Aihearkisto: Tanja Säily

VARIENG vastaa! You isolla alkukirjaimella

Paula Häkkinen kysyy:

Itselläni on itsepintainen mielikuva, että englannin opetuksessa meitä olisi kehotettu käyttämään pronominia You isolla alkukirjaimella jossain yhteyksissä, muulloinkin kuin lauseen alussa tai ilmauksessa ”Teidän majesteettinne”! Olen mennyt peruskouluun 1976 eli aloittanut eng.opiskelun 3. luokalla 1979 ja kirjoittanut pitkän englannin 1988.
Onko muistikuvani ja takaraivoon istutettu kohteliaisuusajatus täysin väärä, kuten netin ihmeellinen maailma antaa ymmärtää…

Netin ihmeellinen maailma on tässä oikeassa, eli you-pronominia ei nykyään kirjoiteta isolla alkukirjaimella mainittujen tapausten lisäksi (lauseen alku, kohteliaat puhuttelut kuten Your Majesty/Excellence/Highness jne.). Jos toisin on opetettu, epäilemme tämän olevan suomen vaikutusta.

Joseph Addison by Sir Godfrey Kneller, BtEnnen englannin standardisaatiota kirjoitusasu on toki vaihdellut – esimerkiksi vuoden 1701 tienoilla Joseph Addison kirjoitti ystävälleen Edward Wortleylle näin:

I hope this will find You safe at Geneva and that the Adventure of the Rivulet which you have so well celebrated in yor last has bin ye worst You have met with in Your Journey thither.

Tässä virkkeessä toisen persoonan pronominia on kirjoitettu isolla kolme kertaa (You, Your) ja pienellä kaksi kertaa (you sekä your-muodon lyhenne yor). Myös virkkeen substantiivit Adventure, Rivulet ja Journey on kirjoitettu isolla, mikä oli varsin tavallista, ja saksan kielessä nykyäänkin normin mukaista.

Vaikka tässä esimerkissä toisen persoonan pronominin isolla ja pienellä kirjoittaminen vaikuttaa satunnaiselta, ainakin joidenkin sanojen kirjoitusasun vaihtelulla saattoi noina aikoina olla myös sosiaalista merkitystä. Esimerkiksi verbien menneen ajan –ed-päätteen eri kirjoitusasuilla oli 1700-luvulla erilaisia konnotaatioita, joita on tutkinut mm. tutkimusyksikkömme jäsen Anni Sairio. Heittomerkillä kirjoitettu –’d oli jo hieman vanhahtava ja säilyi yksityiskirjeissä pidempään kuin julkaistuissa kirjoituksissa, kun taas –ed (kuten esimerkkimme celebrated) yleistyi ensin korkeasti koulutettujen teksteissä. –ed-muotoa saatettiin siis käyttää, kun haluttiin vaikuttaa fiksulta ja aikaansa seuraavalta; toisaalta –’d-muoto saattoi olla epämuodollisempi ja siksi soveliaampi ystävien kesken. Oli myös vielä –’d:täkin epämuodollisempi verbilyhenne –d, joka kuului täysin yksityisen kielenkäytön piiriin, eikä sitä näkynyt julkaistuissa teksteissä. Oikeinkirjoituksen konventiot vaihtelivat 1700-luvulla ja vielä 1800-luvunkin puolella hieman sen mukaan, kirjoitettiinko julkaistavaa vai yksityistä tekstiä.

Oikeinkirjoituksen historia kiinnostaa siis meitä kielentutkijoitakin – kiitos kysymyksestä!

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Anni Sairio, Helena Raumolin-Brunberg, Tanja Säily

Komeetalle laskeuduttiin nominaalisesti

Philae-laskeutujan toimintaa kommentoitiin Twitterissä mm. seuraavasti:

Mikä ihmeen nominal? MOT-sanakirjan mukaan se on suomeksi ’nimellinen, muodollinen, nimellis-’. Laskeuduttiinko komeetalle vain nimellisesti? Vai käyttävätkö vieraskieliset englantia tässä väärin, onhan tviiteissä muitakin virheitä?

Yksikieliset englannin sanakirjat tietävät nominal-adjektiiville ja siitä johdetulle nominally-adverbille muitakin merkityksiä. Yllä olevien käyttötapauksien merkitys esiintyy esim. Oxford English Dictionaryssa sijalla kuusi:

6. orig. and chiefly Astronaut. Functioning acceptably, normal.

Eli nominal tarkoittaa astronauttien kielessä normaalisti toimivaa. OED:n ensimmäinen esiintymä on NASA:n käsikirjasta vuodelta 1961:

M. Savage Launch Vehicle Handbk. (NASA) A-2   For nominal flights, the pitch gyro of the Scout will be torqued at rates which will produce a zero lift.

Englantia vieraana kielenä käyttävistä ei siis taida olla kyse, vaan ammattijargonista. Epäselväksi jää, mistä sana tarkalleen ottaen on tuon merkityksensä saanut. Lieneekö astronauttien ajatuksena ollut se, että jos jokin toimii muodollisesti oikein, se toimii oikein?

3 kommenttia

Kategoria(t): Tanja Säily

VARIENG vastaa! Valmistujaiset

Anonyymi yliopistolainen kysyy:

Voisiko joku filologi tai lingvisti selittää, miksi amerikkalaisille promootio on commencement (aloitus)? Onhan tietysti vähän harhaanjohtavaa, että yliopistostakin ”valmistutaan” suomeksi mutta englanniksi (graduate) siirrytään tai edetään seuraavaan vaiheeseen [elämässä].

Olen kysyjän kanssa samaa mieltä siitä, että sana commencement viittaamassa tietyn pitkän opiskelujakson juhlavaan päätöstilaisuuteen ei vaikuta ensi näkemältä erityisen osuvalta. Oxford English Dictionary kirjaa tämän merkityksen ja toteaa, että termiä käytetään paitsi Yhdysvalloissa myös joissakin yliopistoissa Atlantin tällä puolen (mm. Cambridgessa ja Dublinissa). Sanakirja ei kuitenkaan ota kantaa siihen, kuinka ’alkamista’ merkitsevä substantiivi on tullut kysyjän tarkoittamaan akateemiseen käyttöön.

Koska OED:n ensimmäinen esimerkki commencement-sanan akateemisesta käytöstä oli 1300-luvulta, lähdin etsimään lisätietoja keskienglantiin erikoistuneesta Middle English Dictionarysta. Sieltä löytyikin lisävalaistusta asiaan:

commencement (n.)
(b) entrance upon the privileges of a master or doctor in a university [cp. commencen 3a].

Verbi commencen tarkentaa vielä:

3a. (a) To enter upon the office or privileges of a master or doctor in a university after completing a course of study; also, exercise this office (in one or more of the traditional disciplines), lecture

Commencement on siis tarkoittanut maisterin tai tohtorin privilegioiden tai viran alkamista yliopistossa, kun henkilö on suorittanut opintonsa. Tätä on tietysti juhlistettu erityisellä commencement-seremonialla. Juhlinta saattoi olla varsin tuhlailevaa, sillä Trevisa mainitsee 1300-luvun loppupuolella, että Oxfordin yliopistossa oli asetettu katto siihen kulutettavan rahan määrälle (tämä on OED:n ja MED:n ensimmäinen esimerkki sanan akateemisesta käytöstä):

By a statute of the universite of Oxenford..he schal not spende at his comencement passynge þre þowsand of grootes turonens.

Valmistujaisten merkityksen muututtua commencement-sana on mennyt pois muodista joissakin yliopistoissa, mutta perinne jatkuu etenkin Yhdysvalloissa edelleen, vaikkei sen alkuperää enää muistetakaan. Esimerkiksi University of Colorado Boulderin CU Heritage Center selittää sanan käyttöä akateemisen päätösseremonian nimenä seuraavasti: ”The term symbolizes both the end of a cycle and the beginning of a new one.” Tämä tuntuu järkeenkäyvältä selitykseltä: nimi tähdentää seremonian liminaalisuutta, koska siinä vanhan loppu on uuden alku.

Graduation cap

Lisää kysymyksiä voi lähettää meille tällä lomakkeella.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Matti Kilpiö, Tanja Säily

Prepositioiden vaikeudesta

de/of
Meillä suomenkielisillä on usein vaikeuksia englannin prepositioiden kanssa. Oliko se nyt at vai in school? Mutta eipä ole prepositioita suosivienkaan kielten käyttäjillä helppoa, sillä eri kielten prepositiot eivät vastaa toisiaan sen paremmin kuin taivutuspäätteetkään. Otetaanpa esimerkiksi espanjan de-prepositio, joka on niin monimerkityksinen, että siitä on kirjoitettu väitöskirjakin. Kuvassa on espanjalaisen bussin seinällä roikkunut kaksikielinen tiedote, jonka kirjoittaja on käyttänyt de-prepositiota viisi kertaa (ensimmäisellä kerralla de on sulautunut määräiseen artikkeliin, jolloin siitä on tullut del):

Se informa a los pasajeros que es obligatorio el uso del cinturón de seguridad. La empresa no se hace responsable de los daños ocasionados por la falta de cumplimiento de esta normativa.

Kuinka kirjoittaja on kääntänyt preposition englanniksi? Enimmäkseen of-prepositiolla (toinen de on jäänyt kääntämättä, koska turvavyön englanninkielinen vastine ei vaadi prepositiota):

We inform passengers that the use of the seat bealt is obligatory. The company is not responsible for damage caused by failure of comply of this law.

Kirjoittaja on siis tehnyt mielessään yleistyksen, että de-prepositiota vastaa usein of, mikä pitääkin jossain määrin paikkansa ainakin genetiivirakenteissa (el uso del … = the use of the … = …n käyttö). Hän on kuitenkin huomannut, että responsible-adjektiivi vaatii englannissa for-preposition. Sen sijaan häneltä on jäänyt huomaamatta, että comply-verbi vaatii seurakseen with-preposition ja että failure merkityksessä ’jonkin tekemättä jättäminen, laiminlyönti’ vaatii to-infinitiivilausekkeen. Joku ystävällinen tahi pedanttinen henkilö onkin korjannut ko. kohdat tiedotteesta ja yliviivannut belt-sanan ylimääräisen a:n.

Mitä tästä opimme? Vaikeaa on oppia käyttämään vierasta kieltä idiomaattisesti, mutta ymmärretyksi voi tulla vähemmälläkin kielitaidolla. Virallisluontoisten tiedotteiden kieliasu kannattaisi ehkä silti tarkistuttaa etukäteen – muuten voi käydä niin, että viestin muoto herättää enemmän huomiota kuin sen merkitys, etenkin kielitieteilijässä.

3 kommenttia

Kategoria(t): Tanja Säily

Suomi, tuo puolueeton kielemme

VesilasiToisin kuin ehditte ehkä jo kuvitella, tämä blogikirjoitus ei käsittele suomen sukupuoletonta hän-pronominia, vaan erästä toista neutraaliutta osoittavaa piirrettä kielessämme. Englannissahan kysellään usein:

Is your glass half full or half empty?

Suomeksi se käännetään yleensä:

Onko lasisi puolitäysi vai puolityhjä?

Mutta perinteisestihän lasit eivät ole suomessa puolitäysiä sen paremmin kuin puolityhjiäkään, vaan puolillaan. Meidän ei ole pakko sitoutua optimistiseen eikä pessimistiseen näkökantaan, vaan voimme pysyä täysin puolueettomina. Mahtavaa! Löytyyköhän muista kielistä vastaavaa sanaa?

MOT-sanakirjat kertovat: englanti half-filled, ruotsi halvfull, saksa halbvoll, ranska demi-plein, italia mezzo pieno, espanja medio lleno, viro pooleldi täis… Kaikki näistä ovat siis optimistisesti puolitäysiä. (Joku semantikko varmaan osaisi kertoa, miksi oletussana on puolitäysi eikä puolityhjä – liittynee samaan kuin se, että yleensä kysytään henkilön pituutta eikä lyhyyttä.) Muutamasta kielestä löytyy kyllä neutraalikin versio, mutta ne vaativat prepositiolausekkeen (’puoleen asti’): saksa bis zur Hälfte, espanja a la mitad, portugali até meio.

Mutta sitten! Venäjä: наполовину. En valitettavasti osaa venäjää, mutta sama sana näyttää tarkoittavan myös ’puoleksi, puoliksi, puolitiehen, puolittain’. Olemmeko siis neutraaleja yhdessä slaavien kanssa, ja länsieurooppalaiset sitten niitä optimisteja? Taidanpa stereotypioista piittaamatta juoda lasini typötyhjäksi, onhan sentään perjantai. Kippis!

2 kommenttia

Kategoria(t): Tanja Säily

Lingvisti lentokoneessa, osa 2

Joulukuussa pääsin taas lentämään, tällä kertaa Tukholmaan. Pisti korvaan, että Finnairin turvallisuusvideon lukija oli vaihtunut brittiherrasmiehestä nuorekkaaksi amerikkalaismieheksi. Jäi vaivaamaan sen verran, että laitoin aiheesta lentoyhtiölle kysymyksen: miksi juuri amerikanenglanti? Ajattelin ties mitä markkinointia ja kohderyhmiä, mutta vastaus oli proosallinen:

Turvademon Finnairille tuottanut yhteistyökumppanimme on välittänyt useita eri ääninäytteitä niin brittienglanniksi kuin amerikanenglanniksikin. Turvallisuusvideoista vastuussa oleva osastomme valitsee käytössä olevan äänen sen perusteella, onko se miellyttävä ja selkeä.

Iso osa asiakkaistamme ei puhu englantia äidinkielenään ja haluamme, että turvallisuusvideo on kaikille matkustajille mahdollisimman selkeä ja helppo ymmärtää. Tarjolla olleista ääninäytteistä on siis valittu helpoimmin ymmärrettävä ääni; sillä ei ole väliä onko kyseessä brittienglanti vai amerikanenglanti.

Sitä jäin vielä miettimään, millä perusteella ”helpoimmin ymmärrettävä ääni” oli valittu – mikä tekee äänestä tai ääntämyksestä helposti ymmärrettävän ja kenelle? Oletettavasti valitsijat olivat suomalaisia, joten pystyvätkö he arvioimaan, mikä ääni on vaikkapa japanilaiselle helposti ymmärrettävä? Toisaalta Finnairin matkustajista suuri osa lienee suomalaisia, joten on järkevää valita suomalaiselle helposti ymmärrettävä ääni. Äänen miellyttävyydestäkin voidaan olla montaa mieltä – itse koin tuon kyseisen amerikkalaisäänen jopa hieman ärsyttäväksi. Mitä mieltä sinä olet?

Kielekästä uutta vuotta kaikille!

2 kommenttia

Kategoria(t): Tanja Säily

Konkreettista betonia

Flower pot cementEnglannin concrete-sana on aika jännä. Adjektiivina se tarkoittaa yleensä konkreettista, substantiivina puolestaan betonia. Onhan se betoni aika kouriintuntuva juttu, mutta miten nämä merkitykset oikeasti liittyvät toisiinsa, vai liittyvätkö?

Oxford English Dictionaryn mukaan concrete (adj. + subst.) tulee latinan sanasta concrētus, yhteenkasvanut. Tässä merkityksessä sitä käytettiinkin englannissa ensin, 1400-luvulta alkaen. Jo 1500-luvulla loogikot kuitenkin ottivat termin käyttöön erikoismerkityksessä:

a quality viewed (as it is actually found) concreted or adherent to a substance, and so to the word expressing a quality so considered, viz. the adjective, in contradistinction to the quality as mentally abstracted or withdrawn from substance and expressed by an abstract noun: thus white (paper, hat, horse) is the concrete quality or quality in the concrete, whiteness, the abstract quality or quality in the abstract

Eli johonkin aineelliseen kiinteästi liittyvä ominaisuus (esim. valkoinen paperi), jonka vastakohtana on abstrakti ominaisuus (esim. valkoisuus yleensä). Yhteenkasvaneisuus näkyy siis tässäkin merkityksessä. Tästä sitten kehittyi OED:n mukaan 1600-luvulla concrete-adjektiivin nykymerkitys, konkreettinen (todellinen, aineellinen, esineellinen).

Substantiivina concrete juontaa juurensa 1600-luvulle, jolloin sitä alettiin käyttää merkitsemään jonkinlaista yhteenkasvettumaa, yhdistelmää tai seosta. Samoin kuin adjektiivin erikoismerkityksen, substantiivinkin ilmaantuminen liittynee siihen, että englantia alettiin noihin aikoihin käyttää myös tieteen kielenä. Siksi siihen tarvittiin uusia termejä, joita tietysti usein lainattiin oppineiden osaamasta latinasta. Niinpä esimerkiksi vuonna 1656 Thomas White kirjoitti luonnonfilosofisessa, latinasta englanniksi käännetyssä Peripateticall Institutions -teoksessaan: ”The sun is a concrete of combustible matter.”

Ja mitäpä muuta betoni on kuin sementin, kiviaineksen ja veden kovettuva seos tai yhteenliittymä? Jo muinaiset roomalaiset käyttivät eräänlaista betonia, mutta concrete-nimen se sai vasta 1800-luvulla, jolloin keksittiin parempi sementti ja klassisiin kieliin pohjautuvien termien suoltaminen oli vilkkaasti etenevässä tieteessä ja teknologiassa kiivaimmillaan. Lontoon arkkitehtilehti kirjoitti 1834: ”Making an artificial foundation of concrete (which has lately been done in many places).”

Betoni on siis konkreettista kahdella tavalla: se on aineellista ja se on seos. On vaikea sanoa, mitkä concrete-sanan merkityksistä tulevat englannin sisäisestä merkityksen muutoksesta ja mitkä on lainattu tai mukautettu latinasta. Todennäköisesti kyse on useimmiten molemmista: käyttäjät ovat osanneet sekä englantia että latinaa ja muokanneet niitä omiin tarkoituksiinsa.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Tanja Säily