Minna Canth. Myös tunnetuimmat taidemaalarit luetellaan – yksityiskohtana mainittakoon, että Wrightin veljesten nimen jälkeen todetaan suluissa: ”of English extraction”. (425)

Varsinaisen turistiopasmateriaalin muodostaa yhdentoista matkareitin kuvaus. Ei ole yllätys, että useimmat reitit päättyvät joko Pietariin tai Pohjois-Suomeen. Varsinkin kaupunkeja kuvataan – näiden kohteiden arveltiin varmaan erityisesti kiinnostavan turisteja.

Helsingistä kerrotaan mm. seuraavaa:

It has been greatly extended and improved since Finland became connected with Russia, and since the city became (in 1819) the capital of the Grand Duchy, and the seat of the Senate. The removal to it of the University of Åbo, in 1827, also materially increased its importance. (451)

Helsinki

Helsingin kauppatori noin 1890–1900. Taustalla Uspenskin katedraali. (Wikimedia Commons)

Nähtävyyksistä kuvataan ennen kaikkea Suomenlinnaa; myös mm. Säätytalo, kaupungintalo, yliopisto sekä lukuisat kirkot ja teatterit esitellään. Yliopiston kirjasto herättää ihastusta:

Three magnificent rooms contain its treasures, consisting of about 200,000 vols., of which only 830 (out of 40,000) were saved from destruction at Åbo. In the centre room is a marble group of Apollo and Marsyas by Walter Runeberg. Colossal busts of Shakespeare, Beethoven, and the Finnish poets, Franzén and Runeberg, stand in the northernmost room, which, like the other apartments, is decorated with allegorical groups in grisaille by Falkman. (453)

Kirjoittajan mielestä on tietenkin huomionarvoista, että “the Reading Room, open to the public from 10 to 3, contains English and continental magazines.”

Myös Turun kuvaukselle annetaan ymmärrettävästi paljon tilaa. Tällainen on kirjoittajan yleisvaikutelma:

The first view of the city is fine: its old Castle (now a prison) stands at the mouth of the river, while on the height to the rt. is seen the Observatory, now used as a navigation school, and to the l. the Kakola H. of Correction.

The streets appear at first enormously wide; but the low wooden houses that prevail, the number of unoccupied sites, and the deserted appearance of the thoroughfares, give an air of desolation to the place. It is nevertheless one of the most important towns of the Gd. Duchy, on account of its trade and industry. (445)

Linna ja tuomiokirkko esitellään yksityiskohtaisesti: mm. Kaarina Maununtytär mainitaan. Myös muut kirkot ja teatteri saavat lyhyen esittelyn.

Tampere

Tampere Messukylän suunnasta länteen nähtynä (Wikimedia Commons)

Oppaassa on mainittu kymmeniä Suomen kaupunkeja ja muita paikkakuntia; useita on myös lyhyesti esitelty. En malta olla lainaamatta ytimekästä Tampereen (vanhan rakkaan koulukaupunkini) luonnehdintaa:

Founded in 1779, Tammerfors is now the Manchester of Finland. Situated at the junction of the Näsjärvi [sic!] and Pyhäjärvi (lakes), the immense water-power which it commands is employed in working on a large scale a cotton mill, flax mill, paper mill, and a stocking manufactory, besides other industrial establishments, at which several British subjects are foremen. A fine view will be obtained from the top of the hill (Pyynikki) at the back of the town, which is approached by a bridge 260 ft. long thrown over the fine rapids, about 1 m. in length, with a fall of 58 ft., for which Tammerfors is celebrated. The view from the bridge is also exceedingly fine. (462-463)

Myös Oulu saa osansa:

It is now one of the principal ports in Finland, with a good deal of ship-building and a considerable trade (principally with England) in tar and deals.

Clean wide streets, and pretty houses give the place a neat and very prosperous appearance. The town Hospital and Lunatic Asylum are situated in another island, and are surrounded by a garden, to which the inhabitants of Uleåborg resort in summer. The park is called after Bishop Franzén, who was born in Uleåborg, and whose monument, consisting of a colossal bronze bust on a high pedestal, stands between the Lyceum and the Church. (465)

Oppaan sanasto- ja fraasiosat (426-437) muistuttavat suuresti uudempien matkaoppaiden vastaavia osastoja. On kunnioitettavaa, että oppaassa on annettu noin 850 englanninkielisen sanan suomenkieliset vastineet. Pääsääntöisesti vastineet ovat oikeita ja osuvia, eikä edes yli sadan vuoden aikaero tuota nykylukijalle kovin suuria yllätyksiä tai hymyn aiheita. Tietenkin jotkut sanat hyppäävät vähän silmille: bill, account = rätinki, bottle = putelli, embassy = Lähettiläskunta, gloves = hanskat, laundress = pyykinpesijä, pesuakka, pencil = lyijyspännä, plate = talrikki, post station = keskievari, strap = raksi, water closet = huusi, maki. Tuon ajan turistille hyödyllinen sana tietää oli varmaan myös bugs = luteita.

Fraasiosasto (”Dialogues ­Kanssapuheita”) osoittaa, että matkailijan toiveet ja tarpeet 1800-luvun lopulla eivät olleet kovin kaukana nykyturistin ongelmista. Tässä muutama poiminta toistasataa fraasia käsittävästä luettelosta:

I am an Englishman.  Minä olen Englantilainen.
I am an American.  Minä olen Amerikalainen.
I do not speak Finnish.  En puhu Suomea.
Where does the English consul reside?  Missä asuu Englannin konsuli?
Drive faster.  Aja välemmin.
Set the tea-urn.  Valmista teekyökki.
Where is the waiter?  Missä on passari?
Are the sheets dry?  Ovatko lakanat kuivat?
The bill is too heavy.  Rätinki on kovin suuri.
It must be reduced.  Se pitää vähennettämän.
I will not give you drink money.  En anna juomarahaa.
Where is the W.C.?  Missä on tarve huone?
The luggage is lost.  Tavarat (or: kapineet) ovat hävinneet.
To the station-master.  Statsuunan inspehtorille, aseman päällikölle.

Tämän tapaista tietoa sai siis turisti, joka perehtyi 1800-luvun jälkipuoliskolla laadittuun brittiläiseen matkaoppaaseen. Ajat ja paikat ovat muuttuneet, mutta perustieto tuntuu olevan yhtä valaisevaa kuin uudemmissakin opuksissa, ja matkailun viehätystä ei mikään voita.

3 kommenttia

Kategoria(t): Matti Rissanen

3 responses to “1800-luvun Suomea brittinäkökulmasta

  1. Tampere on siis ollut Suomen Manchester ainakin vuodesta 1868!

  2. ”Astevaihtelu saa ansaitsemansa huomion.”
    Kummallista, en muista astevaihtelua mainitun enkä ole näemmä kiinnittänyt siihen huomiota omassa blogissanikaan. Vokaaliharmonia saa joka tapauksessa suhteettoman paljon huomiota siihen nähden, miten vähän (= sopivasti) kielioppia muuten teoksessa käsitellään. (Tai ehkä lukijan on ajateltu käyttävän sanastoa ja fraasisanakirjaa Rosettan kiven lailla.)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s