Komeetalle laskeuduttiin nominaalisesti

Philae-laskeutujan toimintaa kommentoitiin Twitterissä mm. seuraavasti:

Landing gear on @philae2014 confirmed deployed; lander in nominal condition #cometlanding

— ESA Operations (@esaoperations) November 12, 2014

Well even if the landing was not as nominal as expected, I managed to breath the cometary atmosphere at the surface #CometLanding

— Philae COSAC (@Philae_COSAC) November 13, 2014

Preliminary checks show we operated nominally, no time outs. Hopefully se caught the comet sample ever. Go @Philae_COSAC! #CometLanding

— Rosetta SD2 (@RosettaSD2) November 14, 2014

Download link remains nominal despite v. low power. Waiting to receive #CONCERT data #cometlanding pic.twitter.com/adnSejhG8J

— ESA Operations (@esaoperations) November 15, 2014

Mikä ihmeen nominal? MOT-sanakirjan mukaan se on suomeksi ’nimellinen, muodollinen, nimellis-’. Laskeuduttiinko komeetalle vain nimellisesti? Vai käyttävätkö vieraskieliset englantia tässä väärin, onhan tviiteissä muitakin virheitä?

Yksikieliset englannin sanakirjat tietävät nominal-adjektiiville ja siitä johdetulle nominally-adverbille muitakin merkityksiä. Yllä olevien käyttötapauksien merkitys esiintyy esim. Oxford English Dictionaryssa sijalla kuusi:

6. orig. and chiefly Astronaut. Functioning acceptably, normal.

Eli nominal tarkoittaa astronauttien kielessä normaalisti toimivaa. OED:n ensimmäinen esiintymä on NASA:n käsikirjasta vuodelta 1961:

M. Savage Launch Vehicle Handbk. (NASA) A-2   For nominal flights, the pitch gyro of the Scout will be torqued at rates which will produce a zero lift.

Englantia vieraana kielenä käyttävistä ei siis taida olla kyse, vaan ammattijargonista. Epäselväksi jää, mistä sana tarkalleen ottaen on tuon merkityksensä saanut. Lieneekö astronauttien ajatuksena ollut se, että jos jokin toimii muodollisesti oikein, se toimii oikein?

Konkreettista betonia

Englannin concrete-sana on aika jännä. Adjektiivina se tarkoittaa yleensä konkreettista, substantiivina puolestaan betonia. Onhan se betoni aika kouriintuntuva juttu, mutta miten nämä merkitykset oikeasti liittyvät toisiinsa, vai liittyvätkö?

Oxford English Dictionaryn mukaan concrete (adj. + subst.) tulee latinan sanasta concrētus, yhteenkasvanut. Tässä merkityksessä sitä käytettiinkin englannissa ensin, 1400-luvulta alkaen. Jo 1500-luvulla loogikot kuitenkin ottivat termin käyttöön erikoismerkityksessä:

a quality viewed (as it is actually found) concreted or adherent to a substance, and so to the word expressing a quality so considered, viz. the adjective, in contradistinction to the quality as mentally abstracted or withdrawn from substance and expressed by an abstract noun: thus white (paper, hat, horse) is the concrete quality or quality in the concrete, whiteness, the abstract quality or quality in the abstract

Eli johonkin aineelliseen kiinteästi liittyvä ominaisuus (esim. valkoinen paperi), jonka vastakohtana on abstrakti ominaisuus (esim. valkoisuus yleensä). Yhteenkasvaneisuus näkyy siis tässäkin merkityksessä. Tästä sitten kehittyi OED:n mukaan 1600-luvulla concrete-adjektiivin nykymerkitys, konkreettinen (todellinen, aineellinen, esineellinen).

Substantiivina concrete juontaa juurensa 1600-luvulle, jolloin sitä alettiin käyttää merkitsemään jonkinlaista yhteenkasvettumaa, yhdistelmää tai seosta. Samoin kuin adjektiivin erikoismerkityksen, substantiivinkin ilmaantuminen liittynee siihen, että englantia alettiin noihin aikoihin käyttää myös tieteen kielenä. Siksi siihen tarvittiin uusia termejä, joita tietysti usein lainattiin oppineiden osaamasta latinasta. Niinpä esimerkiksi vuonna 1656 Thomas White kirjoitti luonnonfilosofisessa, latinasta englanniksi käännetyssä Peripateticall Institutions -teoksessaan: ”The sun is a concrete of combustible matter.”

Ja mitäpä muuta betoni on kuin sementin, kiviaineksen ja veden kovettuva seos tai yhteenliittymä? Jo muinaiset roomalaiset käyttivät eräänlaista betonia, mutta concrete-nimen se sai vasta 1800-luvulla, jolloin keksittiin parempi sementti ja klassisiin kieliin pohjautuvien termien suoltaminen oli vilkkaasti etenevässä tieteessä ja teknologiassa kiivaimmillaan. Lontoon arkkitehtilehti kirjoitti 1834: ”Making an artificial foundation of concrete (which has lately been done in many places).”

Betoni on siis konkreettista kahdella tavalla: se on aineellista ja se on seos. On vaikea sanoa, mitkä concrete-sanan merkityksistä tulevat englannin sisäisestä merkityksen muutoksesta ja mitkä on lainattu tai mukautettu latinasta. Todennäköisesti kyse on useimmiten molemmista: käyttäjät ovat osanneet sekä englantia että latinaa ja muokanneet niitä omiin tarkoituksiinsa.

Der Shitstorm on saksaa

Sana der Shitstorm voidaan sitten virallisesti lukea osaksi saksan kieltä. Se on noussut muoti-ilmaisuksi lehdistössä, jossa sitä näkee vähän väliä. Esimerkiksi sveitsiläinen 20 Minuten -ilmaisjakelulehti käyttää sitä uutisoidessaan italialaisen pastafirman Barillan omistajan lausuntoa siitä, että ei haluaisi homoja mainoksiinsa.  Angela Merkelkin  ehti jo luonnehtia eurokriisiä ”paskamyrskyksi”.

Der Shitstorm on ollut tapetilla ainakin keväästä 2012 lähtien, jolloin erinäisistä kielen asiantuntijoista koostuva jury valitsi sen vuoden anglismiksi 2011. Juryn jäsenen Michael Mannin mukaan sana täyttää semanttisen aukon saksan sanastossa, koska esimerkiksi die Kritik ei ole riittävän kuvaileva: kulttuurinen laina siis. Vuonna 2013 der Shitstorm hyväksyttiin jo suosittuun Duden-sanakirjaankin, joten sana on ehditty jo kodifioidakin.

Suvultaan der Shitstorm on maskuliini, mikä on hieman harvinaista uusille lainasanoille, joista suurin osa on neutreja. Englannin sana storm on kuitenkin niin lähellä sanaa der Sturm, että analogian kautta suvuksi määrittyy maskuliini. Näin yhteinen germaaninen menneisyys 1500 vuoden takaa vaikuttaa yhä. Saksan puhujat kuulemma myös tietävät sanojen suvut intuitiivisesti niiden päätteiden perusteella.

Maajoukkuelakit

Frank Lampard (Wikimedia Commons)

Muutama viikko takaperin Englannin jalkapallomaajoukkueen keskikenttäpelaaja Frank Lampard saavutti 100 pelatun maaottelun rajapyykin. Tapahtumasta otsikoitiin mm. seuraavasti:

Frank Lampard’s prodigious work ethic drives him on to 100th England cap (The Guardian)

You’ve earned it: Lampard’s 100th England cap is a reward for all of his hard graft (Daily Mail)

Steven Gerrard praises ‘tremendous’ Frank Lampard ahead of 100th cap (The Independent)

Oman aikansa toiseksi parhaan [1] englantilaisen keskikenttäpelaajan saavutus on kunnioitettava, mutta toimii tässä lähinnä aasinsiltana Kielen kannoilla tepastelevaan aiheeseen: miksi maaottelu on englanniksi (lippa)lakki, cap?

Yksi vastaus kysymykseen on, että maaottelupalloa on alun perin potkittu lakki päässä. Wikipedian aihetta käsittelevän artikkelin mukaan päähineet löysivät tiensä jalkapallokentille 1800-luvun loppupuoliskolla lippalakkien muodossa. Tuohon aikaan joukkueilla ei välttämättä aina ollut yhtenäisiä peliasuja ja samettisten lakkien alkuperäinen tarkoitus oli erottaa eri joukkueiden pelaajat toisistaan. Maajoukkueeseen päässyt pelaaja ansaitsi siis itselleen lakin ottelua varten. Vaikka niitä ei enää kentällä nähdä, lakkeja jaetaan ilmeisesti vielä nykyäänkin pelaajille tunnustuksena maajoukkueessa pelaamisesta, joten Frankillakin lienee komerossaan hieno kokoelma. Jalkapallon ohella lakkeja jaetaan myös esimerkiksi rugbymaaotteluissa.

Scotland Women International Cap (Wikimedia Commons)

Toinen vastaus aiempaan kysymykseen on, että sana cap on saanut ajan myötä uuden merkityksen. Alkujaan maaotteluissa käytettyihin oikeisiin päähineisiin viitannut termi on hiljalleen vakiintunut nimitykseksi maaotteluissa pelaamiselle, vaikka lakkeja ei jaettaisi lainkaan. Niinpä esimerkiksi virkkeen Frank Lampard earned another cap₁ for England, although he didn’t earn a cap₂ for it ei pitäisi olla mitenkään ristiriitainen; Lampard voi aivan hyvin saada tililleen maaottelun (cap₁) saamatta siitä hyvästä lakkia (cap₂). Vaikka merkitysten yhteinen alkuperä on vielä nähtävissä esimerkiksi ilmaisuista to earn/receive/be awarded a cap, joita voidaan käyttää siis sekä lakkien että maaotteluiden ”ansaitsemisesta”, huomauttaa Wikipedia myös yleisestä uskomuksesta, jonka mukaan cap olisi lyhenne sanoista country appearance. En osaa sanoa, kuinka yleinen tuo väärinkäsitys loppujen lopuksi on, mutta sen mahdollisuus viittaisi merkitysten eriytyneen toisistaan varsin pitkälle eivätkä ihmiset välttämättä enää tunnista lakkien ja maaotteluiden välistä yhteyttä.

Maajoukkuelakki on tavallaan statussymboli ja parhailla pelaajilla on eniten lakkeja. Tietyssä mielessä cap-sanan merkitysten kehityskaari ei välttämättä ole edes kovin yllättävä, sillä päähineitä ylipäätään käytetään aika usein jonkun ”roolin” symboleina. Esimerkiksi tohtorinhatun tai ylioppilaslakin saaminen vaatii muutakin kuin hattukaupassa käyntiä, ja kruunusta luopumiseen liittyy paljon enemmän dramatiikkaa kuin päähineen hylkäämiseen keskimäärin. Englanniksi voi myös omaksua minkä tahansa roolin pitämällä sopivaa hattua, esim. wear one’s revolutionary hat, tai jopa pitää kahta hattua/roolia yhtä aikaa, wear two hats. Vertauskuvaa pikkaisen venyttämällä voisi ehkä jopa ajatella ”pohdiskelijan rooliin” hivuttauduttavan mietintämyssyn eli thinking capin avulla. Tosin tuollaisiin venytyksiin päätyy yleensä vain jos aasinhattu kiristää liikaa.

 

---

[1] Paul Scholes, joka on myös maailman kaikkien aikojen paras jalkapalloilija ja ihminen ylipäätään.

Lingvisti lentokoneessa

Olin lentämässä Madridista Santiago de Compostelaan. Lueskelin aikani kuluksi istuintaskusta löytynyttä espanjan- ja englanninkielistä turvaohjetta, jonka otsikko oli espanjaksi Esquema de evacuación ja englanniksi Evacuation Scheme.

Jäin makustelemaan oudolta tuntunutta scheme-sanaa ja miettimään, käytetäänkö sitä lentokone-englannissa yleisesti, vai oliko se tässä käännetty suoraan espanjan vastaavasta sanasta esquema, jonka merkitys ei kuitenkaan ole täysin sama kuin schemen. Asia jäi vaivaamaan sen verran, että tein perille päästyäni hieman tutkimustyötä sen selvittämiseksi. Gummeruksen englanti–suomi-sanakirjan mukaan schemen merkityksiä ovat:

1 suunnitelma, kaavio, skeema
2 järjestelmä, systeemi
3 juoni, salajuoni, salahanke

WSOY:n espanja–suomi-sanakirjan mukaan esqueman merkityksiä puolestaan ovat ’kaava, kaavio, suunnitelma, luonnos, hahmotelma’, eli siitä puuttuu juonittelun vivahde, joka minua schemessä hieman häiritsi. Mutta löytyyhän noista molemmista tuo ’suunnitelma/kaavio’-merkitys, joten periaatteessa ongelmaa ei pitäisi olla – oma intuitioni vain suosisi jotain evacuation plan -ilmaisun tapaista.

Mitenkäs oman intuitionsa voi todistaa oikeaksi? Etsimällä vastauksia laajoista elektronisista tekstiaineistoista eli korpuksista, jotka sisältävät aitoa kielenkäyttöä. Kysytäänpä siis British National Corpukselta, kumpi on yleisempi, evacuation scheme vai evacuation plan. Plania löytyy 3 kappaletta, kaikki eri teksteistä, kun taas schemeä löytyy 6 kappaletta, mutta vain kahdesta eri tekstistä. Hmm. Entäpä Corpus of Contemporary American English? Plan: 61, scheme: 0.

Evacuation plan vaikuttaisi siis olevan voitolla ainakin amerikanenglannissa. Valitettavasti kumpikaan korpus ei juurikaan sisältäne ilmailuun liittyviä tekstejä, joten en voi olla varma siitä, miten asiat ovat lentokone-englannissa. Yleensä kai tuon läpyskän nimi on kuitenkin safety card, eikä siinä käytetä ’evakuointisuunnitelmasta’ välttämättä mitään sanaa, vaan kommunikaatio tapahtuu lähinnä kuvien avulla.

Shipping – ei pelkkää laivausta

Tuttava ihmetteli, miksi nettikauppa kysyi maksajan osoitteen lisäksi shipping addressia. Miksei pakettia toimiteta kotiosoitteeseen vaan johonkin ihmeen laivausosoitteeseen? Shipping, toimitus, oli minulle kokeneena nettishoppailijana niin tuttu termi, etten ollut tullut ajatelleeksi, että sen voisi käsittää myös laivaukseksi. Siitähän se tosiaan alun perin tulee! Kaivetaanpa esiin vanha kunnon Oxford English Dictionary ja tutkaillaan sanan etymologiaa tarkemmin.

Shipping-sana tulee tietysti verbistä ship ’laivata’, johon on lisätty –ing-pääte. Verbi puolestaan tulee substantiivista ship ’laiva’, joka periytyy germaanisten kielten yhteisestä kantamuodosta; samaa perua ovat esimerkiksi ruotsin skepp ja saksan Schiff. Substantiivi on verbiytetty jossain merkityksessä jo muinaisenglannissa (ensimmäinen esimerkki on vuoden 900 tienoilta); tavaroiden laivaamista merkitsemään verbiä on käytetty 1400-luvulta lähtien. Mutta missä ja milloin merkitys laajeni käsittämään tavaroiden kuljetuksen tai toimittamisen millä hyvänsä välineellä?

Tästäkin meidän on syyttäminen amerikkalaisia. OED:n ensimmäinen esiintymä on yhdysvaltalaisen Harper’s new monthly magazine -lehden syyskuun 1857 numerosta:

A few of the more enterprising operators..thought nothing of shipping two or three thousand tons per annum.

Ilmeisesti OED:n toimittaja on havainnut kontekstista, että tämä ei voi tarkoittaa laivaamista. Toinen esiintymä, Chicago Timesista vuodelta 1881, on vielä selvempi:

To ship their freight by rail.

Eli rahti ”laivataan” rautateitse. Olisiko tässä käynyt niin, että tavaroita ja ihmisiä Atlantin yli rahtaaville amerikkalaisille laivaus oli niin näkyvä ja yleinen kuljetusmuoto, että rautateiden yleistyttyä saman sanan käyttö laajeni kuin luonnostaan niihinkin?

Nykymaailmassa shipping voi tarkoittaa myös ”fanien tunteellista tai älyllistä kiinnostusta fiktiollisen tarinan hahmojen romanttiseen kehitykseen”. Tämä tosin juontaa juurensa relationship-sanan loppuosaan, jolla ei ole mitään tekemistä laivojen kanssa: –ship-johdin tulee eri germaanisesta sanasta kuin ship-substantiivi ja on samaa perua kuin ruotsin –skap sekä saksan –schaft.

Kliseitä pullosta

Hiihdon  MM-kisat päättyivät sunnuntaina. Helsingin sanomat muistutteli jo pari viikkoa sitten, että kun kisat kahtena edellisenä kertana järjestettiin Italian Val di Fiemmessä (vuosina 1991 ja 2003), suomalaiset eivät menestyneet odotusten mukaan.

Samoin kävi myös tällä kertaa: joukkue saavutti vain yhden mitalin.

Sen sijaan ”Val di Fias(c/k)o” -sanaleikki näyttää edelleen elinvoimaiselta, vaikka vuodet vierivät. Viime päivinä sitä on käytetty useissa yhteyksissä, kuten haastatteluissa,

kolumneissa,

ja blogeissa.

Imatralaisen päätoimittaja sentään lohduttaa, että kuvaus ei tee oikeutta kaupungin oman pojan suorituksille.

Vaikka Val di Fiasko -ilmaisu onkin vaarassa muuttua kliseeksi, sanaleikkinä se on silti ihan näppärä, ainakin kun on puhe Italiasta. Fiasco-sana tulee suomeen – kuten myös englantiin ja lukuisiin muihin kieliin – italian kielen pulloa merkitsevästä sanasta.

Ei ole täysin selvää, miten pullosta on kehittynyt täydellistä epäonnistumista merkitsevä sana. Oxford English Dictionary viittaa epämääräisesti ”väitettyihin tapahtumiin Italian teatterin historiassa”. Raimo Anttilan kuvaus valottaa sanakirjan arvoituksellista määritelmää jonkin verran:

 One story goes that a comedian, who was famous for never failing to come out with the right comment, was given a bottle at one of his performances: This time he could not find anything to say and in angry exasperation he finally threw the bottle to the floor saying fiasco!

Sanojen merkitysten syntyvaiheita on usein vaikea jäljittää täsmällisesti, ja hyvältäkin kuulostavat selitykset saattavat osoittautua lööperiksi. Myös Anttila toteaa antamastaan selityksestä, että vaikka se saattaa hyvinkin pitää paikkaansa, lopullinen totuus fiasco-sanan merkityksestä ei ole selvillä.

Ei mikään taskusanakirja

Sanakirjaa, jossa on lähes neljätuhatta sivua, voi tuskin ottaa mukaan lomareissulle Lontooseen. Siitä voi kuitenkin olla muuta iloa. Nyt en tarkoita monien jo tuntemaa The Oxford English Dictionary -jättiläistä, vaan sen rinnakkaisjulkaisua, englannin kielen historiallista synonyymisanakirjaa, jossa on kaksi järkälemäistä osaa: itse sanakirja ja sen indeksi.

Kun The Historical Thesaurus of the Oxford English Dictionary ilmestyi vuonna 2009, sitä suitsutettiin monilla brittiläisillä ja amerikkalaisilla nettisivuilla. Lehtien toimittajat ja kaunokirjallisuuden kriitikot paitsi kuvailivat sitä suureksi kulttuuriteoksi, myös repivät riemua englannin kielen historiallisen runsaasta sanavarastosta monine vivahteineen. Kirjoittajien kiinnostuksen kohteet vaihtelivat ’heti’-tyyppisistä ilmaisuista (immediately-sanan synonyymit) värikkäisiin haukkumasanoihin kuten son of a sea-cook. Kaikki tuntuivat olevan yhtä mieltä siitä, että thesauruksen lukeminen oli sekä mielenkiintoista että hauskaa.

Miten synonyymisanakirjaa sitten käytetään ja mitä siitä voi oppia? Sanakirjan päämääränä on heijastaa anglosaksista maailmankuvaa yli puolentoistatuhannen vuoden ajalta, onhan siihen kerätty sanastoa aina muinaisenglannista 1900-luvun lopulle saakka. Teos on jaettu kolmeen erimittaiseen osaan, joiden otsikot ovat ”Maailma”, ”Mieli” ja ”Yhteiskunta”. ”Maailman” alta löytyy sellaisia alakategorioita kuin ”Maailmankaikkeus” ja ”Aine” alaotsikoineen ja sanalistoineen; ”Mieleen” kuuluvat esimerkiksi alakategoriat ”Tunne” ja ”Filosofia” sanastoineen; ja ”Yhteiskunta”-otsikon alta löytyvät muun muassa ”Auktoriteetti” ja ”Matkustaminen”. Näin englannin kielen historiallinen sanasto on siis luetteloitu aihepiireittäin. Alakategorioita riittää aina kuudenteen ja seitsemänteen tasoon asti.

Näin ollen sanakirjan toinen osa, indeksi, osoittautuukin varsin hyödylliseksi. Sen avulla voi tutkia, minne kaikkialle jokin kiinnostava sana on sanakirjassa sijoitettu: useimmat sanat löytyvät useammasta eri kategoriasta. Indeksi alkaa artikkelilla a ja päättyy kirjainyhdistelmään z(-)z(-)z, joka sanakirjan mukaan esiintyy substantiivina kahdessa eri merkityksessä: nukkumisen äänenä ja pörinänä (buzz).

Nettiajassa kun elämme, on historiallista synonyymisanakirjaa mahdollista lukea myös netissä osana suuren The Oxford English Dictinary -sanakirjan nettiversiota. Nettiversion lukija välttyy indeksinumeroilta ja voi sen sijaan surffata thesauruksen tasolta toiselle, vaikkapa ”Mielestä” (Mind) ”Kieleen” (Language), ”Nimeämiseen” (Naming) ja aina lyhenteeseen incog asti (incognito).

Valitettavasti tähän riemuun tarvitaan kuitenkin melko suuri rahasumma. Monet sanakirjan ja sen nettiversion lukijoista opiskelevat tai tekevät työtä yliopistoissa, joilla on varaa hankkia tämä teos.

Linkkejä:

• The Historical Thesaurus of English project
• OUPblog: HTOED facts
• The Telegraph: Historical Thesaurus is a masterpiece worth waiting 40 years for
• The Guardian: Historical Thesaurus review by Steven Poole
• Lisa Gold: Time-traveling through the English language with the Historical Thesaurus of the Oxford English Dictionary
• Literary Review: Words, glorious words

Tunne, teema ja variaatio

Miltä sinusta tuntuu juuri nyt? Keittääkö vai oletko viileä kuin maito jääkaapissa – tai ainakin yhtä viileä kuin Mari Kiviniemi vaalivalvojaisissa Ilta-Sanomien verkkolehden mukaan (17.4.2011)? Vai oletko peräti yhtä cool kuin Barack Obama?

Unkarilainen kielitieteilijä Zoltán Kövecses ja hänen amerikkalainen kollegansa George Lakoff tulivat 1980-luvulla tunnetuiksi amerikanenglannin vihan metaforia koskevalla tutkimuksellaan. He väittivät, että amerikkalaiset ymmärtävät vihan nesteenä, joka kuumenee ja kiehuu ihmisen sisällä aiheuttaen painetta, joka voi räjähtää. Tämän ymmärryksen pohjalta ihmisistä voidaan puhua kuin painekattilasta. Vihan tilassa voi kattilan kansi saada kyytiä (she flipped her lid)!

Tämän tunnemetaforan suomenkielisiin ilmiasuihin kuuluu esimerkiksi fraasi purkaa paineita. On vaikea sanoa, missä määrin tämäntyyppiset suomalaiset ilmaisut ovat kotoperäisiä ja missä määrin ne ovat lainautuneet englannin kielestä. Ajatus ihmisestä painekattilana lienee monille suomalaisille tuttu myös psykologisesta kirjallisuudesta ja itsetunto-oppaista. Olkoon esimerkkinä seuraava teksti:

”Työjuhdan sisälle saattaa kerääntyä niin paljon katkeruutta ja vihaa, että mitta jossain vaiheessa purkautuu yli äyräittensä. Aina rauhallinen ihminen saattaakin yhtäkkiä kuin painekattila räjähtää silmille. Kiltti yrittää viimeiseen saakka painaa painekattilan kannen alas, mutta aina se ei onnistu.”

Lakoffin mukaan painekattilametaforaa voidaan käyttää myös seksuaalisesta himosta, joka hakee tyydytystään. Kövecses kuvaa rakastumista prosessina, jota ei tietyn rajan ylityttyä enää voi pysäyttää. Moni muukin tunne voidaan ymmärtää vastaavan prosessikuvauksen avulla: ärsytyskynnyksen ylityttyä ihminen reagoi tavalla tai toisella eli menettää viileytensä, joka on mahdollisesti jo jonkin aikaa ollut melko näennäistä.

Lopettaaksemme myönteiseen sävyyn on hyvä huomata, että viileyden menettäminen voi joskus olla pelkästään positiivista. Näin lienee tulkittava esimerkiksi Helsingin Sanomien kirja-arvostelua: ”Kaitaro – ehkä lukijan onneksi – menettää aika ajoin filosofisen viileytensä ja innostuu [surrealismista.]”

Lisälukemista (esimerkiksi):

Kövecses, Zoltán. 1988. The Language of Love: The Semantics of Passion in Conversational English. Lewisburg/Lontoo: Bucknell University Press.

Lakoff, George. 1987. Women, Fire and Dangerous Things: What Categories Reveal About the Mind. Chicago: The University of Chicago Press.

Kerroksia

Radioheadin King of Limbs -levyn julkaisu muutama viikko sitten oli todellinen mediatapahtuma. Yhtye ilmoitti 14. helmikuuta julkaisevansa uuden levyn viiden päivän kuluttua, mutta aikaisti sittemmin julkaisuajankohtaa yhdellä päivällä. Tämä salaperäisyys sai lehdistön seuraamaan levynjulkistukseen liittyviä tapahtumia minuutti minuutilta päivitettävissä blogeissa, joita tutummin käytetään jalkapallo-otteluraporteissa. Ensimmäisiä pika-arvioita levystä saatiin lukea tuoreeltaan jo samana päivänä, ja sen jälkeen niitä on julkaistu tasaiseen tahtiin.

Pölyn jonkin verran laskeuduttua NPR:n musiikkikriitikko Robin Hilton kommentoi All Songs Considered -ohjelmassa levyä seuraavasti:

My reaction initially to this record was much like the previous one In Rainbows, which was, the second I heard it I thought yeah it’s a Radiohead record but the more time you spend with it the deeper you get into it and there’s just so many layers to unpeel…

Kielestä kiinnostuneen kuuntelijan huomion saattaa kiinnittää verbi unpeel. Hilton käyttää verbiä esittäessään ajatuksensa siitä, miten musiikki koostuu useista kerroksista, joita kuorimalla kuulija oletettavasti voi ymmärtää ja nauttia siitä täysimääräisesti.

Verbi on mielenkiintoinen, koska se on muodostettu samanmerkityksisestä ja huomattavasti yleisemmästä verbistä peel käyttämällä etuliitettä un-. Tavallisesti un-etuliite muuttaa sanan merkityksen päinvastaiseksi – esimerkiksi undo, untie tai unthinkable. Tässä yhteydessä etuliite vaikuttaa tarpeettomalta, koska parin peel–unpeel välillä merkityseroa ei näyttäisi olevan. Kuitenkin tämä merkitysero on olemassa adjektiiviparin peeled–unpeeled (”kuorimaton”) välillä.

Unpeel-verbin olemassaololle on äkkiseltään vaikea keksiä pakottavaa syytä. Sananmuodostuksen kannalta sen merkitys on epäjohdonmukainen ja se on vieläpä yksitavuista peel-verbiä pidempikin. Toisaalta luonnollinen kieli ei välttämättä seuraa tiukasti muodollisen logiikan sääntöjä, ja myös englannin kielen puhujat käyttävät menestyksekkäästi epäjohdonmukaisina pidettyjä kielioppirakenteita, kuten kaksoiskieltoa. Verbi unpeel löytyy lisäksi Oxford English Dictionarystä, joten kyseessä ei ole pelkkä yksittäisen musiikkitoimittajan lipsahdus. Sanakirjan ensimmäinen sitaatti on jo vuodelta 1904.

Myös isoista tekstikorpuksista löytyy joitakin esimerkkejä verbin käytöstä. Yleisenä verbiä ei kuitenkaan voida pitää: n. sadan miljoonan sanan British National Corpuksessa (BNC) unpeel-verbi esiintyy kolmesti, ja yli neljä kertaa suuremmassa Corpus of Contemporary American English (COCA) -korpuksessakin esimerkkejä on ainoastaan 17. Peel-verbi esiintyy jälkimmäisessä yli 7000 kertaa, joten ero näiden verbien välillä on valtava. Myös ruokaresepteissä esiintyvä adjektiivi unpeeled on muuten huomattavasti verbiä unpeel yleisempi (231 esiintymää COCAssa).

Näin vähäisen esimerkkimäärän perusteella ei voi vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä unpeel-verbin käytöstä. Silti ei liene sattumaa, että esimerkkimme tulee nimenomaan kulttuurin alalta. Kulttuuriuutiset ja arviot käsittelevät usein asioihin liittyviä monia merkityksiä, joiden yhteydessä voidaan puhua kuvaannollisesti esimerkiksi tasoista tai kerroksista, jotka puolestaan liittyvät samaan aihepiiriin kuin verbi unpeel. Niin tai näin, Google-haku merkkijonolle ”layers to unpeel” tuottaa yli 1200 linkkiä, joista silmämääräisesti arvioiden varsin moni näyttäisi viittaavan nimenomaan tekstien, elokuvien ja musiikin merkityksien tulkitsemiseen.

Samanlaisissa asiayhteyksissä esiintyy muuten myös toinen verbi, nimittäin unfold; Google löytää merkkijonolle ”layers to unfold” yli 4000 osumaa. Lieneekö unfold-verbin käytöllä ollut vaikutusta myös toisen un-verbin yleistymiseen?

Entäs se levy sitten? Hyvältä kuulostaa, ja Hiltonin mainitsemia kerroksiakin löytyy muutaman kuuntelukerran perusteella yllin kyllin.