Avainsana-arkisto: espanjan kieli

Prepositioiden vaikeudesta

de/of
Meillä suomenkielisillä on usein vaikeuksia englannin prepositioiden kanssa. Oliko se nyt at vai in school? Mutta eipä ole prepositioita suosivienkaan kielten käyttäjillä helppoa, sillä eri kielten prepositiot eivät vastaa toisiaan sen paremmin kuin taivutuspäätteetkään. Otetaanpa esimerkiksi espanjan de-prepositio, joka on niin monimerkityksinen, että siitä on kirjoitettu väitöskirjakin. Kuvassa on espanjalaisen bussin seinällä roikkunut kaksikielinen tiedote, jonka kirjoittaja on käyttänyt de-prepositiota viisi kertaa (ensimmäisellä kerralla de on sulautunut määräiseen artikkeliin, jolloin siitä on tullut del):

Se informa a los pasajeros que es obligatorio el uso del cinturón de seguridad. La empresa no se hace responsable de los daños ocasionados por la falta de cumplimiento de esta normativa.

Kuinka kirjoittaja on kääntänyt preposition englanniksi? Enimmäkseen of-prepositiolla (toinen de on jäänyt kääntämättä, koska turvavyön englanninkielinen vastine ei vaadi prepositiota):

We inform passengers that the use of the seat bealt is obligatory. The company is not responsible for damage caused by failure of comply of this law.

Kirjoittaja on siis tehnyt mielessään yleistyksen, että de-prepositiota vastaa usein of, mikä pitääkin jossain määrin paikkansa ainakin genetiivirakenteissa (el uso del … = the use of the … = …n käyttö). Hän on kuitenkin huomannut, että responsible-adjektiivi vaatii englannissa for-preposition. Sen sijaan häneltä on jäänyt huomaamatta, että comply-verbi vaatii seurakseen with-preposition ja että failure merkityksessä ’jonkin tekemättä jättäminen, laiminlyönti’ vaatii to-infinitiivilausekkeen. Joku ystävällinen tahi pedanttinen henkilö onkin korjannut ko. kohdat tiedotteesta ja yliviivannut belt-sanan ylimääräisen a:n.

Mitä tästä opimme? Vaikeaa on oppia käyttämään vierasta kieltä idiomaattisesti, mutta ymmärretyksi voi tulla vähemmälläkin kielitaidolla. Virallisluontoisten tiedotteiden kieliasu kannattaisi ehkä silti tarkistuttaa etukäteen – muuten voi käydä niin, että viestin muoto herättää enemmän huomiota kuin sen merkitys, etenkin kielitieteilijässä.

Mainokset

3 kommenttia

Kategoria(t): Tanja Säily

Suomi, tuo puolueeton kielemme

VesilasiToisin kuin ehditte ehkä jo kuvitella, tämä blogikirjoitus ei käsittele suomen sukupuoletonta hän-pronominia, vaan erästä toista neutraaliutta osoittavaa piirrettä kielessämme. Englannissahan kysellään usein:

Is your glass half full or half empty?

Suomeksi se käännetään yleensä:

Onko lasisi puolitäysi vai puolityhjä?

Mutta perinteisestihän lasit eivät ole suomessa puolitäysiä sen paremmin kuin puolityhjiäkään, vaan puolillaan. Meidän ei ole pakko sitoutua optimistiseen eikä pessimistiseen näkökantaan, vaan voimme pysyä täysin puolueettomina. Mahtavaa! Löytyyköhän muista kielistä vastaavaa sanaa?

MOT-sanakirjat kertovat: englanti half-filled, ruotsi halvfull, saksa halbvoll, ranska demi-plein, italia mezzo pieno, espanja medio lleno, viro pooleldi täis… Kaikki näistä ovat siis optimistisesti puolitäysiä. (Joku semantikko varmaan osaisi kertoa, miksi oletussana on puolitäysi eikä puolityhjä – liittynee samaan kuin se, että yleensä kysytään henkilön pituutta eikä lyhyyttä.) Muutamasta kielestä löytyy kyllä neutraalikin versio, mutta ne vaativat prepositiolausekkeen (’puoleen asti’): saksa bis zur Hälfte, espanja a la mitad, portugali até meio.

Mutta sitten! Venäjä: наполовину. En valitettavasti osaa venäjää, mutta sama sana näyttää tarkoittavan myös ’puoleksi, puoliksi, puolitiehen, puolittain’. Olemmeko siis neutraaleja yhdessä slaavien kanssa, ja länsieurooppalaiset sitten niitä optimisteja? Taidanpa stereotypioista piittaamatta juoda lasini typötyhjäksi, onhan sentään perjantai. Kippis!

2 kommenttia

Kategoria(t): Tanja Säily

Täh?

Madridissa tuli toukokuussa vastaan tällainen ikkunateksti.

täCH Bar&Restaurant

Siis mikä ihmeen täCH? Googletin puljun, ja heidän Facebook-sivullaan joku oli kysellyt samaa. Vastaus kuului:

Buenos días. La palabra no tiene significado real. El nombre del hotel procede del sonido de la palabra en inglés ”touch”. Gracias por su interés.

Eli nimi on englannin touch-sanan inspiroima – kuulostaa muka samalta – muttei tarkoita mitään sen kummempaa. Äänpisteet ovat ilmeisesti vain koristeena (Facebook-sivulta ne onkin jätetty pois), samoin kuin erikoinen pien- ja suuraakkosten käyttö. Hotellin saitilta löytyy myös sivu nimeltä ägenda, joka sekin näyttää suomalaisen silmään aika hassulta, ja yksi huonekategorioista on äfor, joka liittynee jotenkin affordableen (tai sen espanjankieliseen vastineeseen) eli edulliseen. Ääkkösten käyttö muistuttaa 70- ja 80-luvuilla muodissa ollutta heavy metal -umlautia, esim. Mötley Crüe. Kiinnostava ratkaisu modernilta hotellilta, lieköhän Espanjassa yleistäkin?

1 kommentti

Kategoria(t): Tanja Säily

Taivaan kielenhuoltajat

Paitsi turvallisuusohjeita, lentoyhtiöt tarjoavat matkustajien luettavaksi myös omia aikakauslehtiään, joiden sisältö koostuu tavallisesti matkailuteksteistä, reittikartoista ja rannekellomainoksista. Piristävä poikkeus on Ronda Iberia -lehti, sillä siitä löytyy sivu, jossa pohditaan oikeakielisyyttä ja annetaan espanjan kielen käyttöön liittyviä suosituksia.

Näiden suositusten takana on Fundéu (Foundation for Urgent Spanish), jonka tavoitteena on edistää hyvää espanjan kieltä sekä ”torjua virheellistä kielenkäyttöä, barbarismeja sekä hallitsematonta uudissanojen tulvaa”. Pikainen haku osoittaa, että Ronda on tarjonnut kielenkäyttöön liittyviä ohjeita jo vuodesta 2006.

Ensimmäinen viime kuun suosituksista liittyy kuinkas muuten kuin lainasanoihin, jotka ovat peräisin englannin kielestä. Lehti nimittäin suosittelee välttämään sanaa mobbing, kun puhutaan työpaikkakiusaamisesta; parempi vaihtoehto olisi espanjankielinen fraasi acoso laboral.  Jos mobbing-sanaa on aivan pakko käyttää, pitäisi se ainakin kirjoittaa kursiivilla ja ääntää /móbin/, ei /múbin/.

Yksin espanjankieliset eivät huolineen ole, vaan englannin kielen kasvava valta-asema puhuttaa toki ympäri Eurooppaa. Suomessa Aalto-yliopiston taannoinen päätös tarjota kauppatieteiden maisteriopintoja vain englanniksi on hämmästyttänyt monia. Ranskassa sosialistihallituksen ajama lainmuutos, joka sallisi englannin käyttämisen opetuskielenä yliopistoissa, on myös herättänyt suuttumusta; moinen vie vastustajien mielestä ranskan kieltä kohti marginaalia.

Toinen Ronda Iberian tämänkertaisista ohjeista liittyy yhdyssanojen oikeinkirjoitukseen. Paikannimi Keski-Amerikka on espanjaksi Centroamérica; sana siis kirjoitetaan yhteen ilman yhdysmerkkiä. Muistutus on varmasti tarpeellinen, aiheuttavathan sanojen yhteen ja erilleen kirjoittaminen suomen kielessäkin ongelmia. Mutta miksi annetut esimerkit nostavat esiin pelkästään epämieluisia asioita, kuten lasten aliravitsemusta, rikollisuutta ja huumeita?

La desnutrición infantil en Centroamérica es del 19%

Se intensifica la guerra contra el crimen en Centroamérica

Adquirían la cocaína en Centroamérica.

Lauseet lienee poimittu jostain sanomalehtikielen korpuksesta edustamaan Centroamérica-sanan kirjoitusasua eikä mitään muuta. Mutta silti, eikö joukkoon mahtuisi edes yksi lause Keski-Amerikan maantieteestä, kulttuurista, historiasta tai politiikasta?

Jätä kommentti

Kategoria(t): Turo Hiltunen

Lingvisti lentokoneessa

Olin lentämässä Madridista Santiago de Compostelaan. Lueskelin aikani kuluksi istuintaskusta löytynyttä espanjan- ja englanninkielistä turvaohjetta, jonka otsikko oli espanjaksi Esquema de evacuación ja englanniksi Evacuation Scheme.

Iberia Express A 320 - 200: Esquema de evacuación / Evacuation Scheme

Jäin makustelemaan oudolta tuntunutta scheme-sanaa ja miettimään, käytetäänkö sitä lentokone-englannissa yleisesti, vai oliko se tässä käännetty suoraan espanjan vastaavasta sanasta esquema, jonka merkitys ei kuitenkaan ole täysin sama kuin schemen. Asia jäi vaivaamaan sen verran, että tein perille päästyäni hieman tutkimustyötä sen selvittämiseksi. Gummeruksen englanti–suomi-sanakirjan mukaan schemen merkityksiä ovat:

1 suunnitelma, kaavio, skeema
2 järjestelmä, systeemi
3 juoni, salajuoni, salahanke

WSOY:n espanja–suomi-sanakirjan mukaan esqueman merkityksiä puolestaan ovat ’kaava, kaavio, suunnitelma, luonnos, hahmotelma’, eli siitä puuttuu juonittelun vivahde, joka minua schemessä hieman häiritsi. Mutta löytyyhän noista molemmista tuo ’suunnitelma/kaavio’-merkitys, joten periaatteessa ongelmaa ei pitäisi olla – oma intuitioni vain suosisi jotain evacuation plan -ilmaisun tapaista.

Mitenkäs oman intuitionsa voi todistaa oikeaksi? Etsimällä vastauksia laajoista elektronisista tekstiaineistoista eli korpuksista, jotka sisältävät aitoa kielenkäyttöä. Kysytäänpä siis British National Corpukselta, kumpi on yleisempi, evacuation scheme vai evacuation plan. Plania löytyy 3 kappaletta, kaikki eri teksteistä, kun taas schemeä löytyy 6 kappaletta, mutta vain kahdesta eri tekstistä. Hmm. Entäpä Corpus of Contemporary American English? Plan: 61, scheme: 0.

Evacuation plan vaikuttaisi siis olevan voitolla ainakin amerikanenglannissa. Valitettavasti kumpikaan korpus ei juurikaan sisältäne ilmailuun liittyviä tekstejä, joten en voi olla varma siitä, miten asiat ovat lentokone-englannissa. Yleensä kai tuon läpyskän nimi on kuitenkin safety card, eikä siinä käytetä ’evakuointisuunnitelmasta’ välttämättä mitään sanaa, vaan kommunikaatio tapahtuu lähinnä kuvien avulla.

2 kommenttia

Kategoria(t): Tanja Säily

”Olen ei häntä”

Kesällä Hoffenheimista lainasopimuksella Osasunaan siirtynyt jalkapalloilija Jukka Raitala (@JukkaRaitala20) lähetti 1. lokakuuta Twitterin kautta arvoituksellisen viestin:

@JukkaRaitala20
” #Raitala Ovat Olosuhteet, Mutta Emme Voi Vaatia Niin Nuori Ja Tulevat Liigan Eri. Rehu Että Veto On Hyvä” Mendi.

Jos hämmennykseltään uskaltautuu selailemaan @JukkaRaitala20:n muita viestejä, huomaa pian, että viesti on käännetty suoraan espanjasta käyttämällä automaattista käännösohjelmaa, ilmeisesti Google Translatea. @JukkaRaitala20 on näet samalla kellonlyömällä lähettänyt edellä lainatusta viestistä myös espanjan– ja englanninkieliset versiot:

Lisäksi osoittautuu, että @JukkaRaitala20 ei olekaan Raitala itse vaan innokas kannattaja, joka raportoi suosikkinsa tekemisistä Twitterissä kolmella kielellä:

@JukkaRaitala20
Ensinnäkin toistan: Minä noudatan kaikkia uutisia olen ei häntä Jukka mutta tämä on Twitter tukea teitä.

@JukkaRaitala20
First of all I repeat: I keep all the news Jukka, but I’m not him. This is a support to him twitter.

@JukkaRaitala20
Antes De Nada Repito: Sigo Toda La Actualidad de Jukka Pero No Soy Él. Esto Es Un Twitter Para Apoyarle.

Tapaus osoittaa ainakin sen, että konekääntäminen on edelleen vaikeaa, etenkin silloin kuin lähtö- ja kohdekieli poikkeavat toisistaan rakenteellisesti. Ainakin suomenkielisten esimerkkien valossa näyttää siltä, että käännökset muodostetaan muuttamalla lähdekielen sanoja kohdekielisiksi yksi kerrallaan ilman, että niiden merkityksiä tai kieliopillisia suhteita analysoidaan kovin pitkälle.

Tämä selittää muun muassa sen, mitä ensimmäisen viestin enigmaattinen ”Rehu Että Veto On Hyvä” -lause tarkoittaa. Espanjankielisessä lähtötekstissä esiintyy sana pienso, joka voi olla joko rehua merkitsevä substantiivi tai verbimuoto, jonka suomenkielinen vastine kuuluu olen sitä mieltä. Näistä jälkimmäinen on tässä yhteydessä luonnollisesti oikea vaihtoehto.

Kun otetaan huomioon, että tässä esimerkissä sana esiintyy että-lauseen edellä, oikean merkityksen tunnistaminen on varsin yksinkertaista myös koneellisesti. Kuitenkin käytetty käännösohjelma on jostain syystä päätynyt väärään merkitykseen ja tämän seurauksena tarjoaa virheellistä käännöstä. Sen sijaan englanninkieliseen versioon on jostain käsittämättömästä syystä päätynyt käännös ”I thing that”, mutta ainakin tässä tapauksessa lähtötekstin sana on ilmeisesti tulkittu oikein.

Käännösvirheistä huolimatta @JukkaRaitala20:n viesteistä välittyy mukavan positiivinen sävy – myös suomeksi:

6 kommenttia

Kategoria(t): Turo Hiltunen

Excellentamundo!

Tuo sana pulpahti tänään mieleeni, kun olin hetkellisesti tyytyväinen itseeni saatuani erään homman hoidettua nopeasti. Sitten rupesin ihmettelemään, mistä se oikein tuli – sana vaikutti koostuvan osista excellent ’erinomainen’ ja –amundo, joka oli ehkä jonkinlainen sanan merkitystä vahvistava pääte. Google löysi noin 1220 excellentamundoa ja lisää eri kirjoitusasuissa, kuten excellamundo (n. 191 esiintymää), josta oli pudotettu pois excellent-sanan –ent-pääte. Tiesin, että oli olemassa muitakin –amundo-loppuisia adjektiiveja, esim. perfectamundo, joten aloin etsiä lisätietoja tästä mahdollisesta suffiksista.

Hetken hakemisen jälkeen amundo löytyikin sanakirjasta The New Partridge Dictionary of Slang and Unconventional English, jonka mukaan sitä käytetään leikillisten slangiversioiden muodostamiseen sanoista. Päätteen on ilmeisesti popularisoinut 1970-luvulla Onnen päivien Fonzie, joka sanoi mm. ”Correctamundo!”. Fonziehan oli amerikanitalialainen, ja onkin spekuloitu, että –amundo tulisi italian –mente-päätteestä, jolla tehdään adverbejä adjektiiveista (myös espanjan vaikutus on mahdollinen). Benjamin Zimmerin mukaan toinen tunnettu –amundo-päätteen käyttäjä oli 1980-luvun Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat -sarjan Michelangelo, jonka suosikkisanontoihin lukeutui ”Exactamundo!”. Tässä sanan merkitys lienee exactly ’tismalleen’ eikä pelkkä slangi-exact ’tarkka’, eli –amundo-pääte on tehnyt exact-adjektiivista adverbin. Coolamundo!

1 kommentti

Kategoria(t): Tanja Säily