Avainsana-arkisto: semantiikka

Komeetalle laskeuduttiin nominaalisesti

Philae-laskeutujan toimintaa kommentoitiin Twitterissä mm. seuraavasti:

Mikä ihmeen nominal? MOT-sanakirjan mukaan se on suomeksi ’nimellinen, muodollinen, nimellis-’. Laskeuduttiinko komeetalle vain nimellisesti? Vai käyttävätkö vieraskieliset englantia tässä väärin, onhan tviiteissä muitakin virheitä?

Yksikieliset englannin sanakirjat tietävät nominal-adjektiiville ja siitä johdetulle nominally-adverbille muitakin merkityksiä. Yllä olevien käyttötapauksien merkitys esiintyy esim. Oxford English Dictionaryssa sijalla kuusi:

6. orig. and chiefly Astronaut. Functioning acceptably, normal.

Eli nominal tarkoittaa astronauttien kielessä normaalisti toimivaa. OED:n ensimmäinen esiintymä on NASA:n käsikirjasta vuodelta 1961:

M. Savage Launch Vehicle Handbk. (NASA) A-2   For nominal flights, the pitch gyro of the Scout will be torqued at rates which will produce a zero lift.

Englantia vieraana kielenä käyttävistä ei siis taida olla kyse, vaan ammattijargonista. Epäselväksi jää, mistä sana tarkalleen ottaen on tuon merkityksensä saanut. Lieneekö astronauttien ajatuksena ollut se, että jos jokin toimii muodollisesti oikein, se toimii oikein?

3 kommenttia

Kategoria(t): Tanja Säily

Konkreettista betonia

Flower pot cementEnglannin concrete-sana on aika jännä. Adjektiivina se tarkoittaa yleensä konkreettista, substantiivina puolestaan betonia. Onhan se betoni aika kouriintuntuva juttu, mutta miten nämä merkitykset oikeasti liittyvät toisiinsa, vai liittyvätkö?

Oxford English Dictionaryn mukaan concrete (adj. + subst.) tulee latinan sanasta concrētus, yhteenkasvanut. Tässä merkityksessä sitä käytettiinkin englannissa ensin, 1400-luvulta alkaen. Jo 1500-luvulla loogikot kuitenkin ottivat termin käyttöön erikoismerkityksessä:

a quality viewed (as it is actually found) concreted or adherent to a substance, and so to the word expressing a quality so considered, viz. the adjective, in contradistinction to the quality as mentally abstracted or withdrawn from substance and expressed by an abstract noun: thus white (paper, hat, horse) is the concrete quality or quality in the concrete, whiteness, the abstract quality or quality in the abstract

Eli johonkin aineelliseen kiinteästi liittyvä ominaisuus (esim. valkoinen paperi), jonka vastakohtana on abstrakti ominaisuus (esim. valkoisuus yleensä). Yhteenkasvaneisuus näkyy siis tässäkin merkityksessä. Tästä sitten kehittyi OED:n mukaan 1600-luvulla concrete-adjektiivin nykymerkitys, konkreettinen (todellinen, aineellinen, esineellinen).

Substantiivina concrete juontaa juurensa 1600-luvulle, jolloin sitä alettiin käyttää merkitsemään jonkinlaista yhteenkasvettumaa, yhdistelmää tai seosta. Samoin kuin adjektiivin erikoismerkityksen, substantiivinkin ilmaantuminen liittynee siihen, että englantia alettiin noihin aikoihin käyttää myös tieteen kielenä. Siksi siihen tarvittiin uusia termejä, joita tietysti usein lainattiin oppineiden osaamasta latinasta. Niinpä esimerkiksi vuonna 1656 Thomas White kirjoitti luonnonfilosofisessa, latinasta englanniksi käännetyssä Peripateticall Institutions -teoksessaan: ”The sun is a concrete of combustible matter.”

Ja mitäpä muuta betoni on kuin sementin, kiviaineksen ja veden kovettuva seos tai yhteenliittymä? Jo muinaiset roomalaiset käyttivät eräänlaista betonia, mutta concrete-nimen se sai vasta 1800-luvulla, jolloin keksittiin parempi sementti ja klassisiin kieliin pohjautuvien termien suoltaminen oli vilkkaasti etenevässä tieteessä ja teknologiassa kiivaimmillaan. Lontoon arkkitehtilehti kirjoitti 1834: ”Making an artificial foundation of concrete (which has lately been done in many places).”

Betoni on siis konkreettista kahdella tavalla: se on aineellista ja se on seos. On vaikea sanoa, mitkä concrete-sanan merkityksistä tulevat englannin sisäisestä merkityksen muutoksesta ja mitkä on lainattu tai mukautettu latinasta. Todennäköisesti kyse on useimmiten molemmista: käyttäjät ovat osanneet sekä englantia että latinaa ja muokanneet niitä omiin tarkoituksiinsa.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Tanja Säily

Der Shitstorm on saksaa

Sana der Shitstorm voidaan sitten virallisesti lukea osaksi saksan kieltä. Se on noussut muoti-ilmaisuksi lehdistössä, jossa sitä näkee vähän väliä. Esimerkiksi sveitsiläinen 20 Minuten -ilmaisjakelulehti käyttää sitä uutisoidessaan italialaisen pastafirman Barillan omistajan lausuntoa siitä, että ei haluaisi homoja mainoksiinsa.  Angela Merkelkin  ehti jo luonnehtia eurokriisiä ”paskamyrskyksi”.

Der Shitstorm on ollut tapetilla ainakin keväästä 2012 lähtien, jolloin erinäisistä kielen asiantuntijoista koostuva jury valitsi sen vuoden anglismiksi 2011. Juryn jäsenen Michael Mannin mukaan sana täyttää semanttisen aukon saksan sanastossa, koska esimerkiksi die Kritik ei ole riittävän kuvaileva: kulttuurinen laina siis. Vuonna 2013 der Shitstorm hyväksyttiin jo suosittuun Duden-sanakirjaankin, joten sana on ehditty jo kodifioidakin.

Suvultaan der Shitstorm on maskuliini, mikä on hieman harvinaista uusille lainasanoille, joista suurin osa on neutreja. Englannin sana storm on kuitenkin niin lähellä sanaa der Sturm, että analogian kautta suvuksi määrittyy maskuliini. Näin yhteinen germaaninen menneisyys 1500 vuoden takaa vaikuttaa yhä. Saksan puhujat kuulemma myös tietävät sanojen suvut intuitiivisesti niiden päätteiden perusteella.

3 kommenttia

Kategoria(t): Alpo Honkapohja

Maajoukkuelakit

Frank_Lampard_2008

Frank Lampard (Wikimedia Commons)

Muutama viikko takaperin Englannin jalkapallomaajoukkueen keskikenttäpelaaja Frank Lampard saavutti 100 pelatun maaottelun rajapyykin. Tapahtumasta otsikoitiin mm. seuraavasti:

Frank Lampard’s prodigious work ethic drives him on to 100th England cap (The Guardian)

You’ve earned it: Lampard’s 100th England cap is a reward for all of his hard graft (Daily Mail)

Steven Gerrard praises ‘tremendous’ Frank Lampard ahead of 100th cap (The Independent)

Oman aikansa toiseksi parhaan [1] englantilaisen keskikenttäpelaajan saavutus on kunnioitettava, mutta toimii tässä lähinnä aasinsiltana Kielen kannoilla tepastelevaan aiheeseen: miksi maaottelu on englanniksi (lippa)lakki, cap?

Yksi vastaus kysymykseen on, että maaottelupalloa on alun perin potkittu lakki päässä. Wikipedian aihetta käsittelevän artikkelin mukaan päähineet löysivät tiensä jalkapallokentille 1800-luvun loppupuoliskolla lippalakkien muodossa. Tuohon aikaan joukkueilla ei välttämättä aina ollut yhtenäisiä peliasuja ja samettisten lakkien alkuperäinen tarkoitus oli erottaa eri joukkueiden pelaajat toisistaan. Maajoukkueeseen päässyt pelaaja ansaitsi siis itselleen lakin ottelua varten. Vaikka niitä ei enää kentällä nähdä, lakkeja jaetaan ilmeisesti vielä nykyäänkin pelaajille tunnustuksena maajoukkueessa pelaamisesta, joten Frankillakin lienee komerossaan hieno kokoelma. Jalkapallon ohella lakkeja jaetaan myös esimerkiksi rugbymaaotteluissa.

International-cap

Scotland Women International Cap (Wikimedia Commons)

Toinen vastaus aiempaan kysymykseen on, että sana cap on saanut ajan myötä uuden merkityksen. Alkujaan maaotteluissa käytettyihin oikeisiin päähineisiin viitannut termi on hiljalleen vakiintunut nimitykseksi maaotteluissa pelaamiselle, vaikka lakkeja ei jaettaisi lainkaan. Niinpä esimerkiksi virkkeen Frank Lampard earned another cap1 for England, although he didn’t earn a cap2 for it ei pitäisi olla mitenkään ristiriitainen; Lampard voi aivan hyvin saada tililleen maaottelun (cap1) saamatta siitä hyvästä lakkia (cap2). Vaikka merkitysten yhteinen alkuperä on vielä nähtävissä esimerkiksi ilmaisuista to earn/receive/be awarded a cap, joita voidaan käyttää siis sekä lakkien että maaotteluiden ”ansaitsemisesta”, huomauttaa Wikipedia myös yleisestä uskomuksesta, jonka mukaan cap olisi lyhenne sanoista country appearance. En osaa sanoa, kuinka yleinen tuo väärinkäsitys loppujen lopuksi on, mutta sen mahdollisuus viittaisi merkitysten eriytyneen toisistaan varsin pitkälle eivätkä ihmiset välttämättä enää tunnista lakkien ja maaotteluiden välistä yhteyttä.

Maajoukkuelakki on tavallaan statussymboli ja parhailla pelaajilla on eniten lakkeja. Tietyssä mielessä cap-sanan merkitysten kehityskaari ei välttämättä ole edes kovin yllättävä, sillä päähineitä ylipäätään käytetään aika usein jonkun ”roolin” symboleina. Esimerkiksi tohtorinhatun tai ylioppilaslakin saaminen vaatii muutakin kuin hattukaupassa käyntiä, ja kruunusta luopumiseen liittyy paljon enemmän dramatiikkaa kuin päähineen hylkäämiseen keskimäärin. Englanniksi voi myös omaksua minkä tahansa roolin pitämällä sopivaa hattua, esim. wear one’s revolutionary hat, tai jopa pitää kahta hattua/roolia yhtä aikaa, wear two hats. Vertauskuvaa pikkaisen venyttämällä voisi ehkä jopa ajatella ”pohdiskelijan rooliin” hivuttauduttavan mietintämyssyn eli thinking capin avulla. Tosin tuollaisiin venytyksiin päätyy yleensä vain jos aasinhattu kiristää liikaa.

 


[1] Paul Scholes, joka on myös maailman kaikkien aikojen paras jalkapalloilija ja ihminen ylipäätään.

1 kommentti

Kategoria(t): Mikko Hakala

Lingvisti lentokoneessa

Olin lentämässä Madridista Santiago de Compostelaan. Lueskelin aikani kuluksi istuintaskusta löytynyttä espanjan- ja englanninkielistä turvaohjetta, jonka otsikko oli espanjaksi Esquema de evacuación ja englanniksi Evacuation Scheme.

Iberia Express A 320 - 200: Esquema de evacuación / Evacuation Scheme

Jäin makustelemaan oudolta tuntunutta scheme-sanaa ja miettimään, käytetäänkö sitä lentokone-englannissa yleisesti, vai oliko se tässä käännetty suoraan espanjan vastaavasta sanasta esquema, jonka merkitys ei kuitenkaan ole täysin sama kuin schemen. Asia jäi vaivaamaan sen verran, että tein perille päästyäni hieman tutkimustyötä sen selvittämiseksi. Gummeruksen englanti–suomi-sanakirjan mukaan schemen merkityksiä ovat:

1 suunnitelma, kaavio, skeema
2 järjestelmä, systeemi
3 juoni, salajuoni, salahanke

WSOY:n espanja–suomi-sanakirjan mukaan esqueman merkityksiä puolestaan ovat ’kaava, kaavio, suunnitelma, luonnos, hahmotelma’, eli siitä puuttuu juonittelun vivahde, joka minua schemessä hieman häiritsi. Mutta löytyyhän noista molemmista tuo ’suunnitelma/kaavio’-merkitys, joten periaatteessa ongelmaa ei pitäisi olla – oma intuitioni vain suosisi jotain evacuation plan -ilmaisun tapaista.

Mitenkäs oman intuitionsa voi todistaa oikeaksi? Etsimällä vastauksia laajoista elektronisista tekstiaineistoista eli korpuksista, jotka sisältävät aitoa kielenkäyttöä. Kysytäänpä siis British National Corpukselta, kumpi on yleisempi, evacuation scheme vai evacuation plan. Plania löytyy 3 kappaletta, kaikki eri teksteistä, kun taas schemeä löytyy 6 kappaletta, mutta vain kahdesta eri tekstistä. Hmm. Entäpä Corpus of Contemporary American English? Plan: 61, scheme: 0.

Evacuation plan vaikuttaisi siis olevan voitolla ainakin amerikanenglannissa. Valitettavasti kumpikaan korpus ei juurikaan sisältäne ilmailuun liittyviä tekstejä, joten en voi olla varma siitä, miten asiat ovat lentokone-englannissa. Yleensä kai tuon läpyskän nimi on kuitenkin safety card, eikä siinä käytetä ’evakuointisuunnitelmasta’ välttämättä mitään sanaa, vaan kommunikaatio tapahtuu lähinnä kuvien avulla.

2 kommenttia

Kategoria(t): Tanja Säily

Shipping – ei pelkkää laivausta

Tuttava ihmetteli, miksi nettikauppa kysyi maksajan osoitteen lisäksi shipping addressia. Miksei pakettia toimiteta kotiosoitteeseen vaan johonkin ihmeen laivausosoitteeseen? Shipping, toimitus, oli minulle kokeneena nettishoppailijana niin tuttu termi, etten ollut tullut ajatelleeksi, että sen voisi käsittää myös laivaukseksi. Siitähän se tosiaan alun perin tulee! Kaivetaanpa esiin vanha kunnon Oxford English Dictionary ja tutkaillaan sanan etymologiaa tarkemmin.

Sabrina I

Shipping-sana tulee tietysti verbistä ship ’laivata’, johon on lisätty –ing-pääte. Verbi puolestaan tulee substantiivista ship ’laiva’, joka periytyy germaanisten kielten yhteisestä kantamuodosta; samaa perua ovat esimerkiksi ruotsin skepp ja saksan Schiff. Substantiivi on verbiytetty jossain merkityksessä jo muinaisenglannissa (ensimmäinen esimerkki on vuoden 900 tienoilta); tavaroiden laivaamista merkitsemään verbiä on käytetty 1400-luvulta lähtien. Mutta missä ja milloin merkitys laajeni käsittämään tavaroiden kuljetuksen tai toimittamisen millä hyvänsä välineellä?

Tästäkin meidän on syyttäminen amerikkalaisia. OED:n ensimmäinen esiintymä on yhdysvaltalaisen Harpers new monthly magazine -lehden syyskuun 1857 numerosta:

A few of the more enterprising operators..thought nothing of shipping two or three thousand tons per annum.

Ilmeisesti OED:n toimittaja on havainnut kontekstista, että tämä ei voi tarkoittaa laivaamista. Toinen esiintymä, Chicago Timesista vuodelta 1881, on vielä selvempi:

To ship their freight by rail.

Eli rahti ”laivataan” rautateitse. Olisiko tässä käynyt niin, että tavaroita ja ihmisiä Atlantin yli rahtaaville amerikkalaisille laivaus oli niin näkyvä ja yleinen kuljetusmuoto, että rautateiden yleistyttyä saman sanan käyttö laajeni kuin luonnostaan niihinkin?

Nykymaailmassa shipping voi tarkoittaa myös ”fanien tunteellista tai älyllistä kiinnostusta fiktiollisen tarinan hahmojen romanttiseen kehitykseen”. Tämä tosin juontaa juurensa relationship-sanan loppuosaan, jolla ei ole mitään tekemistä laivojen kanssa: –ship-johdin tulee eri germaanisesta sanasta kuin ship-substantiivi ja on samaa perua kuin ruotsin –skap sekä saksan –schaft.

4 kommenttia

Kategoria(t): Tanja Säily

Kliseitä pullosta

Hiihdon  MM-kisat päättyivät sunnuntaina. Helsingin sanomat muistutteli jo pari viikkoa sitten, että kun kisat kahtena edellisenä kertana järjestettiin Italian Val di Fiemmessä (vuosina 1991 ja 2003), suomalaiset eivät menestyneet odotusten mukaan.

vdf

Samoin kävi myös tällä kertaa: joukkue saavutti vain yhden mitalin.

yle

Sen sijaan ”Val di Fias(c/k)o” -sanaleikki näyttää edelleen elinvoimaiselta, vaikka vuodet vierivät. Viime päivinä sitä on käytetty useissa yhteyksissä, kuten haastatteluissa,

lainaus

kolumneissa,

ks

ja blogeissa.

il

Imatralaisen päätoimittaja sentään lohduttaa, että kuvaus ei tee oikeutta kaupungin oman pojan suorituksille.

imatralainen

Vaikka Val di Fiasko -ilmaisu onkin vaarassa muuttua kliseeksi, sanaleikkinä se on silti ihan näppärä, ainakin kun on puhe Italiasta. Fiasco-sana tulee suomeen – kuten myös englantiin ja lukuisiin muihin kieliin – italian kielen pulloa merkitsevästä sanasta.

Ei ole täysin selvää, miten pullosta on kehittynyt täydellistä epäonnistumista merkitsevä sana. Oxford English Dictionary viittaa epämääräisesti ”väitettyihin tapahtumiin Italian teatterin historiassa”. Raimo Anttilan kuvaus valottaa sanakirjan arvoituksellista määritelmää jonkin verran:

 One story goes that a comedian, who was famous for never failing to come out with the right comment, was given a bottle at one of his performances: This time he could not find anything to say and in angry exasperation he finally threw the bottle to the floor saying fiasco!

Sanojen merkitysten syntyvaiheita on usein vaikea jäljittää täsmällisesti, ja hyvältäkin kuulostavat selitykset saattavat osoittautua lööperiksi. Myös Anttila toteaa antamastaan selityksestä, että vaikka se saattaa hyvinkin pitää paikkaansa, lopullinen totuus fiasco-sanan merkityksestä ei ole selvillä.

1 kommentti

Kategoria(t): Turo Hiltunen