Kliseitä pullosta

Hiihdon  MM-kisat päättyivät sunnuntaina. Helsingin sanomat muistutteli jo pari viikkoa sitten, että kun kisat kahtena edellisenä kertana järjestettiin Italian Val di Fiemmessä (vuosina 1991 ja 2003), suomalaiset eivät menestyneet odotusten mukaan.

Samoin kävi myös tällä kertaa: joukkue saavutti vain yhden mitalin.

Sen sijaan ”Val di Fias(c/k)o” -sanaleikki näyttää edelleen elinvoimaiselta, vaikka vuodet vierivät. Viime päivinä sitä on käytetty useissa yhteyksissä, kuten haastatteluissa,

kolumneissa,

ja blogeissa.

Imatralaisen päätoimittaja sentään lohduttaa, että kuvaus ei tee oikeutta kaupungin oman pojan suorituksille.

Vaikka Val di Fiasko -ilmaisu onkin vaarassa muuttua kliseeksi, sanaleikkinä se on silti ihan näppärä, ainakin kun on puhe Italiasta. Fiasco-sana tulee suomeen – kuten myös englantiin ja lukuisiin muihin kieliin – italian kielen pulloa merkitsevästä sanasta.

Ei ole täysin selvää, miten pullosta on kehittynyt täydellistä epäonnistumista merkitsevä sana. Oxford English Dictionary viittaa epämääräisesti ”väitettyihin tapahtumiin Italian teatterin historiassa”. Raimo Anttilan kuvaus valottaa sanakirjan arvoituksellista määritelmää jonkin verran:

 One story goes that a comedian, who was famous for never failing to come out with the right comment, was given a bottle at one of his performances: This time he could not find anything to say and in angry exasperation he finally threw the bottle to the floor saying fiasco!

Sanojen merkitysten syntyvaiheita on usein vaikea jäljittää täsmällisesti, ja hyvältäkin kuulostavat selitykset saattavat osoittautua lööperiksi. Myös Anttila toteaa antamastaan selityksestä, että vaikka se saattaa hyvinkin pitää paikkaansa, lopullinen totuus fiasco-sanan merkityksestä ei ole selvillä.

”Olen ei häntä”

Kesällä Hoffenheimista lainasopimuksella Osasunaan siirtynyt jalkapalloilija Jukka Raitala (@JukkaRaitala20) lähetti 1. lokakuuta Twitterin kautta arvoituksellisen viestin:

@JukkaRaitala20
” #Raitala Ovat Olosuhteet, Mutta Emme Voi Vaatia Niin Nuori Ja Tulevat Liigan Eri. Rehu Että Veto On Hyvä” Mendi.

Jos hämmennykseltään uskaltautuu selailemaan @JukkaRaitala20:n muita viestejä, huomaa pian, että viesti on käännetty suoraan espanjasta käyttämällä automaattista käännösohjelmaa, ilmeisesti Google Translatea. @JukkaRaitala20 on näet samalla kellonlyömällä lähettänyt edellä lainatusta viestistä myös espanjan– ja englanninkieliset versiot:

Lisäksi osoittautuu, että @JukkaRaitala20 ei olekaan Raitala itse vaan innokas kannattaja, joka raportoi suosikkinsa tekemisistä Twitterissä kolmella kielellä:

@JukkaRaitala20
Ensinnäkin toistan: Minä noudatan kaikkia uutisia olen ei häntä Jukka mutta tämä on Twitter tukea teitä.

@JukkaRaitala20
First of all I repeat: I keep all the news Jukka, but I’m not him. This is a support to him twitter.

@JukkaRaitala20
Antes De Nada Repito: Sigo Toda La Actualidad de Jukka Pero No Soy Él. Esto Es Un Twitter Para Apoyarle.

Tapaus osoittaa ainakin sen, että konekääntäminen on edelleen vaikeaa, etenkin silloin kuin lähtö- ja kohdekieli poikkeavat toisistaan rakenteellisesti. Ainakin suomenkielisten esimerkkien valossa näyttää siltä, että käännökset muodostetaan muuttamalla lähdekielen sanoja kohdekielisiksi yksi kerrallaan ilman, että niiden merkityksiä tai kieliopillisia suhteita analysoidaan kovin pitkälle.

Tämä selittää muun muassa sen, mitä ensimmäisen viestin enigmaattinen ”Rehu Että Veto On Hyvä” -lause tarkoittaa. Espanjankielisessä lähtötekstissä esiintyy sana pienso, joka voi olla joko rehua merkitsevä substantiivi tai verbimuoto, jonka suomenkielinen vastine kuuluu olen sitä mieltä. Näistä jälkimmäinen on tässä yhteydessä luonnollisesti oikea vaihtoehto.

Kun otetaan huomioon, että tässä esimerkissä sana esiintyy että-lauseen edellä, oikean merkityksen tunnistaminen on varsin yksinkertaista myös koneellisesti. Kuitenkin käytetty käännösohjelma on jostain syystä päätynyt väärään merkitykseen ja tämän seurauksena tarjoaa virheellistä käännöstä. Sen sijaan englanninkieliseen versioon on jostain käsittämättömästä syystä päätynyt käännös ”I thing that”, mutta ainakin tässä tapauksessa lähtötekstin sana on ilmeisesti tulkittu oikein.

Käännösvirheistä huolimatta @JukkaRaitala20:n viesteistä välittyy mukavan positiivinen sävy – myös suomeksi:

Suomalaisten rallienglanti

Suomessa käydyssä julkisessa keskustelussa suomalaisten tapaa puhua ja käyttää englantia kuvataan usein jollakin tapaa hävettäväksi (esim. Helsingin Sanomien verkkokeskusteluissa on muutamaan otteeseen ruodittu suomalaisten englannin osaamista). Koska suomalaiset ovat menestyneet hyvin autourheilussa, formula- ja rallikuskit ovat saaneet edustaa Suomea myös kielitaidollaan. Ja niin kuin kansalliseen eetokseemme kuuluu, näiden henkilöiden puhetapa on arvioitu huonoksi, annettu sille jopa negatiivissävytteinen ”rallienglanti” nimi. On kuitenkin mahdollista nähdä rallienglanti myös erilaisessa valossa.

Kaksinkertaisen F1-maailmanmestari Mika Häkkisen klassisista kommenteista koottu youtube-pätkä toimii hyvänä esimerkkinä. Se osoittaa, miten eri tavalla suomalaisten englantia voidaan arvottaa. Videopätkän hauskuus nousee ennen kaikkea siitä, että Mikan vastaukset toimittajien kysymyksiin ovat niin lyhyitä, lähinnä kyllä-ei –tyyppisiä. Vaikka tällaisten vastausten voitaisiin helposti sanoa johtuvan huonosta kielitaidosta, useat videota kommentoineet näkevät asian toisin. Englanninkielisissä kommenteissa Mikaa ja hänen tapaansa vastata toimittajien kysymyksiin kuvataan esimerkiksi näillä sanoilla:

”vaatimaton, rehellinen, persoonallinen, älykäs, filosofi, sarkastinen, huumorintajuinen, ei pompoteltavissa”.

Mikan monet fanit näkevät siis henkilön, joka on tilanteen tasalla, jopa hallitsee toimittajien ”tyhmiä” kysymyksiä. Mielenkiintoisesti joku kommentoikin, kuinka Mika voi sanoa ”mitä tahansa hän haluaa”, tarkoittaen tällä sitä, että Mika ei käyttäydy tavalla, jota toimittajat häneltä odottavat. Esimerkiksi toimittajan esittäessä epäsuoran kysymyksen This is your third victory in a row here, you must feel very pleased? (Tämä oli kolmas voittosi, olet varmasti tyytyväinen?), Mika miettii hetken ja vastaa yksinkertaisesti Yes. Näin ollen tilanteen kommunikaativiset tavoitteet täyttyvät Mikan osalta – hänhän vastaa kysymykseen, mutta toimittaja on todennäköisesti harmissaan siitä, että Mika ei käyttänyt hänelle tarjottua mahdollisuutta kuvailla tunteitaan.

Tilanteessa korostuvat kaiken kaikkiaan osallistujien erilaiset tavoitteet ja odotukset, ja näin ollen ne normit, joita tällainen haastattelutilanne luo. Koska Mika ei noudata urheiluhaastattelun yleisiä normeja, hänen nähdään hallitsevan tilannetta. Samanlaista ilmiötä ovat kuvanneet Otsuji ja Pennycook (2010: 250): he osoittavat kuinka ei-natiivilla kielenkäyttäjällä on vapaus koetella hyväksytyn kielenkäytön kulttuurisia normeja japanin kielessä.

Vaikka toimittajille Mikan haastatteleminen ei välttämättä mikään unelmatehtävä ollutkaan, hän onnistui vangitsemaan yleisönsä, olemaan rehellinen ja samaan aikaan viihdyttävä omalla persoonallaan –aika hyvä saavutus suomalaisella ”rallienglannilla”!

Lähde:

Otsuji, E. & A. Pennycook (2010) Metrolingualism: fixity, fluidity and language in flux. International Journal of Multilingualism 7 (3): 240-254.

”Total combat, total, voima total, voima, voima total step, step…”

Olet ehkä törmännyt vastaavanlaiseen termiviidakkoon aloittaessasi syksyn uutta kuntoilulajia? Otsikko kuvaa yhtä niistä tavoista, joilla englanti näkyy Suomessa: englanninkielisiä sanoja käytetään joko yksinomaan tai sekaisin suomen kanssa (Leppänen, et al. tulossa). Tämäntyyppinen kielenkäyttö voi olla joillekin tavallista (esimerkiksi insinöörit voivat käyttää englanninkielisiä teknisiä termejä puhuessaan työasioista suomeksi), mutta toisille ongelmallista ja hämmentävää.

Olen huomannut, että kuntoilumaailma on yksi kielellisesti mielenkiintoinen ympäristö, missä englantia näkyy erityisesti tuntikuvauksissa. On olemassa sekä bodypumpia että bodycombatia, pulsea, circuitia ja fitnessiä. Muutettuani vuosia sitten pieneltä paikkakunnalta isompaan kaupunkiin ja liityttyäni erääseen kuntoklubiin muistan ihmetelleeni mitähän nuo tunnit mahtavat olla. Olin nimittäin tottunut käymään sennimisillä tunneilla kuten lihaskuntojumppa tai niska-hartia-jumppa. Nimistä saa käsityksen mitä tunneilla tehdään ja näin niille on helppo osallistua.

Eräs ystäväni oli äskettäin vastaavanlaisessa tilanteessa Facebookin statuspäivityksen perusteella, jossa luki: ”Total combat, total, voima total, voima, voima total step, step… WTF!? Total confusion in my opinion!” Hän oli sanojensa mukaisesti ihan ihmeissään (mielenkiintoista on myös se, kuinka hän kuvaa hämmästystä nimenomaan englanniksi). Kuntoilupalvelujen käyttäjän näkökulmasta kielten sekoittaminen, tai sotkeminen ystävääni lainatakseni, voi herättää monenlaisia tunteita ja jos et tunne kielenkäytön tapoja, niin et välttämättä ymmärrä mitä asioilla tarkoitetaan. Ensimmäistä kertaa jumppalistaa lukiessa ystävälläni oli vaikea tietää mitä kukin tunti piti sisällään, koska nimet ovat niin samankaltaisia ja tiettyjen sanojen, kuten total, merkitystä ei selitetä missään. Miksi nimessä pitää olla total? Mitä sillä haetaan?

Toisaalta erikielisten resurssien sekoittaminen voi joissakin tilanteissa olla niin luontevaa ja normaalia, ettei siihen kiinnitetä sen suurempaa huomiota. Työelämän kielenkäytön tapoihin sosiaalistuminen on väistämätöntä, mutta kuntoilussa meillä on usein vara valita tuntien ja kuntosalien välillä. Työpaikkaa tuskin vaihdat, jos kohtaat liudan laitteiden englanninkielisiä nimiä tai kuulet työtoveriesi puhuvan pulpperin poistosta etkä heti opi mitä nämä tarkoittavat.

Olisikin mielenkiintoista tietää, miten kuntoklubit perustelevat tuntikuvauksiensa nimet, sillä luulisi, että joku perustelu on taustalla? Tästähän voisi olla jopa hyötyä, sillä kuntosalit tai jotkut liikuntatunnit voivat hyvinkin menettää potentiaalisia asiakkaitaan sen takia, että termiviidakossa on vaikea löytää oikeata tietä siihen itselle sopivaan kuntoilumuotoon, tai kynnys osallistua total combatiin on liian korkea. Vai halutaanko kielenkäytöllä kohdistaa palvelut tietylle asiakasryhmälle? Kun asiaa pohtii tarkemmin, voi kielenkäytöllä nähdä erilaisia, myös taloudellisia, seurauksia (sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä).

LÄHTEET: Leppänen, Sirpa, Anne Pitkänen-Huhta, Tarja Nikula, Samu Kytölä, Timo Törmäkangas, Kari Nissinen, Leila Kääntä, Tiina Virkkula, Mikko Laitinen, Päivi Pahta, Heidi Koskela, Salla Lähdesmäki & Henna Jousmäki (tulossa). Kansallinen kyselytutkimus englannnin kielestä Suomessa: käyttö, merkitys ja asenteet. Jyväskylä Studies in Humanities.