Avainsana-arkisto: amerikanenglanti

Kesäloma – ”summer holidays” vai ”summer vacation”?

Tähän aikaan vuodesta useimmilla lienee ajatukset kesälomassa. Myös ulkomaisten ystävien kanssa loma tulee puheeksi. Mutta mikäs se kesäloma onkaan englanniksi – summer vacation vai summer holiday(s)? (Joskus kuulee myös sanottavan summer break).

Ja ylipäänsä, onko vacation ja holiday -sanoilla jotain olennaista eroa?

Etymologiansa puolesta, holiday muodostuu tietenkin juurista holy + day, eli kyseessä on ’pyhäpäivä’. Vacation taas juontuu latinan sanasta vacātio, ollen johdos sanasta vacāre, ’tyhjä, vapaa’ – ”vakaatio” on ajanjakso, jolloin ei ole tavallista toimintaa, ts. on tauko (vrt. ”vakanssi”, ”vakuumi”). Eli loma.

Pyhänä on tietenkin lomaa (ainakin useimmilla), ja englannissa on käynyt niin, että holiday ’pyhä’ on menettänyt, tuota, pyhyytensä, ja sanaa käytetään yleisesti tarkoittamaan lomaa.

Tai tarkemmin, näin on käynyt erityisesti brittienglannissa – josta johtuen tähän holiday/vacation-kysymykseen tyypillinen vastaus on, että sanoilla on suurin piirtein sama merkitys, mutta siinä missä britti sanoo summer holiday(s), amerikkalainen sanoo summer vacation.

Ja Google Books Ngrams-työkalu todistaa, että tämä jako näyttää pitävän paikkansa:

holiday/vacation brittienglannissa

holiday/vacation brittienglannissa

holiday/vacation amerikanenglanissa

holiday/vacation amerikanenglanissa

Ei muuta kun kesän jatkoa – ja hyvää lomaa niille, joilla sitä on.

2 kommenttia

Kategoria(t): Samuli Kaislaniemi

VARIENG vastaa! Valmistujaiset

Anonyymi yliopistolainen kysyy:

Voisiko joku filologi tai lingvisti selittää, miksi amerikkalaisille promootio on commencement (aloitus)? Onhan tietysti vähän harhaanjohtavaa, että yliopistostakin ”valmistutaan” suomeksi mutta englanniksi (graduate) siirrytään tai edetään seuraavaan vaiheeseen [elämässä].

Olen kysyjän kanssa samaa mieltä siitä, että sana commencement viittaamassa tietyn pitkän opiskelujakson juhlavaan päätöstilaisuuteen ei vaikuta ensi näkemältä erityisen osuvalta. Oxford English Dictionary kirjaa tämän merkityksen ja toteaa, että termiä käytetään paitsi Yhdysvalloissa myös joissakin yliopistoissa Atlantin tällä puolen (mm. Cambridgessa ja Dublinissa). Sanakirja ei kuitenkaan ota kantaa siihen, kuinka ’alkamista’ merkitsevä substantiivi on tullut kysyjän tarkoittamaan akateemiseen käyttöön.

Koska OED:n ensimmäinen esimerkki commencement-sanan akateemisesta käytöstä oli 1300-luvulta, lähdin etsimään lisätietoja keskienglantiin erikoistuneesta Middle English Dictionarysta. Sieltä löytyikin lisävalaistusta asiaan:

commencement (n.)
(b) entrance upon the privileges of a master or doctor in a university [cp. commencen 3a].

Verbi commencen tarkentaa vielä:

3a. (a) To enter upon the office or privileges of a master or doctor in a university after completing a course of study; also, exercise this office (in one or more of the traditional disciplines), lecture

Commencement on siis tarkoittanut maisterin tai tohtorin privilegioiden tai viran alkamista yliopistossa, kun henkilö on suorittanut opintonsa. Tätä on tietysti juhlistettu erityisellä commencement-seremonialla. Juhlinta saattoi olla varsin tuhlailevaa, sillä Trevisa mainitsee 1300-luvun loppupuolella, että Oxfordin yliopistossa oli asetettu katto siihen kulutettavan rahan määrälle (tämä on OED:n ja MED:n ensimmäinen esimerkki sanan akateemisesta käytöstä):

By a statute of the universite of Oxenford..he schal not spende at his comencement passynge þre þowsand of grootes turonens.

Valmistujaisten merkityksen muututtua commencement-sana on mennyt pois muodista joissakin yliopistoissa, mutta perinne jatkuu etenkin Yhdysvalloissa edelleen, vaikkei sen alkuperää enää muistetakaan. Esimerkiksi University of Colorado Boulderin CU Heritage Center selittää sanan käyttöä akateemisen päätösseremonian nimenä seuraavasti: ”The term symbolizes both the end of a cycle and the beginning of a new one.” Tämä tuntuu järkeenkäyvältä selitykseltä: nimi tähdentää seremonian liminaalisuutta, koska siinä vanhan loppu on uuden alku.

Graduation cap

Lisää kysymyksiä voi lähettää meille tällä lomakkeella.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Matti Kilpiö, Tanja Säily

”Hurraa!” vai ”hurrei!”..?

Joskus sokeakin kana löytää sen jyvän.

Kielentutkijana tulee seurattua kriittisellä silmällä netissä leviäviä kielentutkimukseen liittyviä uutisia. Usein raportoitavat tutkimukset ovat uskomattoman hataralla pohjalla. Mutta toisinaan ei-lingvistin tekemä kieleen kohdistuva tutkimus voi olla ihan validia. Tällä viikolla löysin Twitterin kautta amerikkalaisen amatöörihistoriantutkijan artikkelin Journal of the American Revolution-lehdessä, hurraa-huudon historiasta. Tai tarkemminkin, juttu on ”hurraa”-sanan muutoksesta englannin kielessä, otsikolla ”You say huzzah! They said huzzay!

Lyhyesti, artikkeli käsittelee äänteenmuutosta: miten hurraa-huuto äännettiin historiallisesti. Taustaa: nykyisin englanniksi hurraa-huuto on kirjoitettuna ”hurrah” (tai ”hooray”), historiallisesti ”huzza” tai ”huzzah”. Artikkeli argumentoi, ja mielestäni hyvin näyttää toteen, että vaikka kirjoitusasun perusteella nykyisin yleensä mielletään, että Yhdysvaltain itsenäistymisen aikoihin huudettiin /huzzaa/ (NB /z/ on soinnillinen /s/, ei siis /ts/), itse asiassa 1700-luvulla huudettiinkin /huzzei/. Vrt. nykyisinkin kuulee sekä /hurraa/, että /hurrei/-muotoja.

Mielenkiintoista!

Palatakseni kuitenkin kielentutkijan nipotukseen: vaikka 1600- ja 1700-luvun englanninkielen ääntämisestä on vuorittain tutkimusta, tämä kyseinen artikkeli ei viittaa ensimmäiseenkään kielitieteelliseen tutkimukseen. Onko tällä väliä, etenkin jos tutkimuksessa ei sinänsä ole vikaa? No, on: kielitieteellisiin julkaisuihin viittaaminen sijoittaisi tämän tutkimuksen kielihistorialliseen kontekstiinsa, ja toisi lisää uskottavuutta tuloksiin. Ja toisaalta moisen viitteen puute herättää kysymyksiä vertaisarvioinnin puutteellisuudesta – kuten yllä viittaamassani jutussa Alpo totesi, tieteellisen lehden toimittajakunnan luulisi pystyvän parempaan.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Samuli Kaislaniemi

Because word!

American Dialect Society valitsi vuoden 2013 sanaksi ehkä hieman yllättävänkin ehdokkaan, because. Alistuskonjunktio jätti taakseen sellaiset uudissanat kuin slash ’kautta’ (come and visit slash stay ’tule pistäytymään kautta pidemmäksi aikaa’ ), pepunkeinutustanssi twerkingObamacare sekä omakuva selfie (josta Hiltusen Turo jo kirjoittelikin).

because baby

Because:han ei varsinaisesti ole uusi tulokas englannin kielessä. Internet-käytössä sen syntaksi on kuitenkin muuttunut radikaalisti lyhyessä ajassa. Aiemminhan nykyenglannissa because:a piti seurata, joko kokonainen lauseke tai of-prepositio ja substantiivi:

The boy was absent because he was ill

Schools were closed because of heavy snowfall.

(esimerkit: dictionary.com)

Vuonna 2013 oli nettimuotia rikkoa sanan syntaksia huvikseen ja lätkiä perään pelkkä substantiivi tai adjektiivi: because reasons, because awesome! Raadin yhtenä perusteluna oli, että because on vuoden sana: because useful.

Kokeilkaapa kiltit piltit oppivelvolliset käyttää tätä rakennetta englannin aineissa ja jos opettajan punakynä heiluu, viitatkaa sen jälkeen American Dialect Societyn auktoriteettiin 😉

Näin historiallisesta perspektiivistä because ei kuitenkaan edusta kaikkein vanhinta kieliopillista sanastoa englannin kielessä. Etymologisesti kyse on by-preposition ja romaanisista kielistä lainatun cause-substantiivin yhdistelmästä, jota tavataan 1300-luvulta lähtien. Se on yhdistelmänä yli 400 vuotta nuorempi kuin monet pikkusanat, kuten artikkelit, pronominit ja prepositiot, joita löytyy jo vanhimmista muinaisenglannin lähteistä. Näihin kuuluu by:n lisäksi esimerkiksi about, from, now, these, of, than, in, into, it, and, as, at.

Because:n käyttö on muuttunut jonkin verran aiemminkin. 1300-luvun lähteissä sanat kirjoitetaan erikseen ja rakenne oli usein for be cause, joista for on myöhemmin pudonnut pois. Semantiikkakin on muuttunut: because saattoi viitata päämäärään. OED antaa seuraavia esimerkkejä

For bicause I was in her presence, I toke acquaintaunce of her excellence (1509) ‘koska olin hänen seurassaan, tutustuin hänen korkeuteensa’

The kynge made none assaut, bycause of the sparynge of his people (1523) ‘kuningas ei hyökännyt, säästääkseen seuraajiensa henkiä’

Annointing the doores and hinges with oile, because they shall not creake (1628). ‘ovien ja saranoiden voiteleminen, etteivät ne narisisi’ 

Kun otetaan tämä huomioon, niin ehkäpä sanan syntaksin taivutteleminen ei sittenkään ole niin radikaalia? Jäämme myös mielenkiinnolla odottelemaan muuttuuko rakenne hyväksyttävän yleiskieliseksi, vai jääkö se lyhytikäiseksi Internet-ilmiöksi. American Dialect Society:n raati ainakin oli vakuuttunut sanan hyödyllisyydestä.

Muita raadin noteeraamia sanoja olivat:

Hyödyllisimmät:

struggle bus: metafora vaikealle tilanteelle (I’m riding the struggle bus),

ACC ’aggressive carbon copy’: sähköpostin kopioiminen cc. toiminnolla kolmannelle taholle, esimerkiksi pomolle, tavoitteena vastaanottajan vahingoittaminen.

Luovimmat:

to catfish: käyttää väärää identiteettiä sosiaalisessa mediassa,

doge: koira-meemi,

bitcoin: virtuaalivaluutta,

robo sapiens: älykkäitä robotteja.

Turhimmat:

sharknado: ’haitornaado’,

cronut: donitsi-croissant yhdistelmä,

stack-ranking: Microsoftin käyttämä ja hylkäämä tapa arvioida työntekijöitään.

Törkeimmät:

underbutt: pakaroiden alaosa, joka näkyy alushousujen raosta,

revenge porn: ’kostoporno’, intiimiluontoisen materiaalin postaaminen nettiin ilman kohteen lupaa,

fatberg: rasvavuori, joka löytyi Lontoon viemäreistä,

s(c)hmeat: laboratorio-olosuhteissa kasvatettu lihatuote,

thigh gap: reisien väliin jäävä tyhjä tila naisten kauneusihanteena.

Eufemistisimmat:

least untruthful:  ’vähiten epätotuudenmukainen’, eli asian kertominen turvautuen vain pienimpään tarvittavaan valheeseen,

demised: HSBC-pankin käyttämä eufemismi irtisanomisille,

slimdown: Fox Newsin nimitys Obaman hallinnon tekemälle Yhdysvaltain julkisen sektorin pysäyttämiselle, josta yleisemmin käytetään nimeä shutdown.

Todennäköisemmin kieleen jäävät:

binge-watch: katsoa jotakin visuaalisen viihteen muotoa kerralla paljon,

to drone: iskeä kauko-ohjattavin lennokein,

glasshole: Google-laseja käyttävä ulkomaailmaa tiedostamaton henkilö.

Vähiten todennäköisimmin kieleen jäävät:

Thanksgivukkah: Thanksgivingin ja Hanukkahin ensimmäisen päivän osuminen samaan ajankohtaan, mikä tapahtuu seuraavan kerran 70,000 vuoden kuluttua,

birthmas: joulun ja syntymäpäivien juhliminen samaan aikaan,

Harlem Shake: suosittu video-meemi.

sekä sananjohtimet:

shaming: nöyryyttäminen jonkin asian tiimoilta, erityisesti julkisessa keskustelussa, esim. fat-shaming, pet-shaming rasvan käyttöön tai lemmikin omistajiin kohdistuva syyllistäminen,

splaining: alentuvaan sävyyn besserwisseröiminen oletuksena, että tietää lähtökohtaisesti asiasta enemmän kuin kohderyhmä, esim. mansplaining, mies valistaa naista, white-splaining,  journosplaining,

coin: bitcoinia seuranneet elektroniset valuutat, esim. peercoin, namecoin,

(el)fie: ’omis’-johdannaiset, esim. drelfie, ’päihtynyt omakuva’, twofieselfie, jossa kaksi henkeä’,

hack: toimenpide, jolla saa asiat ’hakkeroitua’ helpommiksi, esim. lifehack,

spo: valokuva- tai videomontaasi, jonka tarkoitus on inspiroida painon pudottamista, esim. fitspo, sportspo.

3 kommenttia

Kategoria(t): Alpo Honkapohja

Lingvisti lentokoneessa, osa 2

Joulukuussa pääsin taas lentämään, tällä kertaa Tukholmaan. Pisti korvaan, että Finnairin turvallisuusvideon lukija oli vaihtunut brittiherrasmiehestä nuorekkaaksi amerikkalaismieheksi. Jäi vaivaamaan sen verran, että laitoin aiheesta lentoyhtiölle kysymyksen: miksi juuri amerikanenglanti? Ajattelin ties mitä markkinointia ja kohderyhmiä, mutta vastaus oli proosallinen:

Turvademon Finnairille tuottanut yhteistyökumppanimme on välittänyt useita eri ääninäytteitä niin brittienglanniksi kuin amerikanenglanniksikin. Turvallisuusvideoista vastuussa oleva osastomme valitsee käytössä olevan äänen sen perusteella, onko se miellyttävä ja selkeä.

Iso osa asiakkaistamme ei puhu englantia äidinkielenään ja haluamme, että turvallisuusvideo on kaikille matkustajille mahdollisimman selkeä ja helppo ymmärtää. Tarjolla olleista ääninäytteistä on siis valittu helpoimmin ymmärrettävä ääni; sillä ei ole väliä onko kyseessä brittienglanti vai amerikanenglanti.

Sitä jäin vielä miettimään, millä perusteella ”helpoimmin ymmärrettävä ääni” oli valittu – mikä tekee äänestä tai ääntämyksestä helposti ymmärrettävän ja kenelle? Oletettavasti valitsijat olivat suomalaisia, joten pystyvätkö he arvioimaan, mikä ääni on vaikkapa japanilaiselle helposti ymmärrettävä? Toisaalta Finnairin matkustajista suuri osa lienee suomalaisia, joten on järkevää valita suomalaiselle helposti ymmärrettävä ääni. Äänen miellyttävyydestäkin voidaan olla montaa mieltä – itse koin tuon kyseisen amerikkalaisäänen jopa hieman ärsyttäväksi. Mitä mieltä sinä olet?

Kielekästä uutta vuotta kaikille!

2 kommenttia

Kategoria(t): Tanja Säily

Maistuisiko lasi laihaa lattea?

Kesällä tulee juotua kahvia. Sitä myös mainostetaan. Silmiini osui raitiovaunun kyljessä mainos, jossa kehuttiin laihaa lattea, skinny latte. Ei se matkailevalle suomalaiselle mikään uutuus ole, mutta onpahan rantautunut ulkomainoksiin nyt myös meillä.

Yleensä laihuus ei ole ollut kahville hyvää mainosta Suomessa. Nivalassa se on kirvoittanut sanonnan ”pitkä pöönän väli”, Rääkkylässä laiha kahvi tunnetaan ”hörönä”, Sortavalassa se oli ”lerhoa”.  Tuttu käsite se on muuallakin:

Meän kielen sanakirja poikkeaa kaikista muista sanakirjoista myös siinä suhteessa, että eniten synonyymisia ilmauksia on ’laihasta kahvista’. Tornionlaaksossa ’laiha kahvi’ voi olla liepeää, nöyrää tai plaiskua, jopa liepuskaa. Kaikkein ankarimman moitteen voi vieras kuitenkin emännälle esittää sanomalla Haaparanta näkkyy!

Erityisen tuomion netissä näyttää saavan laihan kahvin ja rasvattoman maidon yhdistelmä. Skinny lattessa ei ole kyse laihasta kahvista vaan juuri rasvattomasta tai vähärasvaisesta kahvimaidosta. Laiha ja skinny kohdistuvat siis suomessa ja englannissa kahvijuoman eri aineksiin.

caffe_latte

Ei skinny ole englannissakaan ihan yksiselitteinen juttu. Sillä viitataan kaikkeen nahkaan, kuoreen ja ihoon liittyvään, aikoinaan myös kauniiseen ihoon ja viehättävään ulkonäköön. Merkityksessä ’laiha’ (’thin’, ’lean’) skinny saatetaan liittää niin ihmisellä kuin eläimelläkin epätavalliseen tai jopa vastenmieliseen laihuuteen. Äärimmäisen laiha on luuta ja nahkaa.

Verbinä skin voi tarkoittaa sekä nahkalla tai kuorella peittämistä – tai sen vastakohtaa, kuorimista, nylkemistä, kynimistä. Ahne pystyy kuorimaan kivenkin ja rahaton on kynitty. Kermottu maito on suomessa kuorittua. Englannissa kerman kuorintaan käytetään toista sanaa, skim, ja lopputulos on skimmed milk. Täysmaitoon verratuna laihaa maitoa.

Luin taannoin Pohjois-Englannissa tehdyn haastattelututkimuksen, josta ilmeni, että vanhemman väen puheessa skinny tarkoittaa usein saitaa. Sodanjälkeinen sukupolvi liittää sen myös nakuna uimiseen (skinny dipping), ja uusin merkitys on tuo amerikanenglannista leviävä skinny latten ’low fat’.

Ketkä sitten vähärasvaista skinnyä käyttivät eniten? Yllättävää kyllä, eivät niinkään nuorimmat haastatellut kuin kaupunkilaiset, keskiluokkaan ja ylempään työväenluokkaan kuuluvat naiset. Näillä työssä käyvillä keski-ikäisillä oli selvät yhteydet amerikkalaiseen kahvikulttuuriin. Tutkija otatteleekin, että tätä kautta skinnyn merkitys on siirtymässä positiiviseen suuntaan: epäterveen laihasta on tulossa terveellisen hoikka.

Kun ympäri käydään, yhteen tullaan. Joissakin Suomen murteissa laiha kahvi on tunnettu myös nimellä ”hujoppi”. Jos sana olisi edelleen tässä käytössä, sillä voisi ehkä suomentaa tall skinny latten?

Jätä kommentti

Kategoria(t): Terttu Nevalainen

SWAG on uusi cool

Opin hiljattain uuden sanan – swag. Eksyin nettiä selatessani Troll Pakolaiset -sivustolle, eli Facebookiin maahanmuuttajien perustamalle sivustolle, jossa nauretaan ennakkoluuloille ja yleistyksille. Vaikka sananvapauden rajat paukkuvat, niin idea tuntuu toimivan ja sivut ovat saaneet paljon tykkääjiä (Yle Uutiset 4.4.2013: Maahanmuuttajahuumoria tekevän sivuston ylläpitäjä: ”Itseironia toimii”).

Sivuilla törmäsin ensi kertaa swag-sanaan; se löytyi kommenteista yhden kuvan alta (varoitus lukijoille: kommenttien joukossa myös epäasiallista kieltä).

Kuvassa leikitellään ennakkoluuloilla – työtön sosiaaliavun turvin leveästi elävä pakolainen asuu luksushuvilassa, kun taas työtön suomalainen nukkuu pahvilaatikossa. Kommenttilitaniaan joku oli tehnyt yhteenvedon:

Pakolaiset=sossu raha/palkka=swag
Suomalaiset=sossu raha/palkka=kalja

Jäin miettimään sanan swag merkitystä; urbaanisanakirjan mukaan swag tarkoittaa seuraavaa:

Olet itsevarma, tunnet olosi seksikkääksi, että vaikka olisi pukeutunut miten, on itsevarma, eikä pelkää nolaavansa itsensä, eli itsevarmuus. Swag on usein kehu vaatetyylille ja ulkonäölle.

Huomasin olevani vuosia jälkijunassa, sillä sanan käytöstä kirjoitettiin Atlantin toisella puolella jo 2011.

Jutussa puhutaan siitä, miten englannin kielessä käytetään swag-sanaa samoin kuin ennen käytettiin sanaa cool. Kalifornian yliopiston (Berkeley) kielitieteilijä Geoffrey Nunberg ei kuitenkaan povaa samanlaista menetystä swagille; cool on nimittäin puhekielen sanojen joukossa suoranainen ihme, koska se on pysynyt käytössä 1920-luvulta saakka.

Swagin käyttöä edelsi sana swagger, etenkin rap-musiikissa (http://www.youtube.com/watch?v=cQTnqNt8aQ8). Swagiä on uudessa merkityksessään käytetty ainakin vuodesta 2008, jolloin se ponnahti suosioon hip hop -artisti Soulja Boyn Turn My Swag On -kappaleen myötä. Lehtijuttuun haastateltu amerikkalainen räppäri Lil B kuvailee sanaa näin:

’Swag’ is an emotion, it’s a feeling … It’s just a positive word, man, you know. It’s like ’dope,’ man. When I say ’swag’ on my songs, it’s just cool. It’s like: dope. Great. The best. Everything.

Swag tuntuu pakenevan määrittelyjä, mikä lisää sen vetovoimaa. Sanaa voi myös käyttää substantiivina, adjektiivina tai verbinä.

Maailmanvalloituksensa swag aloitti hip hop ja rap-alakulttuuriin kuuluvana sanana, ja tämä alkuperä vieläkin määrittää sitä, esimerkiksi suomenkielisillä sivuilla joku määritti swagin vaatetyylinä, jossa on ripaus ganstaa. Toisaalta törmäsin Youtubessa videoklippiin John Travoltasta Saturday Night Fever -elokuvassa ja kommentteihin oli kirjoitettu mm. ”swag level: immortal” ja ”King of Swag!!!!”, vaikkei 70-luvulta peräisin olevassa elokuvassa itsessään varmasti puhuta swagistä missään, koska sanalla ei silloin ollut vielä näitä merkityksiä.

Aina luotettava Oxford English Dictionary jäljittää todennäköisesti skandinaavista alkuperää olevan sanan jo 1300-luvulle keskienglannin aikaan, jolloin se viittasi pullottavaan laukkuun (bulgy bag). Tämä merkitys on kuitenkin jo kadonnut kielestä. Virallisia nykymerkityksiä on monia: swag voi tarkoittaa keinuttamista tai heilahtamista tai jonkinlaista roikkumista. Tutumpia meille ovat varmaankin puhekielen ’(ryöstö)saalis’ (=plunder/booty) sekä ’ilmaislahja’, joita jaetaan mainostarkoituksessa. Oxford English Dictionary ei ole vielä ehtinyt päivittää puhekielen cool-merkitystä sivuilleen, mutta onneksi kuitenkin varoittaa, ettei kyseistä hakusanaa ole päivitetty.

Swag on kiinnostavalla tavalla luikerrellut suomen kieleen muuallekin kuin Troll Pakolaiset -sivustolle. Löysin verkosta yhdestä blogista seuraavan lauseen, joka esiintyy eräänlaisena johtoajatuksena blogin kaikilla sivuilla: ”lähdetään pois täältä, ennen kun mun swag menee pois päältä”. Lisäksi löysin seuraavia ilmauksia suomenkielisiltä verkkosivuilta (esim. Suomi24-keskustelupalstalta):

she got swag

upee kuva bro, swaag!

boys have swag, men have class

sul on swägii

En ole ainoa, joka on miettinyt sanan merkitystä ja löysin useitakin ketjuja, jossa kysellään sanan alkuperää. Törmäsin myös usein yleiseen väärinkäsitykseen, jonka mukaan swag olisi 1960-luvulta peräisin oleva lyhenne sanoista ”secretly we are gay”. Itseäni liikutti eräskin kysymys swagistä Cosmopolitan-lehden keskustelupalstalla, päivätty 9.3.2013:

Joo siis kun yks jätkä josta oon jo hetken ollut kiinnostunut, niin tagas mun instagram kuvaan SWAG. Tiiän kyllä mitä swag meinaa, mut siis kai se on hyvä juttu?? tai siis niin .. :DD: apua. …

Mut siis onko toi hyvä juttu et se sanoo swag? 😀

Valitettavasti kukaan ei ollut vielä vastannut viestiin, ehkä minun pitäisi. Ainakin tätä kautta voin kertoa, että kyllä se on hyvä juttu, että sanoo swag. 😉

5 kommenttia

Kategoria(t): Maura Ratia