”My native English, now I must forgo”: Shakespearen asenteista englannin kieleen

Thomas Mowbray

Thomas Mowbray

Shakespearen näytelmät pursuavat tietenkin kielellistä ilottelua ja kaikkien ilmaisumahdollisuuksien hyväksi käyttöä. Mutta mestari saattaa myös pysähtyä pohtimaan vakavammin äidinkielen merkitystä roolihenkilön elämään. Seuraava ote on Rikhard II:n ensimmäisestä näytöksestä. Kuningas on juuri tuominnut Norfolkin herttuan, Thomas Mowbrayn elinikäiseen maanpakoon, ja tämän vastaus on täynnä tunnetta:

MOWBRAY A heavy sentence, my most sovereign liege,
And all unlooked-for from your highness’ mouth.
A dearer merit, not so deep a maim
As to be cast forth in the common air,
Have I deserved at your highness’ hands.
The language I have learnt these forty years,
My native English, now I must forgo,
And now my tongue’s use is to me no more
Than an unstringed viol or a harp,
Or like a cunning instrument cased up,
Or, being open, put into his hands
That knows no touch to tune the harmony.

What is thy sentence then but speechless death,
Which robs my tongue from breathing native breath?

(King Richard II I:iii)

MOWBRAY Teidän korkeutenne, raskas tuomio se on,
en odottanut sitä teiltä; korkeamman kunnian
ansaitsisin teidän majesteetiltanne, en näin
syvää haavaa, että joudun heitetyksi taivasalle.
Äidinkielestäni, tästä englannista,
jota olen puhunut jo neljäkymmentä vuotta,
minun täytyy luopua, ja nyt ei kielestäni
ole hyötyä sen enempää kuin harpusta
tai violasta, josta kielet puuttuvat, tai
koteloonsa suljetusta monimutkaisesta
soittimesta, jos sen soittajaksi pannaan
joku, jolta puuttuu soittotaito.

mitä muuta
tuomiosi on kuin sanatonta kuolemaa,
kun se maanpakoon tuomitulta kielen varastaa.

(Rikhard II, suomentanut Matti Rossi, WSOY 2008)

Voisiko äidinkielisen kanssakäymisen menettämistä vaikuttavammin kuvata? Tulee muuten väkisin mieleen, että Shakespearen säkeet voivat ilmentää kotimaastaan paenneiden tai karkotettujen ihmisten tunteita myös meidän päiviemme levottomassa maailmassa.

Shakespearelle on myös tyypillistä, ettei hän pane näitä vaikuttavia säkeitä näytelmän päähenkilön tai sankarin suuhun. Thomas Mowbray on murhaan osallistunut rikollinen, ja yllä lainatun kohtauksen jälkeen hän katoaa näyttämöltä.

450px-FirstFolioMerryWives

Englannin kieli ja sen eriasteinen käyttö on kuitenkin Shakespearen näytelmissä ennen kaikkea ilon ja leikinlaskun lähde. Kohteina voivat olla sekä kielen puutteellinen hallinta että pyrkimys liialliseen kielelliseen hienosteluun. Seuraavassa muutama näyte. Näin puhuu Tohtori Caius, ranskalainen lääkäri:

CAIUS By Gar, he has save his soul dat he is no come; he has pray his Pible well dat he is no come. By Gar, Jack Rugby, he is dead already if he be come.

RUGBY He is wise, sir, he knew your worship would kill him if he came.

CAIUS [drawing his rapier] By Gar, de herring is no dead so as I vill kill him. Take your rapier, Jack; I vill tell you how I vill kill him.

(Merry Wives of Windsor II:iii)

Suomentaja on tässä todellisen haasteen edessä. Kersti Juvan käänös heijastelee ranskalaisväritteisyyttä  loisteliaasti:

CAIUS ’Elkutti, ’än pelasti zieluns kun ei tullut. ’Än on käyttänyt ’yvin raamattuans kun jätti tulemat. ’Elkutti, Zusi Ruhi, miez olis jo kuollut joz olis tullut.

RUUHI Viisas mies, herra tohtori. Tiesi, että herra tohtori tappaisi hänet jos hän tulisi.

CAIUS ’Elkutti, ei edez zuolazilli ole niin kuollut kuin ’än on, kun minä ’änet tapan. (Vetää miekan) Miekka eziin, Žusi, minä näytän, miten minä ’änet tapan.
(Windsorin iloiset rouvat, suomentanut Kersti Juva, WSOY 2006)

Myös englantia äidinkielenään puhuvat voivat käyttää kieltä yleisöä huvittavalla tavalla. Näin puhuu opettaja(!) Holofernes:

HOLOFERNES Most barbarous intimation! Yet a kind of insinuation, as it were, in via, in way, of explication; facere, as it were, replication, or, rather, ostentare, to show, as it were, his inclination – after his undressed, unpolished, uneducated, unpruned, untrained, or, rather, unlettered, or, ratherest, unconfirmed fashion, to insert again my haud credo for a deer. (Love’s Labour’s Lost IV:ii)

Kääntäjä Juhani Lindholm välittää erinomaisesti Holoferneksen hienostelun:

 HOLOFERNES Typerää puhetta, mutta onpahan omiaan ikään kuin in via luomaan, facere, jonkinlaisen selityksen, tai pikemminkin oikeastaan ostentare, ikään kuin osoittamaan, että karkeassa, jalostumattomassa, hienostumattomassa sivistymättömyydessään ja kouliintumattomuudessaan tahi paremminkin koulujakäymättömyydessään kuitenkin kaikitenkin tuolla tietämättömällä tolvanalla on otsaa sekoittaa minun haud credoni peuraan. (Turhaa lemmen touhua, suomentanut Juhani Lindholm, WSOY 2012)

Erityisen monipuolista kieli-ilottelua esiintyy näytelmässä Henrik V. Brittein saarten englannin varieteeteista löytyy otteita. Näin puhuu walesilainen kapteeni Fluellen:

FLUELLEN To the mines! tell you the duke, it is not so good to come to the mines; for, look you, the mines is not according to the disciplines of the war: the concavities of it is not sufficient; for, look you, the athversary, you may discuss unto the duke, look you, is digt himself four yard under the countermines: by Cheshu, I think a’ will plough up all, if there is not better directions.

(King Henry the Fifth III:iii)

FLUELLEN Tunneleille? Kertokaa te herttualle, ettei se ole hyvä asia, että mennä tunneleille. Nähkääs nimittäin, nämä tunnelit ei ole sotataiton mukaiset. Ei riitä syvyys. Katsokaas, vihollinen, voitte sanoa herttualle, on kaivanut itsensä kaksitoista jalkaa tunneleitten alle ja tehnyt sinne vastatunnelit. Kiesus varjele, minä luulen, että se räjäyttää ylös kaiken, jos ei tule paremmat määräykset.

(Henrik V, suomentanut Matti Rossi, WSOY 2009)

Rossin käännöksestä käy mainiosti ilmi, ettei kunnon kapteeni puhu standardienglantia. On tietenkin selvää, ettei walesiläisyys sinänsä voi näkyä suomenkielisessä tekstissä.

Sitten esimerkki irlantilaisen kapteeni MacMorrisin englannista:

MACMORRIS It is no time to discourse, so Chrish save me: the day is hot, and the weather, and the wars, and the king, and the dukes: it is no time to discourse. The town is beseeched, and the trumpet call us to the breach; and we talk, and, be Chrish, do nothing: ’tis shame for us all: so God sa’ me, ’tis shame to stand still; it is shame, by my hand: and there is throats to be cut, and works to be done; and there ish nothing done, so Chrish sa’ me, la!

(King Henry the Fifth III:iii)

MACMORRIS Nyt ei ole aika keskushtella, Krishtus minua varjelkoon. Päivä on kuuma ja shää ja shota ja kuningash ja herttuat. Ei ole aikaa keshkushtella. Kaupunki on shaarrettu ja torvi kutshuu meitä muurille ja me vain puhumme emmekä Krishtus varjele tee mitään, niin she on häpeä meille kaikille. Niin että Herra minut pelashtakoon, on häpeä seishtä laishkana, she on häpeä, käteni kautta. Kurkkuja on katkottava, töitä on tehtävä, ja Krishtus Herra meitä varjele, kun mitään ei tehdä.
(Henrik V, suomentanut Matti Rossi, WSOY 2009)

Ja vielä skottikapteeni Jamyn  repliikki:

JAMY By the mess, ere theise eyes of mine take themselves to slomber, ay’ll de gud service, or ay’ll lig i’ the grund for it; ay, or go to death; and ay’ll pay’t as valorously as I may, that sall I suerly do, that is the breff and the long. Marry, I wad full fain hear some question ’tween you tway.

(King Henry the Fifth III:iii)

JAMY Voi pyhä messu, minä sanon ennen kuin nämä minun silmät uneen sulkeutuu, minä teen siistin työn tai makaan ruumiina maassa. Minä olen Jumalalle velkaa kuoleman ja maksan velkani niin urhoollisesti kuin voin, niin minä teen, ja tässä on nyt sanottu kaikki. Totisesti minä olisin mieluusti kuullut teidän kahden vähän keskustelevan.
(Henrik V, suomentanut Matti Rossi, WSOY 2009)

Kannattaa panna merkille, että Rossin käännöksissä näiden englannin maantieteellisten varieteettien erikoispiirteet eroavat johdonmukaisesti toisistaan.

Näissä repliikeissä Shakespeare on selvästi tähdännyt yleisön huvittamiseen hiukan häijylläkin tavalla. Mutta hänen neroudelleen on ominaista, että kielellisiä ongelmia voidaan käyttää myös iloisen rakkausdialogin höysteenä. Ranskan prinsessa Catherinen ja Henrik V:n sananvaihto kuuluu varmaan Shakespearen näytelmien rakastetuimpiin kohtauksiin:

KING HARRY … How answer you, la plus belle Katharine du monde, mon tres chèr et divin déesse?

CATHERINE Your majestee ave fausse French enough to deceive de most sage demoiselle dat is en France.

KING HARRY Now, fie upon my false French! By mine honour, in true English, I love thee, Kate: …

Come, your answer in broken music – for thy voice is music and thy English broken. Therefore, queen of all, Catherine, break thy mind to me in broken English: wilt thou have me?

CATHERINE  Dat is as it shall please de roi mon père.

KING HARRY Nay, it will please him well, Kate. It shall please him, Kate.

CATHERINE Den it sall also content me.

KING HARRY Then I will kiss your lips, Kate.

CATHERINE Les dames et demoiselles pour être baisées devant leur noces, il n’est pas la coutume de France.

KING HARRY (to Alice) Madam my interpreter, what says she?

ALICE Dat it is not be de fashion pour les ladies of France – I cannot tell vat is baiser en Anglish.

KING HARRY To kiss.

ALICE Your majesté entend bettre que moi.

(King Henry the Fifth V:ii)

KUNINGAS HENRIK … Miten vastaat, la plus belle Catherine du monde, montrès chère et divine déesse?

CATHERINE Teidän majesteetti osaa niin paljon kökkö ranska, että hän pettä viisain demoiselle, joka asu Ranska.

KUNINGAS HENRIK Voi minun kurjaa ranskaani! Kunniani kautta, hyvällä englannin kielellä, minä rakastan sinua, Kati. … Vastaa, Kati, vastaa kuin orkesteri, sillä sinun äänesi on musiikkia ja sinun englantisi riitasointuja täynnä. Siksi, kansojen kuningatar, Catherine, avaa sydämesi ja kerro minulle englanniksi moniäänisesti: otatko minut?

CATHERINE Se on niin kuin roi mon père halua.

KUNINGAS HENRIK Hänelle se varmasti sopii, Kati. Hän on siitä hyvillään.

CATHERINE No sitten se sopi myös minä.

KUNINGAS HENRIK Sen kunniaksi minä suutelen kättänne ja kutsun teitä kuningattarekseni.

CATHERINE Laissez, mon seigneur, laissez, laissez! Ma foi, je ne veux point que vous abaissez votre grandeur en baisant la main d’une de votre seigneurie indigne serviteur. Excusez-moi, je vous supplie, mon tres-puissant seigneur.

KUNINGAS HENRIK Siinä tapauksessa minä suutelen sinun huuliasi, Kati.

CATHERINE Les dames et demoiselles pour être baisées devant leur noces, il n’est pas la coutume de France.

KUNINGAS HENRIK (Alicelle) Mitä hän sanoo, madame minun tulkkini?

ALICE Ettei ole Ranskan ladyjen façon– en osa sano mitä baiser on anglanti.

KUNINGAS HENRIK Suudella.

ALICE Teidän majesteetti entend parempi que moi.

(Henrik V, suomentanut Matti Rossi, WSOY 2009)

Ehkäpä yllä esittämäni sitaatit kertovat jotakin Shakespearen asenteista ja rakkaudesta äidinkieleen. Toivottavasti ne osoittavat myös, miten huippusuomentajat selviytyvät alkutekstin kielellisen variaation asettamista haasteista.

Henrik V ja Catherine (Wikimedia Commons)

Jätä kommentti

Kategoria(t): Matti Rissanen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s