Because word!

American Dialect Society valitsi vuoden 2013 sanaksi ehkä hieman yllättävänkin ehdokkaan, because. Alistuskonjunktio jätti taakseen sellaiset uudissanat kuin slash ’kautta’ (come and visit slash stay ’tule pistäytymään kautta pidemmäksi aikaa’ ), pepunkeinutustanssi twerking,  Obamacare sekä omakuva selfie (josta Hiltusen Turo jo kirjoittelikin).

Because:han ei varsinaisesti ole uusi tulokas englannin kielessä. Internet-käytössä sen syntaksi on kuitenkin muuttunut radikaalisti lyhyessä ajassa. Aiemminhan nykyenglannissa because:a piti seurata, joko kokonainen lauseke tai of-prepositio ja substantiivi:

The boy was absent because he was ill

Schools were closed because of heavy snowfall.

(esimerkit: dictionary.com)

Vuonna 2013 oli nettimuotia rikkoa sanan syntaksia huvikseen ja lätkiä perään pelkkä substantiivi tai adjektiivi: because reasons, because awesome! Raadin yhtenä perusteluna oli, että because on vuoden sana: because useful.

Kokeilkaapa kiltit piltit oppivelvolliset käyttää tätä rakennetta englannin aineissa ja jos opettajan punakynä heiluu, viitatkaa sen jälkeen American Dialect Societyn auktoriteettiin 😉

Näin historiallisesta perspektiivistä because ei kuitenkaan edusta kaikkein vanhinta kieliopillista sanastoa englannin kielessä. Etymologisesti kyse on by-preposition ja romaanisista kielistä lainatun cause-substantiivin yhdistelmästä, jota tavataan 1300-luvulta lähtien. Se on yhdistelmänä yli 400 vuotta nuorempi kuin monet pikkusanat, kuten artikkelit, pronominit ja prepositiot, joita löytyy jo vanhimmista muinaisenglannin lähteistä. Näihin kuuluu by:n lisäksi esimerkiksi about, from, now, these, of, than, in, into, it, and, as, at.

Because:n käyttö on muuttunut jonkin verran aiemminkin. 1300-luvun lähteissä sanat kirjoitetaan erikseen ja rakenne oli usein for be cause, joista for on myöhemmin pudonnut pois. Semantiikkakin on muuttunut: because saattoi viitata päämäärään. OED antaa seuraavia esimerkkejä

For bicause I was in her presence, I toke acquaintaunce of her excellence (1509) ‘koska olin hänen seurassaan, tutustuin hänen korkeuteensa’

The kynge made none assaut, bycause of the sparynge of his people (1523) ‘kuningas ei hyökännyt, säästääkseen seuraajiensa henkiä’

Annointing the doores and hinges with oile, because they shall not creake (1628). ‘ovien ja saranoiden voiteleminen, etteivät ne narisisi’ 

Kun otetaan tämä huomioon, niin ehkäpä sanan syntaksin taivutteleminen ei sittenkään ole niin radikaalia? Jäämme myös mielenkiinnolla odottelemaan muuttuuko rakenne hyväksyttävän yleiskieliseksi, vai jääkö se lyhytikäiseksi Internet-ilmiöksi. American Dialect Society:n raati ainakin oli vakuuttunut sanan hyödyllisyydestä.

Muita raadin noteeraamia sanoja olivat:

Hyödyllisimmät:

struggle bus: metafora vaikealle tilanteelle (I’m riding the struggle bus),

ACC ’aggressive carbon copy’: sähköpostin kopioiminen cc. toiminnolla kolmannelle taholle, esimerkiksi pomolle, tavoitteena vastaanottajan vahingoittaminen.

Luovimmat:

to catfish: käyttää väärää identiteettiä sosiaalisessa mediassa,

doge: koira-meemi,

bitcoin: virtuaalivaluutta,

robo sapiens: älykkäitä robotteja.

Turhimmat:

sharknado: ’haitornaado’,

cronut: donitsi-croissant yhdistelmä,

stack-ranking: Microsoftin käyttämä ja hylkäämä tapa arvioida työntekijöitään.

Törkeimmät:

underbutt: pakaroiden alaosa, joka näkyy alushousujen raosta,

revenge porn: ’kostoporno’, intiimiluontoisen materiaalin postaaminen nettiin ilman kohteen lupaa,

fatberg: rasvavuori, joka löytyi Lontoon viemäreistä,

s(c)hmeat: laboratorio-olosuhteissa kasvatettu lihatuote,

thigh gap: reisien väliin jäävä tyhjä tila naisten kauneusihanteena.

Eufemistisimmat:

least untruthful:  ’vähiten epätotuudenmukainen’, eli asian kertominen turvautuen vain pienimpään tarvittavaan valheeseen,

demised: HSBC-pankin käyttämä eufemismi irtisanomisille,

slimdown: Fox Newsin nimitys Obaman hallinnon tekemälle Yhdysvaltain julkisen sektorin pysäyttämiselle, josta yleisemmin käytetään nimeä shutdown.

Todennäköisemmin kieleen jäävät:

binge-watch: katsoa jotakin visuaalisen viihteen muotoa kerralla paljon,

to drone: iskeä kauko-ohjattavin lennokein,

glasshole: Google-laseja käyttävä ulkomaailmaa tiedostamaton henkilö.

Vähiten todennäköisimmin kieleen jäävät:

Thanksgivukkah: Thanksgivingin ja Hanukkahin ensimmäisen päivän osuminen samaan ajankohtaan, mikä tapahtuu seuraavan kerran 70,000 vuoden kuluttua,

birthmas: joulun ja syntymäpäivien juhliminen samaan aikaan,

Harlem Shake: suosittu video-meemi.

sekä sananjohtimet:

–shaming: nöyryyttäminen jonkin asian tiimoilta, erityisesti julkisessa keskustelussa, esim. fat-shaming, pet-shaming rasvan käyttöön tai lemmikin omistajiin kohdistuva syyllistäminen,

–splaining: alentuvaan sävyyn besserwisseröiminen oletuksena, että tietää lähtökohtaisesti asiasta enemmän kuin kohderyhmä, esim. mansplaining, mies valistaa naista, white-splaining,  journosplaining,

–coin: bitcoinia seuranneet elektroniset valuutat, esim. peercoin, namecoin,

–(el)fie: ’omis’-johdannaiset, esim. drelfie, ’päihtynyt omakuva’, twofie ’selfie, jossa kaksi henkeä’,

–hack: toimenpide, jolla saa asiat ’hakkeroitua’ helpommiksi, esim. lifehack,

–spo: valokuva- tai videomontaasi, jonka tarkoitus on inspiroida painon pudottamista, esim. fitspo, sportspo.

Selfie

Anna-Stina Nykänen kirjoittaa sunnuntain Hesarissa selfiestä, joka on siis “käsivarren mitan päästä otettu omakuva”.  Siis esimerkiksi tällainen — Nykäsen mukaan miesten selfiet korostavat usein saavutuksia, kuten valmista halkopinoa tai valloitettua vuorenhuippua.

”Selfie” (lähde: Wikimedia commons)

Älypuhelimien ja sosiaalisen median ansiosta tällaisiin omakuviin törmää nykyään jatkuvasti, ja ilmiön myötä myös sanaa selfie on toistettu yhdessä jos toisessakin yhteydessä. Vuoden 2013 sanaksi sen ovat valinneet ainakin kielentutkija Geoffrey Nunberg ja Oxford Dictionaries. Oxford English Dictionarystä sanaa ei vielä löydy, mutta tämä lienee vain ajan kysymys:

Nunberg perustelee omaa valintaansa paitsi ilmiön suosiolla myös sillä, miten sana selfie taipuu myös lyömäaseeksi, jota voidaan käyttää esimerkiksi istuvaa presidenttiä vastaan:

 The word imputes an aura of narcissism to whatever it’s attached to, whether it’s apt or not. Use ”selfie” to describe that banal Johannesburg snapshot, and all of a sudden Obama becomes the ”selfie president.” A columnist at the New York Post writes that the event ”symbolizes the global calamity of Western decline.” That gives ”selfie” a cultural resonance you’re not going to find with any of the other word-of-the-year finalists, not even ”twerk.”

Selfiestä ei kuitenkaan taida olla vuoden anglismiksi suomen kielessä, ainakaan tämän vuoden. Näin voisi päätellä siitä, miten Nykäsen artikkelia on kommentoitu:

 

Nähtäväksi jää, tuleeko selfiestä vähitellen mitat täyttävä ja salonkikelpoinen lainasana suomen kieleen, vai ehtiikö ilmiö sitä ennen mennä ohi.

SWAG on uusi cool

Opin hiljattain uuden sanan – swag. Eksyin nettiä selatessani Troll Pakolaiset -sivustolle, eli Facebookiin maahanmuuttajien perustamalle sivustolle, jossa nauretaan ennakkoluuloille ja yleistyksille. Vaikka sananvapauden rajat paukkuvat, niin idea tuntuu toimivan ja sivut ovat saaneet paljon tykkääjiä (Yle Uutiset 4.4.2013: Maahanmuuttajahuumoria tekevän sivuston ylläpitäjä: ”Itseironia toimii”).

Sivuilla törmäsin ensi kertaa swag-sanaan; se löytyi kommenteista yhden kuvan alta (varoitus lukijoille: kommenttien joukossa myös epäasiallista kieltä).

Kuvassa leikitellään ennakkoluuloilla – työtön sosiaaliavun turvin leveästi elävä pakolainen asuu luksushuvilassa, kun taas työtön suomalainen nukkuu pahvilaatikossa. Kommenttilitaniaan joku oli tehnyt yhteenvedon:

Pakolaiset=sossu raha/palkka=swag
Suomalaiset=sossu raha/palkka=kalja

Jäin miettimään sanan swag merkitystä; urbaanisanakirjan mukaan swag tarkoittaa seuraavaa:

Olet itsevarma, tunnet olosi seksikkääksi, että vaikka olisi pukeutunut miten, on itsevarma, eikä pelkää nolaavansa itsensä, eli itsevarmuus. Swag on usein kehu vaatetyylille ja ulkonäölle.

Huomasin olevani vuosia jälkijunassa, sillä sanan käytöstä kirjoitettiin Atlantin toisella puolella jo 2011.

Jutussa puhutaan siitä, miten englannin kielessä käytetään swag-sanaa samoin kuin ennen käytettiin sanaa cool. Kalifornian yliopiston (Berkeley) kielitieteilijä Geoffrey Nunberg ei kuitenkaan povaa samanlaista menetystä swagille; cool on nimittäin puhekielen sanojen joukossa suoranainen ihme, koska se on pysynyt käytössä 1920-luvulta saakka.

Swagin käyttöä edelsi sana swagger, etenkin rap-musiikissa (http://www.youtube.com/watch?v=cQTnqNt8aQ8). Swagiä on uudessa merkityksessään käytetty ainakin vuodesta 2008, jolloin se ponnahti suosioon hip hop -artisti Soulja Boyn Turn My Swag On -kappaleen myötä. Lehtijuttuun haastateltu amerikkalainen räppäri Lil B kuvailee sanaa näin:

’Swag’ is an emotion, it’s a feeling … It’s just a positive word, man, you know. It’s like ’dope,’ man. When I say ’swag’ on my songs, it’s just cool. It’s like: dope. Great. The best. Everything.

Swag tuntuu pakenevan määrittelyjä, mikä lisää sen vetovoimaa. Sanaa voi myös käyttää substantiivina, adjektiivina tai verbinä.

Maailmanvalloituksensa swag aloitti hip hop ja rap-alakulttuuriin kuuluvana sanana, ja tämä alkuperä vieläkin määrittää sitä, esimerkiksi suomenkielisillä sivuilla joku määritti swagin vaatetyylinä, jossa on ripaus ganstaa. Toisaalta törmäsin Youtubessa videoklippiin John Travoltasta Saturday Night Fever -elokuvassa ja kommentteihin oli kirjoitettu mm. ”swag level: immortal” ja ”King of Swag!!!!”, vaikkei 70-luvulta peräisin olevassa elokuvassa itsessään varmasti puhuta swagistä missään, koska sanalla ei silloin ollut vielä näitä merkityksiä.

Aina luotettava Oxford English Dictionary jäljittää todennäköisesti skandinaavista alkuperää olevan sanan jo 1300-luvulle keskienglannin aikaan, jolloin se viittasi pullottavaan laukkuun (bulgy bag). Tämä merkitys on kuitenkin jo kadonnut kielestä. Virallisia nykymerkityksiä on monia: swag voi tarkoittaa keinuttamista tai heilahtamista tai jonkinlaista roikkumista. Tutumpia meille ovat varmaankin puhekielen ’(ryöstö)saalis’ (=plunder/booty) sekä ’ilmaislahja’, joita jaetaan mainostarkoituksessa. Oxford English Dictionary ei ole vielä ehtinyt päivittää puhekielen cool-merkitystä sivuilleen, mutta onneksi kuitenkin varoittaa, ettei kyseistä hakusanaa ole päivitetty.

Swag on kiinnostavalla tavalla luikerrellut suomen kieleen muuallekin kuin Troll Pakolaiset -sivustolle. Löysin verkosta yhdestä blogista seuraavan lauseen, joka esiintyy eräänlaisena johtoajatuksena blogin kaikilla sivuilla: ”lähdetään pois täältä, ennen kun mun swag menee pois päältä”. Lisäksi löysin seuraavia ilmauksia suomenkielisiltä verkkosivuilta (esim. Suomi24-keskustelupalstalta):

she got swag

upee kuva bro, swaag!

boys have swag, men have class

sul on swägii

En ole ainoa, joka on miettinyt sanan merkitystä ja löysin useitakin ketjuja, jossa kysellään sanan alkuperää. Törmäsin myös usein yleiseen väärinkäsitykseen, jonka mukaan swag olisi 1960-luvulta peräisin oleva lyhenne sanoista ”secretly we are gay”. Itseäni liikutti eräskin kysymys swagistä Cosmopolitan-lehden keskustelupalstalla, päivätty 9.3.2013:

Joo siis kun yks jätkä josta oon jo hetken ollut kiinnostunut, niin tagas mun instagram kuvaan SWAG. Tiiän kyllä mitä swag meinaa, mut siis kai se on hyvä juttu?? tai siis niin .. :DD: apua. …

Mut siis onko toi hyvä juttu et se sanoo swag? 😀

Valitettavasti kukaan ei ollut vielä vastannut viestiin, ehkä minun pitäisi. Ainakin tätä kautta voin kertoa, että kyllä se on hyvä juttu, että sanoo swag. 😉

Englanti suomessa

Teen ensin nolon tunnustuksen – luen JOSKUS muotiblogeja. Enimmäkseen suomenkielisiä, sellaisia kuin indiedays-blogisivuston blogit, joita kirjoittavat nuoret naiset ja jokunen mies. Minulla ei ole erityistä suosikkiblogia ja ymmärrän täysin, etten ole varsinaista kohderyhmää. Katselen kuitenkin mielelläni blogien kuvia, jottei nykyaika karkaisi ulottuviltani täällä norsunluutornissa.

Millaisen hahmon parikymppiset itsestään lukijoille luovat? Mitkä ovat lifestylen kulmakivet? Onhan siellä kaikenlaista, mutta on myös englantia – suomen keskellä. Pitäisikö kauhistua? Äidinkieltään ne nykynuoret eivät ainakaan osaa?

Suomessa on jo 1970-luvulta peruskoulun myötä kasvanut kokonaisia ikäluokkia englannin kieleen. Englanti näkyy ja kuuluu arjessa monella tavalla. Siitä kai kertovat bloggaajien käyttämät englannin kielen sanat ja pidemmät tokaisut suomenkielisen kirjoituksen osana, kuten vaikka nimimerkki ”not an average Guy” tai hänen postauksensa otsikko ”Sneak Peek: vanhojentanssipuku”. Englantia osataan ja sitä myös käytetään. Peruskoulu on tehnyt tehtävänsä.

Vaan ei arjessa kukaan sovella kouluoppeja, ellei niillä ole jotakin merkitystä yksilön elämässä. Ehkä englanti tuntuu hyvältä. Ehkä sillä luodaan identiteettiä, blogiyhteisöä, ”meitä maailmankansalaisia”.

Englannin asemaa Suomessa selvitettiin laajalla kyselytutkimuksella vuonna 2007. Tutkimuksessa selvisi, että suomalaiset suhtautuvat englantiin hyvin myönteisesti. Jopa englantia taitamattomat vastaajat pitivät englantia tärkeänä kielenä.

Englannista osattomat ovat etupäässä maaseudulla asuvia vanhempia ihmisiä, joilla on vähän koulutusta ja jotka työskentelevät suorittavan työn ammateissa. En tiedä, kaipaako tämä ryhmä englantia elämäänsä, mutta tulos kuitenkin kertoo kouriintuntuvasti suomalaisen yhteiskunnan rakenteista ja koulutusjärjestelmän muutoksista.

Jyväskylän yliopiston tutkijoiden tulokset löytyvät pähkinänkuoressa: http://r.jyu.fi/5Byr

Vuoden sana

Monet seurat ja lehdet valitsevat vuoden sanoja. American Dialect Societyn valintoja olen seurannut vuodesta 2000, jolloin koko edeltävän vuosituhannen sanaksi valittiin ”she”. Vuoden 2012 sanaksi valikoitui ”hashtag”. Myös Suomessa tuosta Twitterin viestitunnisteesta kohistiin viime vuonna – onko se suomeksikin hashtag vai tutummin vaikka risuaita tai ristikkotunniste? Kotimaisten kielten keskus suositti Twitterin yhteydessä pelkkää ”tunnistetta”.

Keskus on itse ottanut tavaksi listata kuukauden sanoja. Esimerkiksi vuoden 2012 tammikuuta luonnehti sana ”vastajytky”, heinäkuuta ”hyttysansa” ja kuluvan vuoden tammikuuta ”oleskeluyhteiskunta”. Kuinkahan moni niistä on käytössä tai edes tuttuja kymmenen vuoden kuluttua?

Twitterin hashtag saattaa sinnitellä kauankin. Toisaalta kirjoituksessa #:n sanallista vastinetta ei välttämättä edes tarvitse, ei ainakaan Twitterissä. Kävi miten kävi, jos ”hashtag” vakiintuu suomeen, siitä tuskin tulee suomessa yhtä monimerkityksinen kuin ”tabletista” (lääkeannos, taulutietokone, pöytätabletti) tai ”mikrosta”, jolla lyhennetään kaikkea mikroshortseista mikroaaltouuneihin ja mikrotietokoneisiin.

American Dialect Societyn vuosituhannen sana ”she” kuuluu joka tapauksessa kestokastiin ja sen käyttö kirjoitetussa kielessä näyttää viime vuosikymmeninä vain lisääntyneen. Sanamuotona ”she” ei tarkkaan ottaen ole vielä ihan tuhatta vuotta vanha. Tutkijat eivät myöskään ole varmoja syntyikö se 1100-luvulla kotoperäisen äänteenmuutoksen seurauksena vai vaikuttivatko siihen myös viikinkiajan kielikontaktit. Toisin kuin hashtageille tai tableteille tälle avainsanalle löytyy usein käännösvastine muista kielistä. Suomen käytäntö tosin muistuttaa englantia ennen ”she”-muodon yleistymistä: eroa ei tehdä yksikön kolmannen persoonan feminiini- ja maskuliinipronominien välillä.

”Olen ei häntä”

Kesällä Hoffenheimista lainasopimuksella Osasunaan siirtynyt jalkapalloilija Jukka Raitala (@JukkaRaitala20) lähetti 1. lokakuuta Twitterin kautta arvoituksellisen viestin:

@JukkaRaitala20
” #Raitala Ovat Olosuhteet, Mutta Emme Voi Vaatia Niin Nuori Ja Tulevat Liigan Eri. Rehu Että Veto On Hyvä” Mendi.

Jos hämmennykseltään uskaltautuu selailemaan @JukkaRaitala20:n muita viestejä, huomaa pian, että viesti on käännetty suoraan espanjasta käyttämällä automaattista käännösohjelmaa, ilmeisesti Google Translatea. @JukkaRaitala20 on näet samalla kellonlyömällä lähettänyt edellä lainatusta viestistä myös espanjan– ja englanninkieliset versiot:

Lisäksi osoittautuu, että @JukkaRaitala20 ei olekaan Raitala itse vaan innokas kannattaja, joka raportoi suosikkinsa tekemisistä Twitterissä kolmella kielellä:

@JukkaRaitala20
Ensinnäkin toistan: Minä noudatan kaikkia uutisia olen ei häntä Jukka mutta tämä on Twitter tukea teitä.

@JukkaRaitala20
First of all I repeat: I keep all the news Jukka, but I’m not him. This is a support to him twitter.

@JukkaRaitala20
Antes De Nada Repito: Sigo Toda La Actualidad de Jukka Pero No Soy Él. Esto Es Un Twitter Para Apoyarle.

Tapaus osoittaa ainakin sen, että konekääntäminen on edelleen vaikeaa, etenkin silloin kuin lähtö- ja kohdekieli poikkeavat toisistaan rakenteellisesti. Ainakin suomenkielisten esimerkkien valossa näyttää siltä, että käännökset muodostetaan muuttamalla lähdekielen sanoja kohdekielisiksi yksi kerrallaan ilman, että niiden merkityksiä tai kieliopillisia suhteita analysoidaan kovin pitkälle.

Tämä selittää muun muassa sen, mitä ensimmäisen viestin enigmaattinen ”Rehu Että Veto On Hyvä” -lause tarkoittaa. Espanjankielisessä lähtötekstissä esiintyy sana pienso, joka voi olla joko rehua merkitsevä substantiivi tai verbimuoto, jonka suomenkielinen vastine kuuluu olen sitä mieltä. Näistä jälkimmäinen on tässä yhteydessä luonnollisesti oikea vaihtoehto.

Kun otetaan huomioon, että tässä esimerkissä sana esiintyy että-lauseen edellä, oikean merkityksen tunnistaminen on varsin yksinkertaista myös koneellisesti. Kuitenkin käytetty käännösohjelma on jostain syystä päätynyt väärään merkitykseen ja tämän seurauksena tarjoaa virheellistä käännöstä. Sen sijaan englanninkieliseen versioon on jostain käsittämättömästä syystä päätynyt käännös ”I thing that”, mutta ainakin tässä tapauksessa lähtötekstin sana on ilmeisesti tulkittu oikein.

Käännösvirheistä huolimatta @JukkaRaitala20:n viesteistä välittyy mukavan positiivinen sävy – myös suomeksi:

THEY’RE going THERE with THEIR friends. It’s called grammar. Use it.

Tämä kirjoitus sai alkunsa Facebook-ryhmästä, johon muutama tuttu sattui liittymään.

Ihmiset kommentoivat sen seinälle kielenkäyttöön liittyviä asioista, jotka ärsyttävät tai huvittavat heitä, tyyliin:

It’s called NIECE, not NEICE!!!

I hate it when people pronounce ”esculator”. Do they not know how it is spelt. No U in the word. grrr.

I am so sick of the misuse of ”your” on face book….. It is not: your a good friend, your the best, your going to the party with me, your right about that, your staying home to pick your nose and watch tv….. it is you are or you’re!

Suosittu ryhmä, tätä kirjoittaessa siihen oli liittynyt yli 350 000 jäsentä.

Hauskaa on, että kielitieteen näkökulmasta ryhmän nimessä mainitut ja varsin monet ihmisten sinne postittamista asioista eivät varsinaisesti ole kielioppia.

“In linguistics, grammar is the set of structural rules that govern the composition of sentences, phrases, and words in any given natural language. The term refers also to the study of such rules, and this field includes morphology, syntax, and phonology, often complemented by phonetics, semantics, and pragmatics. Linguists do not normally use the term to refer to orthographical rules…”

Kielioppi tarkoittaa siis kielen rakenteeseen liittyviä asioita, lauseiden, sanojen ja fraasien muodostamista. Oikeinkirjoitus ja välimerkit eivät kuulu sen piiriin, vaan ne ovat osa ortografiaa, eli sääntöjä ja käytänteitä, joiden mukaan puhuttu kieli esitetään kirjoitetussa muodossa.

“ The orthography of a language specifies the correct way of using a specific writing system (script) to write the language…

… While ”orthography” colloquially is often used synonymously with spelling, spelling is only part of orthography. Other elements of the field of orthography are hyphenation, capitalization, word breaks and punctuation. Orthography describes or defines the set of symbols (graphemes and diacritics) used, and the rules about how to write these symbols.”

Laajemmassa merkityksessä sanaa kielioppi käytetään myös yläkäsitteenä kieleen liittyville säännöille, sekä kielen rakenteisiin ja sen kirjoitusasuihin liittyville, ja näin on ilmeisesti myös ryhmän perustaneiden ihmisten mielikuvissa. Yleisessä käytössä se samaistuu helposti myös kielen ohjailuun ja kielenhuoltoon.

Kieltä on ollut olemassa kauan ennen kielioppia ja kielioppi on luonnollisen kielen toimintaa selittävää teoriaa samalla tavoin kuin esimerkiksi fysiikan lait selittävät luonnosta löytyviä ilmiöitä. Esimerkiksi verbit ja substantiivit ovat osa luonnollista kieltä samaan tapaan kuin vaikkapa painovoima on luonnon ilmiö, joka oli olemassa ennen kuin Isaac Newton selitti sen toiminnan painovoimalain avulla. Puhuttua kieltä on ollut olemassa todennäköisesti kymmeniä tuhansia vuosia, kirjoitettua kieltä noin 5 000 vuoden ajan, pilkutussäännöt ovat kehittyneet vähitellen ja kielioppi, sellaisessa muodossa kuin sen tunnemme, on monilta osin peräisin antiikin Kreikan ja Rooman grammaatikoilta.

On tapana tehdä erottelu myös preskriptiivisen ja deskriptiivisen kielioppikäsityksen välillä. Kaikki kielioppi ei ole preskriptiivistä, vaan kielitieteellisessä tutkimuksessa on kyse deskriptiivisestä kieliopista, jossa tavoitteena on jonkin tietyn kielen muodon rakenteiden kuvaus. Deskriptiivisen kieliopin kannalta on harvoin olemassa yhtä ainoaa oikeaa käyttöä, vaan kaikki kielen olemassa olevat variantit, alueelliset ja sosiaaliset murteet, ovat omalla tavallaan mielenkiintoisia. Jokaisella niistä on omaa sanastoa ja mahdollisesti omia yleiskielestä poikkeavia kieliopillisia sääntöjä, joiden mukaan ne käyttäytyvät, oli sitten kyseessä jokin historiallinen murre, suomalaisten McDonald’sin työntekijöiden ammattislangi tai Internetin chatspk.

Oikeinkirjoitusoppaiden, äidinkielen luokkien, kielitoimiston ja Internetin ”kielioppi-natsien” maailmassa puolestaan on kyse kielenhuollosta ja preskriptiivisestä kielioppikäsityksestä. Preskriptiivisessä kieliopissa ja kielenhuollossa on olemassa normeja, jotka edustavat oikeaa käyttöä ja joista poikkeaminen on virhe. Normit voivat liittyä rakenteeseen, sanastoon, välimerkkeihin, yhdyssanoihin, isoihin alkukirjaimiin tai kieliopillisiin rakenteisiin. Ne eivät ole muuttumattomia, vaan esimerkiksi Kotimaisten kielten tutkimuskeskus korostaa, että se pyrkii tutkimaan ja seuraamaan kielen kehitystä ja antamaan sen perusteella mahdollisimman tarkoituksenmukaisia ohjeita.

Osa normitettavista asioista, kuten sanajärjestys ja taivutuspäätteet, ovat luonnollisen kielen ominaisuuksia ja ne löytyvät sekä puhutusta että kirjoitetusta kielestä. Näissä tapauksissa kielenhuollon tavoitteena on vaalia yhtä yleiskieleen, usein hieman sattumanvaraisesti valikoitunutta muotoa lukuisien murrevarianttien joukosta. Kirjoitetun kielen esittämiseen liittyvät säännöt, kuten välimerkit, isot alkukirjaimet ja yhdyssanojen kirjoittaminen yhteen tai erikseen sen sijaan ovat sopimuksenvaraisia asioita. Kielen tutkimuksen näkökulmasta ne eivät kuitenkaan kuulu varsinaisesti kielioppi-käsitteen alle, joka siis tarkoittaa kielen rakenteellisia sääntöjä, joiden avulla sanat yhdistyvät keskenään merkityksellisiksi lauseiksi.

Välimerkit ovat syntyneet helpottamaan viestintää ja niiden merkityksen huomaa parhaiten kun yrittää lukea tekstiä, josta ne puuttuvat. Esimerkiksi oheisessa kuvassa kreikankielistä piirtokirjoitusta (peräisin kuuluisasta Rosettan kivestä), kaikki sanat kirjoitetaan yhteen eikä välimerkkejä käytetä.

Preskriptiivisyydellä ja kielenhuollolla on tarkoituksensa. Mikä tahansa elävä kieli muuttuu kaiken aikaa. Ohjailtuna muutos on kuitenkin hitaampaa ja yhtenäinen yleiskieli helpottaa kommunikaatiota. Suomen kieltä on huollettu ja yhdenmukaistettu 1800-luvulta lähtien, minkä ansiosta esimerkiksi äänteiden ja kirjoitusasujen vastaavuus on paljon selkeämpää, kuin englannissa, jonka ortografia on kehittynyt pidemmän ajan kuluessa, useammassa maassa ja on pahamaineisen epäsäännöllistä.

They’re, their ja there lausutaan useimmissa puhutun englannin murteissa identtisesti ja ne eroavat nimenomaan kirjoitusasuiltaan. Toisaalta ne ovat kieliopillisesti eri sanoja (they’re = lyhenne sanoista ”they are”, their = monikon kolmannen persoonan pronominin genetiivi/possessiivimuoto, there = demonstratiivipronomini) ja tämän perusteella olisi mahdollista väittää, että niiden sekoittaminen olisi tästä johtuen kielioppi-virhe. Virhe kuitenkin koskee toisiaan hyvin lähellä olevien kirjoitusasujen liittämistä väärään sanaan. Kyseessä oleva lauseenjäsen on mahdollista päätellä myös sen sijainnista lauseessa. Puhutussa kielessä tapahtuu juuri näin ja itse asiassa virheen huomaaminenkin perustuu juuri tälle. Kielitieteen näkökulmasta virhe tapahtuu siis äänteen ja kirjoitusasun vastaavuuden, eli ortografian alueella.

Mitäpä tällä kaikella sitten on merkitystä? No vaikkapa se, että oikeinkirjoitusta koskevat säännöt eivät ole absoluuttisia totuuksia, vaan sopimuksenvaraisia asioita, jotka ovat syntyneet kommunikaatiota helpottamaan. Toisille ne ovat helpompaa kuin toisille. Itse huomaan usein kirjoittaneeni they’re ja their sekaisin, jos olen tuottanut englanninkielistä tekstiä paljon ja nopeasti ja olen opettanut vakavasti lukihäiriöisiä ihmisiä, joille ne ovat olleet vielä paljon vaikeampia. Lukihäiriö ei ole yhteydessä älykkyyteen ja henkilö, jolle kielen tuottaminen on vaikeaa saattaa olla hyvinkin älykäs ja lahjakas muissa asioissa (vakioparaatiesimerkkinä Albert Einstein). Ihmisillä on hyvin tunteenomainen suhtautuminen kieleen ja omaa kielikorvaa vastaan sotivat ilmaukset tuppaavat ärsyttämään. Näin tapahtuu myös kielitieteilijälle sisälläni, kun joku käyttää sanaa ”grammar” tarkoittaessaan oikeinkirjoitusta tai välimerkkejä.



Blogalisaation lyhyt historia

Osallistuin taannoin seminaariin, jossa opin uudissanan blogalisaatio. Puhuja viittasi sillä blogien yleistyvään käyttöön mielipidevaikuttajina. Kielentutkijaa tuore anglismi rupesi tietenkin kiinnostamaan. Suomen sanana blogalisaatio ei näyttäisi yleistyneen vielä kovin laajalle: nettihaun viitteiden määrä jää reilusti alle sadan. Aivan tuore sana se ei kuitenkaan ole. Nettikeskustelua siitä löytyy jo viiden vuoden takaa. Tuolloin sillä viitataan blogien määrälliseen ja laadulliseen paisumiseen, blogikulttuurin leviämiseen ”yli maailman aina Huittisiin saakka”. Ilmassa on selvästi innostusta.

Suomalaiset selaustulokseni osoittavat, että blogalisaatio nähdään nykyään sekä uhkana että mahdollisuutena. Uhkaksi se muodostuu nettirikollisuuden ja anarkian väylänä, mutta toisaalta sitä voidaan hyödyntää palvelujen tarjoamisessa. Uusi yhteisöllisyys voi myös vapauttaa arkitodellisuuden kahleista. Tässä merkityksessä blogalisaatio on levinnyt kattamaan blogien lisäksi facebookit, second lifet ja Habbo hotellit.

Kun teen nettihakuni blogalization/blogalisation -muodoilla, viitteiden määrä kasvaa yli kymmeneen tuhanteen. Kansainvälisessä käytössä sanan merkitys saa lisää ulottuvuuksia. Joidenkin mielestä sanalla viitataan useammalla kuin yhdellä kielellä bloggaavaan avoimeen verkkoyhteisöön, jossa kielirajat ylittyvät luonnostaan. Toisten mukaan sanan merkitys ei ole vielä tarkentunut, ja jotkut ovat sitä mieltä, ettei sitä ei oikeastaan tarvita, kun käytössä on jo globalisaatio. Ajatellaan myös, ettei blogalisaatiossa ole mitään uutta: ainahan ihmiset ovat tarinaa iskeneet.

Kielentutkijalle kyse on joka tapauksessa kiinnostavasta sananmuodostusketjusta. Englannin blogi, blog, on 1990-luvun yhdistelmä sanoista web ja log, ’verkko’ + ’loki(kirja)’. Blogalization on sittemmin lyhennetty blogista ja globalisaatiosta. Anglistin tietopankki Oxford English Dictionary kertoo, että globalisaatio puolestaan syntyi 1930-luvun alussa, kun adjektiiviin global lisättiin pääte –ization. Mallia ehkä otettiin ranskan globalisationista, joka tavataan jo aivan viime vuosisadan alusta. Adjektiivia global on käytetty englannissakin ainakin 1600-luvulta lähtien, tosin aluksi ympyrän muotoon liittyvissä teknisissä yhteyksissä; sen pohjana oleva substantiivi globe lainattiin ranskasta keskiajan lopulla.

Maapalloistumisen rönsyävään sanaperheeseen kuuluu 1980-luvun lopulla luotu glocalization, jossa kansainvälinen ja paikallinen, local ja global, yhdistyvät. Niistä on johdettu myös adjektiivi glocal. Saman mallin mukaan blogalization on saanut oman adjektiivinsa, blogal. Ja kun on käytössä adjektiivi, verbi seuraa: blogalize. Siitä voi helposti jatkaa muotoihin blogalizing ja blogalized. Näin sana kotiutuu kieleen.

Kaikki eivät kuitenkaan halua blogalisoitua. Kanadan ranskalaisella sivustolla blogalisation mainitaan quebeciläiseksi anglismiksi ja muistutetaan, että kielitoimisto esittää sille kotoperäistä muotoa carnétisation. Kiinnostavaa kyllä, englanninkielinen verkkosanakirja väittää, että blogalisation on saanut suuremman suosion ranskassa ja saksassa kuin englannissa. Ehkä väitteessä on jotain perää. Sain havaita, että vaikka blogalisaatio on jo täysin globalisoitunut, ei se vielä ole ehtinyt Oxford English Dictionaryn hakusanaksi edes sanakirjan verkkoversioon.

P.S. Juttuni luettuaan kotikriitikko huomautti, että kyllä suomessakin globaalit blogit voivat mutkistua. Globalisaatio saa kotoisemman muodon klopalisaatio ja blogista voi tulla ploki. Mutta ploki ei suinkaan ole aina blogi tai plokkaaminen bloggaamista…

Käyttäjä Ari presents: Uusi blogi, keskiviikko 31st March

Tulevana kesänä toista kertaa järjestettävä Euroopan laajuinen Sonisphere Festival näyttäytyy paitsi esiintyjiensä puolesta, myös kielenkäytön kannalta mielenkiintoisena ilmiönä. Sonisphere on kuin kiertävä kesätapahtuma yhdysvaltalaisten Vans Warped Tourin ja (alkuperäisen) Lollapaloozan tapaan, joissa festivaaliorganisaatio ja bändit kiertävät ympäri Yhdysvaltoja ja Kanadaa kesän ajan.

Kesällä 2010 Sonisphere-nimen alla järjestetään 11 festivaalia Euroopan eri maissa. Festivaaliorganisaatiot ovat kuitenkin usein erillisiä ja paikallisia, vaikka osa esiintyjistä nähdäänkin useamman maan Sonispheren lavalla.

Festivaalin katto-organisaatio ja perustajaryhmä löytyy Briteistä. Yhteistä kaikilla Sonisphere-festivaaleilla on bändien lisäksi graafinen ilme sekä verkkosivupohja.

Koska festivaalia järjestetään eri maissa, on tapahtuman viestintä päätetty hoitaa aina kulloisenkin kyseessä olevan maan kielellä. Yhteisen graafisen ilmeen, verkkosivujen sekä eri maiden kielten yhteensovittaminen on kuitenkin synnyttänyt mielenkiintoisia kielellisiä sekoituksia.

Esimerkiksi Suomen Sonispheren julisteissa lukee hieman huvittavasti:

SONISPHERE FESTIVAL
PRESENTS
KIRJURINLUOTO, PORI, FINLAND
LAUANTAI 7TH / SUNNUNTAI 8TH AUGUST

Sonispheren verkkosivuilla puolestaan lukee aina uutisotsikoiden ja ingressien jälkeen read more tai read the rest linkkinä koko uutiseen. Tämä on kaikkien maiden tapahtumien verkkosivuilla samalla tavalla, vaikka muu teksti onkin kyseenomaisen maan kielellä.

Mielenkiintoisinta tässä ei välttämättä ole se, että englantia käytetään suomen tai muiden kielien sijaan (tapahtumien) mainonnassa, tai että tietyt brändiin liittyvät tekstit ja iskulauseet (esimerkiksi Sonisphere Presents) esiintyvät englanniksi muiden kielten seassa. Mielenkiintoisinta on mielestäni se, että vaikka festivaalille on paikallisten järjestäjien toimesta laadittu tapahtumamaankielinen tiedotus, on työ tehty englanninkielisiä oletustekstejä ja tapahtumamaan kieltä huonosti yhdistelemällä.

Miksi palkata kielenkääntäjiä, jos he eivät saa kääntää koko tekstiä kohdemaan kielelle? Tai miksi käännöstä ei ole tehty täysin kohdekielten ehdoilla, vaan tiettyjen englanninkielisten oletustekstien ehdoilla?

Samanlainen ilmiö on vallalla myös sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi MySpacen ja Facebookin suomenkieliset versiot ovat paikoitellen suorastaan kökköjä, koska käännöstyössä on jouduttu menemään oletustekstien ehdoilla.

MySpacen englanninkielisessä palvelussa profiilin käyttäjästä kertovan kohdan otsikko on About x, missä x korvautuu aina käyttäjän nimellä. Suomennetussa versiossa tämä kääntyy muotoon Tietoja x, missä x on käyttäjän nimi perusmuodossaan.

Facebookin englanninkielisessä palvelussa toisen seinälle kirjoitettaessa näkyy kirjoittajan ystävillä ilmoitus X wrote on x’s wall. Suomeksi tämä on kääntynyt muotoon X kirjoitti käyttäjän x seinälle.

Molemmissa tapauksissa käyttäjän nimi esiintyy suomenkielisessä versiossa siis taivuttamattomana. Mieluummin MySpacessa pitäisi kuitenkin lukea Tietoja Arista, ei Tietoja Ari ja Facebookissa parempi ilmaisu olisi Ari kirjoitti Samun seinälle, ei Ari kirjoitti käyttäjän Samu seinälle. Nyt käännökset ovat vain… no, kökköjä.

Tiettyjen sanojen taipumattomuus käännöksissä saa aikaan myös selkeitä virheitä. Jos käyttäjä kommentoi Facebookissa linkkiä, on ilmoitus tästä englanniksi X commented on x’s link ja suomeksi X kommentoi käyttäjän x linkki. Suomenkielisen MySpacen etusivulla on linkki Tag ystäviä kuvia, jonka kautta käyttäjä voi lisätä tunnisteita kuviinsa. Englanniksi toiminto on Tag photos.

Ongelmat, kökköydet ja huonot käännökset nousevat sivustojen koodista. Tietyt tekstin osat – esimerkiksi juuri käyttäjän nimi sekä sanat linkki ja tag – tulevat oletusteksteinä sivustojen koodista, eikä niitä siksi voi taivuttaa. Englanninkielisissä palveluissa ongelmaa ei muodostu, koska käytettäessä About x tai comment on link -ilmaisuja, käyttäjän nimeä x tai sanaa link ei taivuteta. Ilmaisussa X wrote on x’s wall taivutus tapahtuu kätevästi genetiivin päätteellä aina samalla tavalla.

Suomen kieltä joudutaan siis käyttämään tiettyjen oletustekstien ehdoilla, jotka puolestaan on luotu englannin kieliopin mukaan. Olisiko ollut liian suuri työ koodata oletustekstit kokonaan uudestaan, kun erikielisiä versioita sosiaalisen median sivustoista alettiin tehdä?

Verkkosivujen koodin kanssa oletustekstit ovat kuitenkin periaatteessa ymmärrettäviä selityksiä kököille käännöksille. Sonispheren julisteiden kohdalla huvittaa silti vieläkin puoliksi käännetyt päivämäärät.

Kun käy läpi muiden maiden Sonisphere-julisteita, ei päivämäärän graafinen asettelu ole edes yhtenäistä. Kyse ei ole siis siitä, että päivän numero ja kuukausi olisi haluttu aina samaan kohtaan samalla tavalla. Jos näin olisi ollut, eri kielten kieliopit olisivat saattaneet sotkea tämä suunnitelman, mistä johtuen graafiseen ilmeeseen olisi voitu asettaa tietyt osat oletuksina, joita ei voi muuttaa tai kääntää. Tosin suomeksi Sonispheren teksti muodostuisi kyllä aivan samalla asettelulla:

SONISPHERE FESTIVAL
ESITTÄÄ
KIRJURINLUOTO, PORI
LAUANTAI 7. / SUNNUNTAI 8. ELOKUUTA

Taivutukset ja erilaiset sanajärjestykset kuuluvat eri kieliin oleellisena osana niiden kielioppia. Oletustekstien kanssa tehdyissä käännöksissä lähtökohtana on kuitenkin useimmin englannin kielen kielioppi.