VARIENG vastaa! Hiljaiset englanniksi

Toni Tikkanen kysyy:

Moi,

jos mietitään sanaa hiljaiset (esim. se olisi vaikka jonkun porukan nimi: ”Hiljaiset”) niin voiko se olla vain The Silent, vai pitääkö englannin kielessä olla aina tyyliin Silent Ones tai The Silents? Eli onko The Silent esim. otsikkona oikeaoppinen?

Kiitos avusta!

Tässä lyhyesti havaintojani vaihtoehdoista the silent, (the) silent ones ja the silents.

Viimeksi mainittu, The Silents, on ainakin yhden australialaisen rockbändin nimi. Assosioituisikohan se suomalaiskontekstissa käytettynä liian helposti tähän psykedeelistä rockia soittavaan yhtyeeseen?

The Silents

The silent (käytettynä substantiivin lailla kuten the rich, the poor) on ilmeisesti OK. Tein British National Corpus -haun hakutermillä the silent. Osumia oli 292 ja niistä kaksi näyttää ’meidän kamaltamme’:

There are further issues about the availability of language and concepts to the silent. [BNC EB2 1618]

More difficult is the point made earlier about the lack of language and concepts to enable the silent to speak. [BNC EB2 1046]

Olen yrittänyt hakea vaihtoehtoa the silent myös netin kautta raamatusta, toistaiseksi tuloksetta. Se jae, joka tuli mieleeni oikopäätä, oli Matt. 5:5. Tämä osoittautui jo suomalaisten käännösten kannalta kirjavaksi: Vuoden 1938 kirkkoraamatussa on hiljaiset, vuoden 1992 kirkkoraamatussa kärsivälliset; Uusi testamentti nykysuomeksi (1972) antaa vastineen nöyrät ja Pentti Saarikoski Matteuskäännöksessään vuodelta 1969 tarjoaa maan hiljaiset. Kiinnostavaa olisi tietenkin löytää the silent englanninkielisistä käännöksistä, joita on lukuisia. En ole toistaiseksi löytänyt yhtään the silent -tapausta; tavallisin englannin kielen sana Matteus 5:5:n käännöksissä on the meek.

Näytin vielä BNC-esimerkkivirkkeitäni kahdelle englannin natiivipuhujalle täällä Nykykielten laitoksella. Molemmat olivat sitä mieltä, että niissä the silent on geneerinen ja viitteeltään monikollinen. Se toimiikin hyvin konteksteissa, joista käy selvästi ilmi, että puhutaan ihmisryhmistä, sellaisista kuin esimerkiksi the rich, the poor tai the disabled. The silent ei ilmiselvästi ole kuitenkaan yleisyydessä edellä mainitun kolmen luokkaa, jotka vailla kontekstiakin ovat välittömästi tunnistettaviksi geneerisiksi ihmisryhmiin viittaviksi sanoiksi. Jos alat selailla hakutermejä the poor, the rich ja the disabled BNC:ssä, törmäät heti alkuun lukuisiin geneerisiin esimerkkeihin. Näyttää siltä, että the silent ei ole samalla tavalla profiloitunut ja siksi se irrallisena ei ihan helposti antaudu geneeriselle tulkinnalle. The silent ones puolestaan viittaa yksiselitteisemmin tiettyyn ihmisryhmään tai tietyn ihmistyypin edustajiin.

Summa summarum: suosittelisin pidempää muotoa The Silent Ones.

Komeetalle laskeuduttiin nominaalisesti

Philae-laskeutujan toimintaa kommentoitiin Twitterissä mm. seuraavasti:

Landing gear on @philae2014 confirmed deployed; lander in nominal condition #cometlanding

— ESA Operations (@esaoperations) November 12, 2014

Well even if the landing was not as nominal as expected, I managed to breath the cometary atmosphere at the surface #CometLanding

— Philae COSAC (@Philae_COSAC) November 13, 2014

Preliminary checks show we operated nominally, no time outs. Hopefully se caught the comet sample ever. Go @Philae_COSAC! #CometLanding

— Rosetta SD2 (@RosettaSD2) November 14, 2014

Download link remains nominal despite v. low power. Waiting to receive #CONCERT data #cometlanding pic.twitter.com/adnSejhG8J

— ESA Operations (@esaoperations) November 15, 2014

Mikä ihmeen nominal? MOT-sanakirjan mukaan se on suomeksi ’nimellinen, muodollinen, nimellis-’. Laskeuduttiinko komeetalle vain nimellisesti? Vai käyttävätkö vieraskieliset englantia tässä väärin, onhan tviiteissä muitakin virheitä?

Yksikieliset englannin sanakirjat tietävät nominal-adjektiiville ja siitä johdetulle nominally-adverbille muitakin merkityksiä. Yllä olevien käyttötapauksien merkitys esiintyy esim. Oxford English Dictionaryssa sijalla kuusi:

6. orig. and chiefly Astronaut. Functioning acceptably, normal.

Eli nominal tarkoittaa astronauttien kielessä normaalisti toimivaa. OED:n ensimmäinen esiintymä on NASA:n käsikirjasta vuodelta 1961:

M. Savage Launch Vehicle Handbk. (NASA) A-2   For nominal flights, the pitch gyro of the Scout will be torqued at rates which will produce a zero lift.

Englantia vieraana kielenä käyttävistä ei siis taida olla kyse, vaan ammattijargonista. Epäselväksi jää, mistä sana tarkalleen ottaen on tuon merkityksensä saanut. Lieneekö astronauttien ajatuksena ollut se, että jos jokin toimii muodollisesti oikein, se toimii oikein?

Kesäloma – ”summer holidays” vai ”summer vacation”?

Tähän aikaan vuodesta useimmilla lienee ajatukset kesälomassa. Myös ulkomaisten ystävien kanssa loma tulee puheeksi. Mutta mikäs se kesäloma onkaan englanniksi – summer vacation vai summer holiday(s)? (Joskus kuulee myös sanottavan summer break).

Ja ylipäänsä, onko vacation ja holiday -sanoilla jotain olennaista eroa?

Etymologiansa puolesta, holiday muodostuu tietenkin juurista holy + day, eli kyseessä on ’pyhäpäivä’. Vacation taas juontuu latinan sanasta vacātio, ollen johdos sanasta vacāre, ’tyhjä, vapaa’ – ”vakaatio” on ajanjakso, jolloin ei ole tavallista toimintaa, ts. on tauko (vrt. ”vakanssi”, ”vakuumi”). Eli loma.

Pyhänä on tietenkin lomaa (ainakin useimmilla), ja englannissa on käynyt niin, että holiday ’pyhä’ on menettänyt, tuota, pyhyytensä, ja sanaa käytetään yleisesti tarkoittamaan lomaa.

Tai tarkemmin, näin on käynyt erityisesti brittienglannissa – josta johtuen tähän holiday/vacation-kysymykseen tyypillinen vastaus on, että sanoilla on suurin piirtein sama merkitys, mutta siinä missä britti sanoo summer holiday(s), amerikkalainen sanoo summer vacation.

Ja Google Books Ngrams-työkalu todistaa, että tämä jako näyttää pitävän paikkansa:

holiday/vacation brittienglannissa

holiday/vacation amerikanenglanissa

Ei muuta kun kesän jatkoa – ja hyvää lomaa niille, joilla sitä on.

VARIENG vastaa! Valmistujaiset

Anonyymi yliopistolainen kysyy:

Voisiko joku filologi tai lingvisti selittää, miksi amerikkalaisille promootio on commencement (aloitus)? Onhan tietysti vähän harhaanjohtavaa, että yliopistostakin ”valmistutaan” suomeksi mutta englanniksi (graduate) siirrytään tai edetään seuraavaan vaiheeseen [elämässä].

Olen kysyjän kanssa samaa mieltä siitä, että sana commencement viittaamassa tietyn pitkän opiskelujakson juhlavaan päätöstilaisuuteen ei vaikuta ensi näkemältä erityisen osuvalta. Oxford English Dictionary kirjaa tämän merkityksen ja toteaa, että termiä käytetään paitsi Yhdysvalloissa myös joissakin yliopistoissa Atlantin tällä puolen (mm. Cambridgessa ja Dublinissa). Sanakirja ei kuitenkaan ota kantaa siihen, kuinka ’alkamista’ merkitsevä substantiivi on tullut kysyjän tarkoittamaan akateemiseen käyttöön.

Koska OED:n ensimmäinen esimerkki commencement-sanan akateemisesta käytöstä oli 1300-luvulta, lähdin etsimään lisätietoja keskienglantiin erikoistuneesta Middle English Dictionarysta. Sieltä löytyikin lisävalaistusta asiaan:

commencement (n.)
(b) entrance upon the privileges of a master or doctor in a university [cp. commencen 3a].

Verbi commencen tarkentaa vielä:

3a. (a) To enter upon the office or privileges of a master or doctor in a university after completing a course of study; also, exercise this office (in one or more of the traditional disciplines), lecture

Commencement on siis tarkoittanut maisterin tai tohtorin privilegioiden tai viran alkamista yliopistossa, kun henkilö on suorittanut opintonsa. Tätä on tietysti juhlistettu erityisellä commencement-seremonialla. Juhlinta saattoi olla varsin tuhlailevaa, sillä Trevisa mainitsee 1300-luvun loppupuolella, että Oxfordin yliopistossa oli asetettu katto siihen kulutettavan rahan määrälle (tämä on OED:n ja MED:n ensimmäinen esimerkki sanan akateemisesta käytöstä):

By a statute of the universite of Oxenford..he schal not spende at his comencement passynge þre þowsand of grootes turonens.

Valmistujaisten merkityksen muututtua commencement-sana on mennyt pois muodista joissakin yliopistoissa, mutta perinne jatkuu etenkin Yhdysvalloissa edelleen, vaikkei sen alkuperää enää muistetakaan. Esimerkiksi University of Colorado Boulderin CU Heritage Center selittää sanan käyttöä akateemisen päätösseremonian nimenä seuraavasti: ”The term symbolizes both the end of a cycle and the beginning of a new one.” Tämä tuntuu järkeenkäyvältä selitykseltä: nimi tähdentää seremonian liminaalisuutta, koska siinä vanhan loppu on uuden alku.

Lisää kysymyksiä voi lähettää meille tällä lomakkeella.

Viimeistä voitelua vailla – häävieraita 1700-luvulla

Tässä Elizabeth Montagu (1718-1800), sulava kirjeenkirjoittaja 1700-luvun Englannista, kuvailee ystävälleen Elizabeth Veseylle eksentrisen tohtori Messenger Monseyn olemusta eräässä hääjuhlassa. Montagu kirjoittaa:

[…] of all the
figures in the drawing room on the wedding
the most conspicuous was our friend Monsey
he was unhouzel’d, disappointed, unaneal’d,
he look’d like a felo de se corpse \on the Highway/ there was
a dispute whether he got his wig off a gibbet
<P8>
or took it from a cherry tree […]

Oheisesta kuvasta voi lukija tarkastaa editointityön laadun.

Montagu kirjoitti kirjeen tammikuun 28. päivänä noin vuonna 1764-66. Tohtori Messenger Monsey on epäsiisteydellään herättänyt huomiota juhlaväen keskuudessa, ja hääseurue on pohtinut onko Monseyn peruukki löytynyt hirrestä vai kirsikkapuusta; erinomainen tutkimusavustajani pysähtyi tätä kohtaa editoidessaan ainoastaan felo de se corpsen kohdalla ja merkitsi sen epävarmaksi tulkinnaksi.

Mitä tarkoittaa felo de se corpse?

Felo-de-se juontuu anglo-latinalaisesta sanastosta, ja Oxford English Dictionary määrittelee sen näin:

1a. One who ‘deliberately puts an end to his own existence, or commits any unlawful malicious act, the consequence of which is his own death’ (Blackstone).

2. A case to which the verdict ‘felo de se’ is appropriate; self-murder, suicide.

Tässä muutamia esimerkkejä termin käytöstä 1700-luvun lopulta ja 1800-luvun alusta: viimeisessä esimerkissä mainitaan Goethen sentimentaalinen ja itsetuhoinen hahmo Werther, jonka väitettiin aiheuttaneen itsemurhien aallon.

1749   H. Fielding Tom Jones III. viii. xiv. 287   That Protestants..should be..such Felos de se, I cannot believe it.
1814   Byron in T. Moore Life Ld. Byron (1851) 255/1 (Note)   That ‘felo de se’ who..Walk’d out of his depth and was lost in a calm sea.
1840  T. Hood Up Rhine 185   Werther, who brought felo-de-se quite into vogue.

Felo-de-se tarkoittaa oman hengen riistämistä, ’felon of oneself’, joten Messenger Monsey on siivottomuudessaan muistuttanut itsemurhaajan ruumista. Itsemurhaajat haudattiin siunaamattomaan maahan kuten tienvarsille, mihin viittaa Montagun rivin ylle lisäämä ’on the Highway’.

Kävi ilmi että tekstistä löytyy myös viittaus Hamletiin (kiitokset tästä havainnosta kuuluvat Samuli Kaislaniemelle, joka oli menossa katsomaan Hamletia otolliseen aikaan). ’Unhouzel’d, disappointed, unaneal’d’, murehtii Hamletin isän haamu siunaamatonta tilaansa (1. näytös, 5. kohtaus):

Thus was I sleeping by a brother’s hand
Of life, of crown, of queen at once dispatched,
Cut off even in the blossoms of my sin,
Unhouseled, disappointed, unaneled

Ja Matti Rossin tuore käännös (WSOY 2013):

Sillä tavoin riisti veljen käsi nukkuvalta
hengen, kuningattaren ja kruunun,
tappoi minut kesken syntieni kukinnan,
ja ilman rippiä ja voitelua,
ilman tilintekoa sain mennä tuomiolle

Unhouzel’d juontuu arkaaisesta verbistä housel ja tarkoittaa puhdistamatonta hengellistä tilaa, disappointed kuolemaan valmistautumattomuutta ja unaneal’d viimeisen voitelun puutetta. Ehtoollinen on jäänyt nauttimatta, viimeinen voitelu saamatta, pyhiä riittejä ei ole noudatettu ennen surullista kuolemaa – sellaisen mielikuvan antaa häävieras Messenger Monsey.

Thomas Merriamin (2012) mukaan haamun valitusta ’unhouseled, disappointed, unaneled’ muuteltiin seuraavina kahtenasatana vuotena. 1700-luvulla maineikas näyttelijä ja tuottaja David Garrick vaihtoi disappointedin unappointediin ilmeisesti antaakseen yleisölleen selkeämmän käsityksen termin merkityksestä; koska Montagu on kirjoittanut disappointed eikä unappointed, hän ei käyttänyt ainakaan Garrickin Hamletia lähteenään.

Tohtori Monsey ei muutenkaan ollut kovin huolissaan hygieniasta ja siisteydestä. Pari vuotta myöhemmin hän kutsui Englannissa vierailleen Tanskan kuningas Kristian VII:n asuntoonsa katsomaan jotakin merkittävää teosta, ja Elizabeth Montagu kirjoitti isälleen kuinka kuningas Kristian likaisten vaatteiden ja täyden yöastian ohi luoviessaan kummasteli mitkä tuoksut hänen sieraimiinsa nousivatkaan:

His Danish Majesty, undoubtedly like his ancestor Hamlet stopp’d & cry’d, angels & Ministers of Grace defend us! & much question’d whence came ye airs & blasts that saluted his nostrils. [Elizabeth Montagu, 1768]

Messenger Monsey oli Elizabeth Montagun ja hänen ystäviensä lääkäri – olemukseltaan rähjäinen ja luonteeltaan erikoinen, mutta lääketieteen ammattilaisena hän kyllä nautti suurta luottamusta.

---

Viite

Thomas Merriam. 2012. Unhouseled, Disappointed, Unaneled. Notes and Queries 59 (1): 70-76.

Suomi, tuo puolueeton kielemme

Toisin kuin ehditte ehkä jo kuvitella, tämä blogikirjoitus ei käsittele suomen sukupuoletonta hän-pronominia, vaan erästä toista neutraaliutta osoittavaa piirrettä kielessämme. Englannissahan kysellään usein:

Is your glass half full or half empty?

Suomeksi se käännetään yleensä:

Onko lasisi puolitäysi vai puolityhjä?

Mutta perinteisestihän lasit eivät ole suomessa puolitäysiä sen paremmin kuin puolityhjiäkään, vaan puolillaan. Meidän ei ole pakko sitoutua optimistiseen eikä pessimistiseen näkökantaan, vaan voimme pysyä täysin puolueettomina. Mahtavaa! Löytyyköhän muista kielistä vastaavaa sanaa?

MOT-sanakirjat kertovat: englanti half-filled, ruotsi halvfull, saksa halbvoll, ranska demi-plein, italia mezzo pieno, espanja medio lleno, viro pooleldi täis… Kaikki näistä ovat siis optimistisesti puolitäysiä. (Joku semantikko varmaan osaisi kertoa, miksi oletussana on puolitäysi eikä puolityhjä – liittynee samaan kuin se, että yleensä kysytään henkilön pituutta eikä lyhyyttä.) Muutamasta kielestä löytyy kyllä neutraalikin versio, mutta ne vaativat prepositiolausekkeen (’puoleen asti’): saksa bis zur Hälfte, espanja a la mitad, portugali até meio.

Mutta sitten! Venäjä: наполовину. En valitettavasti osaa venäjää, mutta sama sana näyttää tarkoittavan myös ’puoleksi, puoliksi, puolitiehen, puolittain’. Olemmeko siis neutraaleja yhdessä slaavien kanssa, ja länsieurooppalaiset sitten niitä optimisteja? Taidanpa stereotypioista piittaamatta juoda lasini typötyhjäksi, onhan sentään perjantai. Kippis!

Päivän sana: keshemaik pooc

”Vuoden sanat” elävät ajan hermolla. ”Päivän sanoja” tulee usein vastaan niitäkin, mutta ne ovat harvemmin uudissanoja. Törmäsin varsin mystiseen päivän sanaan, kun etsin löytyisikö joillekin Shakespearen väitetyille uudissanoille varhaisempia esiintymiä. Tietolähteeni, Lexicons of Early Modern English, arpoi minulle tervehdyksen:

Word of the day

the Tobacco is naught — Keshemaik pooc

William Strachey, The History of Travel into Virginia Britannia (1612)

Peräti outo oli ”the Tobacco is naught – Keshemaik pooc” päivän sanaksi. Tupakasta puhutaan, mutta mikä kumma on Keshemaik pooc? Pakkohan asiaa oli ruveta vähän selvittämään.

Lausuma oli siis peräisin William Stracheyn kirjasta The History of Travel into Virginia Britannia. Siinä Strachey (1572–1621) raportoi brittien ensi askelista Pohjois-Amerikan siirtomaaisäntinä. Hän oli ollut mm. todistamassa Virginiaan matkalla olleen Sea Venture -laivan haaksirikkoa asumattoman Bermudan saaren rannikolla v. 1609. Haaksirikko on kuvattu nyky-Bermudan vaakunassa (alla). Shakespearen kerrotaan saaneen haaksirikosta idean Myrsky-näytelmäänsä. Siinä saarelle haaksirikkoutuneelle Mirandalle avautuu ”uljas uusi maailma”.

Lopulta Strachey ja muut matkalaiset pääsivät perille Virginiaan. Nyt alkaa päivän sana selvitä: Stracheyn vuoden 1612 kirjasta löytyy hänen kokoamansa A Dictionarie of the Indian Language. Otsikon intiaanit paljastuvat powhataneiksi, jotka olivat Virginian seudun alkuperäisamerikkalaisia. Stracheyn kokoelma käsittää kattavan algonkin-kieliin kuuluvan powhatanin kielen sanaston, n. 1000 hakusanaa. Englanti–Powhatan -sanastosta löytyy aakkostettuna:

Tobacco, apooke, vhpooc, vmpsemen apook. Light tobacco, iakesan apooke. The tobacco is good, wingutsee upooc. The tobacco is naught, keshemaik pooc.

Eli päivän sanani oli powhataniksi ’tupakka on loppu’.

Virginia tuotti tupakkaa, siksi tuo sana oli hyvä osata maan alkuperäisasukkaiden kielellä. Sauhuttelu yleistyi Englannissa 1600-luvulla, vaikka sen terveysvaikutuksista kiisteltiin. Jotkut pitivät tupakkaa myös epäsopivana kristityille.

Tässä vaiheessa muistui mieleen myös legendaarinen powhatan, Pocahontas, alunperin nimeltään Matoaka, heimopäällikö Powhatanin tytär (n. 1595–1617). Hänen elämänsä oli varmasti Disneyn piirtämää rosoisempi. Aikalaiskuvassa hänet on esitetty 21-vuotiaana Englannissa vuotta ennen kuolemaansa:

Jos leksikaalinen löytöretkeily kiinnostaa, tervetuloa varhaisten sanakirjojen maailmaan, vanhaan ja uuteen! Ehkä siihen pitäisi kuitenkin liittää terveysvaroitus: voit eksyä aiheesta. Shakespearen uudissanat jäivät tällä kertaa katsomatta…

Because word!

American Dialect Society valitsi vuoden 2013 sanaksi ehkä hieman yllättävänkin ehdokkaan, because. Alistuskonjunktio jätti taakseen sellaiset uudissanat kuin slash ’kautta’ (come and visit slash stay ’tule pistäytymään kautta pidemmäksi aikaa’ ), pepunkeinutustanssi twerking,  Obamacare sekä omakuva selfie (josta Hiltusen Turo jo kirjoittelikin).

Because:han ei varsinaisesti ole uusi tulokas englannin kielessä. Internet-käytössä sen syntaksi on kuitenkin muuttunut radikaalisti lyhyessä ajassa. Aiemminhan nykyenglannissa because:a piti seurata, joko kokonainen lauseke tai of-prepositio ja substantiivi:

The boy was absent because he was ill

Schools were closed because of heavy snowfall.

(esimerkit: dictionary.com)

Vuonna 2013 oli nettimuotia rikkoa sanan syntaksia huvikseen ja lätkiä perään pelkkä substantiivi tai adjektiivi: because reasons, because awesome! Raadin yhtenä perusteluna oli, että because on vuoden sana: because useful.

Kokeilkaapa kiltit piltit oppivelvolliset käyttää tätä rakennetta englannin aineissa ja jos opettajan punakynä heiluu, viitatkaa sen jälkeen American Dialect Societyn auktoriteettiin 😉

Näin historiallisesta perspektiivistä because ei kuitenkaan edusta kaikkein vanhinta kieliopillista sanastoa englannin kielessä. Etymologisesti kyse on by-preposition ja romaanisista kielistä lainatun cause-substantiivin yhdistelmästä, jota tavataan 1300-luvulta lähtien. Se on yhdistelmänä yli 400 vuotta nuorempi kuin monet pikkusanat, kuten artikkelit, pronominit ja prepositiot, joita löytyy jo vanhimmista muinaisenglannin lähteistä. Näihin kuuluu by:n lisäksi esimerkiksi about, from, now, these, of, than, in, into, it, and, as, at.

Because:n käyttö on muuttunut jonkin verran aiemminkin. 1300-luvun lähteissä sanat kirjoitetaan erikseen ja rakenne oli usein for be cause, joista for on myöhemmin pudonnut pois. Semantiikkakin on muuttunut: because saattoi viitata päämäärään. OED antaa seuraavia esimerkkejä

For bicause I was in her presence, I toke acquaintaunce of her excellence (1509) ‘koska olin hänen seurassaan, tutustuin hänen korkeuteensa’

The kynge made none assaut, bycause of the sparynge of his people (1523) ‘kuningas ei hyökännyt, säästääkseen seuraajiensa henkiä’

Annointing the doores and hinges with oile, because they shall not creake (1628). ‘ovien ja saranoiden voiteleminen, etteivät ne narisisi’ 

Kun otetaan tämä huomioon, niin ehkäpä sanan syntaksin taivutteleminen ei sittenkään ole niin radikaalia? Jäämme myös mielenkiinnolla odottelemaan muuttuuko rakenne hyväksyttävän yleiskieliseksi, vai jääkö se lyhytikäiseksi Internet-ilmiöksi. American Dialect Society:n raati ainakin oli vakuuttunut sanan hyödyllisyydestä.

Muita raadin noteeraamia sanoja olivat:

Hyödyllisimmät:

struggle bus: metafora vaikealle tilanteelle (I’m riding the struggle bus),

ACC ’aggressive carbon copy’: sähköpostin kopioiminen cc. toiminnolla kolmannelle taholle, esimerkiksi pomolle, tavoitteena vastaanottajan vahingoittaminen.

Luovimmat:

to catfish: käyttää väärää identiteettiä sosiaalisessa mediassa,

doge: koira-meemi,

bitcoin: virtuaalivaluutta,

robo sapiens: älykkäitä robotteja.

Turhimmat:

sharknado: ’haitornaado’,

cronut: donitsi-croissant yhdistelmä,

stack-ranking: Microsoftin käyttämä ja hylkäämä tapa arvioida työntekijöitään.

Törkeimmät:

underbutt: pakaroiden alaosa, joka näkyy alushousujen raosta,

revenge porn: ’kostoporno’, intiimiluontoisen materiaalin postaaminen nettiin ilman kohteen lupaa,

fatberg: rasvavuori, joka löytyi Lontoon viemäreistä,

s(c)hmeat: laboratorio-olosuhteissa kasvatettu lihatuote,

thigh gap: reisien väliin jäävä tyhjä tila naisten kauneusihanteena.

Eufemistisimmat:

least untruthful:  ’vähiten epätotuudenmukainen’, eli asian kertominen turvautuen vain pienimpään tarvittavaan valheeseen,

demised: HSBC-pankin käyttämä eufemismi irtisanomisille,

slimdown: Fox Newsin nimitys Obaman hallinnon tekemälle Yhdysvaltain julkisen sektorin pysäyttämiselle, josta yleisemmin käytetään nimeä shutdown.

Todennäköisemmin kieleen jäävät:

binge-watch: katsoa jotakin visuaalisen viihteen muotoa kerralla paljon,

to drone: iskeä kauko-ohjattavin lennokein,

glasshole: Google-laseja käyttävä ulkomaailmaa tiedostamaton henkilö.

Vähiten todennäköisimmin kieleen jäävät:

Thanksgivukkah: Thanksgivingin ja Hanukkahin ensimmäisen päivän osuminen samaan ajankohtaan, mikä tapahtuu seuraavan kerran 70,000 vuoden kuluttua,

birthmas: joulun ja syntymäpäivien juhliminen samaan aikaan,

Harlem Shake: suosittu video-meemi.

sekä sananjohtimet:

–shaming: nöyryyttäminen jonkin asian tiimoilta, erityisesti julkisessa keskustelussa, esim. fat-shaming, pet-shaming rasvan käyttöön tai lemmikin omistajiin kohdistuva syyllistäminen,

–splaining: alentuvaan sävyyn besserwisseröiminen oletuksena, että tietää lähtökohtaisesti asiasta enemmän kuin kohderyhmä, esim. mansplaining, mies valistaa naista, white-splaining,  journosplaining,

–coin: bitcoinia seuranneet elektroniset valuutat, esim. peercoin, namecoin,

–(el)fie: ’omis’-johdannaiset, esim. drelfie, ’päihtynyt omakuva’, twofie ’selfie, jossa kaksi henkeä’,

–hack: toimenpide, jolla saa asiat ’hakkeroitua’ helpommiksi, esim. lifehack,

–spo: valokuva- tai videomontaasi, jonka tarkoitus on inspiroida painon pudottamista, esim. fitspo, sportspo.

Selfie

Anna-Stina Nykänen kirjoittaa sunnuntain Hesarissa selfiestä, joka on siis “käsivarren mitan päästä otettu omakuva”.  Siis esimerkiksi tällainen — Nykäsen mukaan miesten selfiet korostavat usein saavutuksia, kuten valmista halkopinoa tai valloitettua vuorenhuippua.

”Selfie” (lähde: Wikimedia commons)

Älypuhelimien ja sosiaalisen median ansiosta tällaisiin omakuviin törmää nykyään jatkuvasti, ja ilmiön myötä myös sanaa selfie on toistettu yhdessä jos toisessakin yhteydessä. Vuoden 2013 sanaksi sen ovat valinneet ainakin kielentutkija Geoffrey Nunberg ja Oxford Dictionaries. Oxford English Dictionarystä sanaa ei vielä löydy, mutta tämä lienee vain ajan kysymys:

Nunberg perustelee omaa valintaansa paitsi ilmiön suosiolla myös sillä, miten sana selfie taipuu myös lyömäaseeksi, jota voidaan käyttää esimerkiksi istuvaa presidenttiä vastaan:

 The word imputes an aura of narcissism to whatever it’s attached to, whether it’s apt or not. Use ”selfie” to describe that banal Johannesburg snapshot, and all of a sudden Obama becomes the ”selfie president.” A columnist at the New York Post writes that the event ”symbolizes the global calamity of Western decline.” That gives ”selfie” a cultural resonance you’re not going to find with any of the other word-of-the-year finalists, not even ”twerk.”

Selfiestä ei kuitenkaan taida olla vuoden anglismiksi suomen kielessä, ainakaan tämän vuoden. Näin voisi päätellä siitä, miten Nykäsen artikkelia on kommentoitu:

 

Nähtäväksi jää, tuleeko selfiestä vähitellen mitat täyttävä ja salonkikelpoinen lainasana suomen kieleen, vai ehtiikö ilmiö sitä ennen mennä ohi.

Englanti – miehekäs ja myönteinen kieli?

Kieliä leimataan joskus arkipuheessa helpoiksi ja vaikeiksi, loogisiksi ja epäloogisiksi, rikkaiksi ja köyhiksi. Mutta voivatko kielet olla myös sukupuolittuneita tai peräti onnellisia? Englannin kieleen on liitetty näitäkin arvoarvioita. Yleisiä ne olivat viime vuosisadan alkupuolella.

Ansioitunut ja edelleen arvostettu tanskalainen kielentutkija Otto Jespersen esitteli aikoinaan englantia poikkeuksellisen maskuliinisena kielenä. Englantiin nähden vaikkapa ranska ja italia olivat hänestä monessa suhteessa feminiinisiä ja havaijin kieli lapsellista. Näkemyksiinsä Jespersen päätyi vertailemalla kielten äänteitä, intonaatiota, pääte- ja tavurakenteita. Englannin viriileihin piirteisiin kuului myös sanajärjestys, koska englannissa ”sanat eivät ole piilosilla” niin kuin usein on laita latinassa ja saksassa.

Väite englannin maskuliinisuudesta on herättänyt negatiivisia tuntoja Jespersenin Growth and Structure of the English Language -teosta lukeneissa opiskelijoissa. Tähän viittaavat kirjaston kirjan alleviivaukset ja reunahuomautukset. Itse muistelen aikoinani lukeneeni vieläkin runsaammin merkinnöin kirjailtua nidettä!

(Otto Jespersen, ”Growth and Structure of the English Language”
9. painos, 1967, s. 2. Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmat.)

Parin vuoden takainen väite englannin kielen positiivisuudesta perustuu puolestaan empiiriseen tutkimukseen. Vermontin yliopiston tutkijat testasivat englannin yleisimpien sanojen herättämiä myönteisyyden tunteita asteikolla yhdestä yhdeksään. Aineisto koottiin neljästä suuresta tietokannasta, joissa oli Twitterin viestivirtaa, New York Timesin 20 vuoden numerot, laulujen sanoituksia 50 viime vuodelta sekä miljoonia kirjoja 1500-luvulta nykypäivään. Testisanoja kertyi yhteensä yli 10.000 kappaletta. Kunkin sanan pisteytti 50 vapaaehtoista.

Aineiston positiivisimmaksi sanaksi koettiin laughter (keskiarvo 8,5 pistettä) ja negatiivisimmaksi terrorist (1,3). Neutraaliin välimaastoon sijoittuivat mm. the (4,98) ja it (5,02). Yleisimmät sanat vaihtelivat jonkin verran aineistotyypin mukaan. Esimerkiksi lehtiaineistossa positiivisimmiksi arvioitiin love, win, comedy, celebration ja pleasure, ja negatiivisimmiksi war, cancer, murder, terrorist ja rape. Vain lauluissa yleisimpiin mielihyvää tuoviin sanoihin kuului rainbows ja kissing.

3,5-kuukauden ikäinen vauva nauraa

Tutkimuksen päätulos oli, että kussakin aineistossa positiivisia, onnen tuntemuksia herättäviä sanoja oli huomattavasti enemmän kuin negatiivisiksi koettuja. Englannin kohdalla onnettaren vaaka näyttäisi siis kallistuvan vahvasti plussan puolelle.

Tutkimuksen tekijät olivat matemaatikkoja ja tilastotieteilijöitä. Menetelmät olivat hallussa ja aineistokin valtava. Kielentutkijaa silti vähän mietityttää kuinka suuri todistusvoima on yksittäisillä, yhteydestään irrotetuilla sanoilla. Nauruakin on monenlaista: hermostunutta, hämmentynyttä, ivallista, pilkallista. Positiivinen sana voi esiintyä kieltolauseessa ja välittää negatiivisen viestin. Tutkijat myöntävätkin auliisti, että laajempien rakenteiden tunnesisällön analyysi olisi paikallaan, joskin vaikeampi urakka. Tutkittavaa siis riittää.

Englannin positiivisuustutkimus sai kimmokkeen aiemmasta Twitterin viestivirran analyysista. Sen mukaan amerikkalaiset kokivat olevansa vähemmän onnellisia kuin aiemmin, ja naiset vähemmän onnellisia kuin miehet. Toisaalta tuore YK:n tukema tutkimus on jo ehtinyt päivittää maailman onnellisimmat ja onnettomimmat maat. Suomi sijoittuu tilastossa 7:nneksi heti Kanadan jälkeen, mutta Yhdysvallat löytyy vasta sijalta 17. Valtakielen ”onnellisuusindeksi” ei siis näytä ennustavan ihmisten onnellisuuden kokemusta.

Tilastoista huolimatta onnellista uutta vuotta kaikille!