”Samma på hip hop”

Osallistuin tämän vuoden elokuussa toista kertaa pohjoismaiden suurimpaan hiphop-tapahtumaan, Pipefestiin Vuokatissa. Oman tutkimukseni luonteesta johtuen kiinnitin erityistä huomiota kiel(t)enkäyttöön kyseisessä tapahtumassa. Mitä kieliä käytetään? Mihin tarkoituksiin? Mitä funktioita niillä on? Vaikka tutkimusyksikkömme VARIENG tutkiikin pääasiallisesti englannin kielen käyttöä eri konteksteissa ja eri aikakausina, oma tutkimusfokukseni on pikemminkin monikielinen. Kenttämuistiinpanoihini tallentui siis myös muutamia episodeja, joihin liittyi ruotsin kieli. Ruotsi ei perinteisesti ole ollut ehkä niin yleinen ja tuttu resurssi suomalaisissa hiphop-piireissä.

Räppäri Redrama on taustaltaan suomenruotsalainen ja äidinkieleltään ruotsalainen. Nyt hän on viimeinkin julkaissut ruotsinkielisen albumin, nimeltään Samma på svenska (Rähinä Records 2009). Aikaisemmin hän on levyttänyt vain englanniksi. Redrama harkitsi omalla äidinkielellään levyttämistä kolmen vuoden ajan, sillä hän oli epävarma siitä, miten yleisö ottaisi sen vastaan. Hänen mukaansa kukaan ei ollut vielä tehnyt suomenruotsalaista räppiä, joten nyt oli jo korkea aika. Myös Promoen ynnä muiden ruotsalaisten räppäreiden antama ”malli” auttoi päätöstä, antoi motivaatiota ja inspiraatiota. (YleX 2009a.)

Redraman vetäessä keikkaa Pipefestissä hänen DJ:nsä kysyi biisien välissä yleisöltä: ”Mitäs mieltä olette, jos Redrama vetää yhden biisin ruotsiks?” Yleisö hurrasi. Redrama itse reagoi yleisön reaktioon seuraavanlaisesti: ”Jes. Hienoa – ei yhtään keskisormee nouse!” YleX:n haastattelussa (YleX 2009b) hän totesikin aina olevansa erityisen jännittynyt, jos keikka vedetään pääosin suomenkielisillä paikkakunnilla, mutta ilmeisesti aivan turhaan, sillä ”jengi on digannu”. Hän introsi biisinsä seuraavasti: ”Biisin nimi on Riktiga ting eli oikeet asiat… right things tai jotain” ja teki biisinsä nimen tiettäväksi useammalla kielellä. Samassa yhteydessä Redrama totesi myös, ettei tässä ole kyse pakkoruotsista, vaan musiikista. Tämän ajatuksen soisi leviävän laajemmallekin.

Hiphop toimiikin jo itsessään yleisenä, universaalina kielenä. Myös Pennycook (2010: 72) toteaa haastateltuaan aasialaista DJ Junia, että: “… hip hop as a culture rises above different languages: The universal language is not English; it is hip hop.” Räppärit valitsevat kielivarannostaan mitä milloinkin ja leikittelevät eri kielellisillä resursseilla eri konteksteissa ja omien tarkoitusperiensä mukaisesti. Ehkä näitä resursseja ei aina edes tarvitse erotella?

Lähteet

Pennycook, A. 2010. Nationalism, Identity and Popular Culture. In: N. Hornberger & S. L. Mackay (eds.), Sociolinguistics and Language Education. Multilingual Matters, 62-86.

YleX 2009a. Redraman haastattelu. Supersetti. 25.10.2009.

YleX 2009b. Redraman haastattelu 16.12.2009. (accessed 1.11.2010.) http://ylex.yle.fi/ihmiset/vierasarkisto/redrama-ymmarran-hyvin-keskustelun-pakkoruotsista

Käyttäjä Ari presents: Uusi blogi, keskiviikko 31st March

Tulevana kesänä toista kertaa järjestettävä Euroopan laajuinen Sonisphere Festival näyttäytyy paitsi esiintyjiensä puolesta, myös kielenkäytön kannalta mielenkiintoisena ilmiönä. Sonisphere on kuin kiertävä kesätapahtuma yhdysvaltalaisten Vans Warped Tourin ja (alkuperäisen) Lollapaloozan tapaan, joissa festivaaliorganisaatio ja bändit kiertävät ympäri Yhdysvaltoja ja Kanadaa kesän ajan.

Kesällä 2010 Sonisphere-nimen alla järjestetään 11 festivaalia Euroopan eri maissa. Festivaaliorganisaatiot ovat kuitenkin usein erillisiä ja paikallisia, vaikka osa esiintyjistä nähdäänkin useamman maan Sonispheren lavalla.

Festivaalin katto-organisaatio ja perustajaryhmä löytyy Briteistä. Yhteistä kaikilla Sonisphere-festivaaleilla on bändien lisäksi graafinen ilme sekä verkkosivupohja.

Koska festivaalia järjestetään eri maissa, on tapahtuman viestintä päätetty hoitaa aina kulloisenkin kyseessä olevan maan kielellä. Yhteisen graafisen ilmeen, verkkosivujen sekä eri maiden kielten yhteensovittaminen on kuitenkin synnyttänyt mielenkiintoisia kielellisiä sekoituksia.

Esimerkiksi Suomen Sonispheren julisteissa lukee hieman huvittavasti:

SONISPHERE FESTIVAL
PRESENTS
KIRJURINLUOTO, PORI, FINLAND
LAUANTAI 7TH / SUNNUNTAI 8TH AUGUST

Sonispheren verkkosivuilla puolestaan lukee aina uutisotsikoiden ja ingressien jälkeen read more tai read the rest linkkinä koko uutiseen. Tämä on kaikkien maiden tapahtumien verkkosivuilla samalla tavalla, vaikka muu teksti onkin kyseenomaisen maan kielellä.

Mielenkiintoisinta tässä ei välttämättä ole se, että englantia käytetään suomen tai muiden kielien sijaan (tapahtumien) mainonnassa, tai että tietyt brändiin liittyvät tekstit ja iskulauseet (esimerkiksi Sonisphere Presents) esiintyvät englanniksi muiden kielten seassa. Mielenkiintoisinta on mielestäni se, että vaikka festivaalille on paikallisten järjestäjien toimesta laadittu tapahtumamaankielinen tiedotus, on työ tehty englanninkielisiä oletustekstejä ja tapahtumamaan kieltä huonosti yhdistelemällä.

Miksi palkata kielenkääntäjiä, jos he eivät saa kääntää koko tekstiä kohdemaan kielelle? Tai miksi käännöstä ei ole tehty täysin kohdekielten ehdoilla, vaan tiettyjen englanninkielisten oletustekstien ehdoilla?

Samanlainen ilmiö on vallalla myös sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi MySpacen ja Facebookin suomenkieliset versiot ovat paikoitellen suorastaan kökköjä, koska käännöstyössä on jouduttu menemään oletustekstien ehdoilla.

MySpacen englanninkielisessä palvelussa profiilin käyttäjästä kertovan kohdan otsikko on About x, missä x korvautuu aina käyttäjän nimellä. Suomennetussa versiossa tämä kääntyy muotoon Tietoja x, missä x on käyttäjän nimi perusmuodossaan.

Facebookin englanninkielisessä palvelussa toisen seinälle kirjoitettaessa näkyy kirjoittajan ystävillä ilmoitus X wrote on x’s wall. Suomeksi tämä on kääntynyt muotoon X kirjoitti käyttäjän x seinälle.

Molemmissa tapauksissa käyttäjän nimi esiintyy suomenkielisessä versiossa siis taivuttamattomana. Mieluummin MySpacessa pitäisi kuitenkin lukea Tietoja Arista, ei Tietoja Ari ja Facebookissa parempi ilmaisu olisi Ari kirjoitti Samun seinälle, ei Ari kirjoitti käyttäjän Samu seinälle. Nyt käännökset ovat vain… no, kökköjä.

Tiettyjen sanojen taipumattomuus käännöksissä saa aikaan myös selkeitä virheitä. Jos käyttäjä kommentoi Facebookissa linkkiä, on ilmoitus tästä englanniksi X commented on x’s link ja suomeksi X kommentoi käyttäjän x linkki. Suomenkielisen MySpacen etusivulla on linkki Tag ystäviä kuvia, jonka kautta käyttäjä voi lisätä tunnisteita kuviinsa. Englanniksi toiminto on Tag photos.

Ongelmat, kökköydet ja huonot käännökset nousevat sivustojen koodista. Tietyt tekstin osat – esimerkiksi juuri käyttäjän nimi sekä sanat linkki ja tag – tulevat oletusteksteinä sivustojen koodista, eikä niitä siksi voi taivuttaa. Englanninkielisissä palveluissa ongelmaa ei muodostu, koska käytettäessä About x tai comment on link -ilmaisuja, käyttäjän nimeä x tai sanaa link ei taivuteta. Ilmaisussa X wrote on x’s wall taivutus tapahtuu kätevästi genetiivin päätteellä aina samalla tavalla.

Suomen kieltä joudutaan siis käyttämään tiettyjen oletustekstien ehdoilla, jotka puolestaan on luotu englannin kieliopin mukaan. Olisiko ollut liian suuri työ koodata oletustekstit kokonaan uudestaan, kun erikielisiä versioita sosiaalisen median sivustoista alettiin tehdä?

Verkkosivujen koodin kanssa oletustekstit ovat kuitenkin periaatteessa ymmärrettäviä selityksiä kököille käännöksille. Sonispheren julisteiden kohdalla huvittaa silti vieläkin puoliksi käännetyt päivämäärät.

Kun käy läpi muiden maiden Sonisphere-julisteita, ei päivämäärän graafinen asettelu ole edes yhtenäistä. Kyse ei ole siis siitä, että päivän numero ja kuukausi olisi haluttu aina samaan kohtaan samalla tavalla. Jos näin olisi ollut, eri kielten kieliopit olisivat saattaneet sotkea tämä suunnitelman, mistä johtuen graafiseen ilmeeseen olisi voitu asettaa tietyt osat oletuksina, joita ei voi muuttaa tai kääntää. Tosin suomeksi Sonispheren teksti muodostuisi kyllä aivan samalla asettelulla:

SONISPHERE FESTIVAL
ESITTÄÄ
KIRJURINLUOTO, PORI
LAUANTAI 7. / SUNNUNTAI 8. ELOKUUTA

Taivutukset ja erilaiset sanajärjestykset kuuluvat eri kieliin oleellisena osana niiden kielioppia. Oletustekstien kanssa tehdyissä käännöksissä lähtökohtana on kuitenkin useimmin englannin kielen kielioppi.