Avainsana-arkisto: taivutus

Omenoita internetissä

Kypäröiden … äh … kypärien. Radiohaastateltavan itsekorjaus kiinnitti huomiota. Vastaavia tapauksia riittää. Kumpi olisi omena-sanan luontevampi monikon genetiivi, omenien vai omenoiden? Vai omenoitten tai peräti omenain? Itse käytän ainakin kahta ensimmäistä ‒ niin kuin varmaan myös muotoja kypäröiden ja kypärien. En vain tiedä tarkalleen missä yhteydessä valitsen niistä jomman kumman.

Kieli sallii vaihtelun. Vaihtelusta kiinnostunut pääsee lähituntumaan jo selaamalla nettiä. Kypärien johtaa googlessa 43.500 hitillä kypäröiden 13.700 osumaa vastaan. Omenat taas menevät päinvastoin: omenien 50.800 tapausta jää vähemmistöön omenoiden 141.000 esiintymään verrattuna. Netti ei vain aina ole kovin luotettava tiedonlähde: omenien näyttää olevan myös varsin aktiivinen YouTube-tykkääjä.

Kielen opiskelijan ja tutkijan avuksi tulevat digitaaliset tekstikokoelmat eli korpukset. Osa niistä on kooltaan pieniä, osa suuria, mutta yhteistä niille on, että ne ovat strukturoituja, pienet yleensä tarkemmin, isommat suuren työmäärän tähden väljemmin. Miljoonan sanan korpus edusti ylärajaa vielä neljäkymmentä vuotta sitten, kun nykyään sadan miljoonan kokoluokkakaan ei enää hätkähdytä.

Englannin tutkijana on huomannut, että korpuksetkin vanhenevat: kymmeniä vuosia sitten koottu aineistokokonaisuus ei enää edusta nykykieltä. 1990-luvun puolivälissä julkaistu 100 miljoonan sanan British National Corpus toki tuntee esimerkiksi sanan internet (94 esiintymää). Näin siitä kirjoitetaan:

Members of the Computing Sub-Group have been in discussion with a number of specialists, to establish the desirability and practicality of connecting to the Internet […] Several members of the Group are convinced that connection is essential to facilitate the development of our scientific and information systems over the next ten years. It may be regarded as an infrastructure element for the movement of information, in the same way as roads and railways control and permit the movement of people and goods. (Royal Botanic Garden Edinburgh: miscellaneous documents)

Oikein ennustettu. Uudemmassa ja neljä kertaa suuremmassa nykyamerikanenglannin korpuksessa (Corpus of Contemporary American English) internetin esiintymiä on jo peräti 37.535. Tämä korpus kattaa vuodet 1990‒2012 ja kasvaa jatkuvasti. Sen avulla voi seurata sanojen ja rakenteiden viimeaikaista kehitystä. Alla pylväsdiagrammi internet-sanan esiintymistä viimeisen parin vuosikymmenen aikana.

internet

Kuten kuva kertoo, internet-sanan huipputaajuudet ajoittuvat 2000-luvun alkuun. Sen jälkeen suunta on ollut tasaisen laskeva. Kun netin käyttö ei suinkaan osoita taantumisen merkkejä, mietittäväksi jää, mitä muita ilmauksia ihmiset nykyään käyttävät. Vai onko netti jo siinä määrin arkipäiväistynyt, että siitä riittää vähemmän puhetta?

Jätä kommentti

Kategoria(t): Terttu Nevalainen

Käyttäjä Ari presents: Uusi blogi, keskiviikko 31st March

Tulevana kesänä toista kertaa järjestettävä Euroopan laajuinen Sonisphere Festival näyttäytyy paitsi esiintyjiensä puolesta, myös kielenkäytön kannalta mielenkiintoisena ilmiönä. Sonisphere on kuin kiertävä kesätapahtuma yhdysvaltalaisten Vans Warped Tourin ja (alkuperäisen) Lollapaloozan tapaan, joissa festivaaliorganisaatio ja bändit kiertävät ympäri Yhdysvaltoja ja Kanadaa kesän ajan.

Kesällä 2010 Sonisphere-nimen alla järjestetään 11 festivaalia Euroopan eri maissa. Festivaaliorganisaatiot ovat kuitenkin usein erillisiä ja paikallisia, vaikka osa esiintyjistä nähdäänkin useamman maan Sonispheren lavalla.

Festivaalin katto-organisaatio ja perustajaryhmä löytyy Briteistä. Yhteistä kaikilla Sonisphere-festivaaleilla on bändien lisäksi graafinen ilme sekä verkkosivupohja.

Koska festivaalia järjestetään eri maissa, on tapahtuman viestintä päätetty hoitaa aina kulloisenkin kyseessä olevan maan kielellä. Yhteisen graafisen ilmeen, verkkosivujen sekä eri maiden kielten yhteensovittaminen on kuitenkin synnyttänyt mielenkiintoisia kielellisiä sekoituksia.

Esimerkiksi Suomen Sonispheren julisteissa lukee hieman huvittavasti:

SONISPHERE FESTIVAL
PRESENTS
KIRJURINLUOTO, PORI, FINLAND
LAUANTAI 7TH / SUNNUNTAI 8TH AUGUST

Sonispheren verkkosivuilla puolestaan lukee aina uutisotsikoiden ja ingressien jälkeen read more tai read the rest linkkinä koko uutiseen. Tämä on kaikkien maiden tapahtumien verkkosivuilla samalla tavalla, vaikka muu teksti onkin kyseenomaisen maan kielellä.

Mielenkiintoisinta tässä ei välttämättä ole se, että englantia käytetään suomen tai muiden kielien sijaan (tapahtumien) mainonnassa, tai että tietyt brändiin liittyvät tekstit ja iskulauseet (esimerkiksi Sonisphere Presents) esiintyvät englanniksi muiden kielten seassa. Mielenkiintoisinta on mielestäni se, että vaikka festivaalille on paikallisten järjestäjien toimesta laadittu tapahtumamaankielinen tiedotus, on työ tehty englanninkielisiä oletustekstejä ja tapahtumamaan kieltä huonosti yhdistelemällä.

Miksi palkata kielenkääntäjiä, jos he eivät saa kääntää koko tekstiä kohdemaan kielelle? Tai miksi käännöstä ei ole tehty täysin kohdekielten ehdoilla, vaan tiettyjen englanninkielisten oletustekstien ehdoilla?

Samanlainen ilmiö on vallalla myös sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi MySpacen ja Facebookin suomenkieliset versiot ovat paikoitellen suorastaan kökköjä, koska käännöstyössä on jouduttu menemään oletustekstien ehdoilla.

MySpacen englanninkielisessä palvelussa profiilin käyttäjästä kertovan kohdan otsikko on About x, missä x korvautuu aina käyttäjän nimellä. Suomennetussa versiossa tämä kääntyy muotoon Tietoja x, missä x on käyttäjän nimi perusmuodossaan.

Facebookin englanninkielisessä palvelussa toisen seinälle kirjoitettaessa näkyy kirjoittajan ystävillä ilmoitus X wrote on x’s wall. Suomeksi tämä on kääntynyt muotoon X kirjoitti käyttäjän x seinälle.

Molemmissa tapauksissa käyttäjän nimi esiintyy suomenkielisessä versiossa siis taivuttamattomana. Mieluummin MySpacessa pitäisi kuitenkin lukea Tietoja Arista, ei Tietoja Ari ja Facebookissa parempi ilmaisu olisi Ari kirjoitti Samun seinälle, ei Ari kirjoitti käyttäjän Samu seinälle. Nyt käännökset ovat vain… no, kökköjä.

Tiettyjen sanojen taipumattomuus käännöksissä saa aikaan myös selkeitä virheitä. Jos käyttäjä kommentoi Facebookissa linkkiä, on ilmoitus tästä englanniksi X commented on x’s link ja suomeksi X kommentoi käyttäjän x linkki. Suomenkielisen MySpacen etusivulla on linkki Tag ystäviä kuvia, jonka kautta käyttäjä voi lisätä tunnisteita kuviinsa. Englanniksi toiminto on Tag photos.

Ongelmat, kökköydet ja huonot käännökset nousevat sivustojen koodista. Tietyt tekstin osat – esimerkiksi juuri käyttäjän nimi sekä sanat linkki ja tag – tulevat oletusteksteinä sivustojen koodista, eikä niitä siksi voi taivuttaa. Englanninkielisissä palveluissa ongelmaa ei muodostu, koska käytettäessä About x tai comment on link -ilmaisuja, käyttäjän nimeä x tai sanaa link ei taivuteta. Ilmaisussa X wrote on x’s wall taivutus tapahtuu kätevästi genetiivin päätteellä aina samalla tavalla.

Suomen kieltä joudutaan siis käyttämään tiettyjen oletustekstien ehdoilla, jotka puolestaan on luotu englannin kieliopin mukaan. Olisiko ollut liian suuri työ koodata oletustekstit kokonaan uudestaan, kun erikielisiä versioita sosiaalisen median sivustoista alettiin tehdä?

Verkkosivujen koodin kanssa oletustekstit ovat kuitenkin periaatteessa ymmärrettäviä selityksiä kököille käännöksille. Sonispheren julisteiden kohdalla huvittaa silti vieläkin puoliksi käännetyt päivämäärät.

Kun käy läpi muiden maiden Sonisphere-julisteita, ei päivämäärän graafinen asettelu ole edes yhtenäistä. Kyse ei ole siis siitä, että päivän numero ja kuukausi olisi haluttu aina samaan kohtaan samalla tavalla. Jos näin olisi ollut, eri kielten kieliopit olisivat saattaneet sotkea tämä suunnitelman, mistä johtuen graafiseen ilmeeseen olisi voitu asettaa tietyt osat oletuksina, joita ei voi muuttaa tai kääntää. Tosin suomeksi Sonispheren teksti muodostuisi kyllä aivan samalla asettelulla:

SONISPHERE FESTIVAL
ESITTÄÄ
KIRJURINLUOTO, PORI
LAUANTAI 7. / SUNNUNTAI 8. ELOKUUTA

Taivutukset ja erilaiset sanajärjestykset kuuluvat eri kieliin oleellisena osana niiden kielioppia. Oletustekstien kanssa tehdyissä käännöksissä lähtökohtana on kuitenkin useimmin englannin kielen kielioppi.

1 kommentti

Kategoria(t): Ari Häkkinen