Kun saapuu syys

Kävi ihmetyttämään, miksi Yhdysvalloissa käytetään syksystä sanaa fall, kun Britanniassa termi on autumn. Oxford English Dictionaryn mukaan englannin alkuperäinen syksysana on harvest (nykyään käytössä supistuneessa merkityksessä ’sadonkorjuu, sato’), joka on samaa kantaa kuin saksan Herbst ja ruotsin höst. Tämän kanssa ryhtyivät sittemmin kilpailemaan keskiajalla muinaisranskasta ja latinasta lainattu autumn sekä 1500-luvulla käyttöön otettu kotoperäinen fall (aluksi fall of the leaf, aika jolloin lehdet putoavat puista). Brittien Amerikan-valloitus alkoi 1500-luvun lopulla, jolloin kaikki kolme syksysanaa olivat käytössä.

Pikainen Google Scholar -haku paljasti, että näitä sanoja on tutkinut ainakin Andreas Fischer kirjassa Studies in Early Modern English (1994), mutta hän ei valitettavasti saanut selville, mistä britti- ja amerikanenglannin eriytyminen tässä suhteessa johtuu. Kuten Fischer toteaa, tämä vaatisi sen selvittämistä, kuka käytti mitäkin sanaa kenelle ja milloin; tarvittaisiin toisin sanoen kattavia varhaisuusenglannin tekstiaineistoja, joitten kirjoittajista sekä lukijoista pitäisi mielellään vielä tietääkin jotain, kuten sosiaalinen status. Meillä VARIENGissä on jonkin verran tällaisia aineistoja, mutta niitten sanamäärät lienevät vielä liian pieniä tällaisten sanatason ilmiöiden tutkimiseen. Esimerkiksi PCEEC-kirjekorpuksesta löytyi alustavassa haussa vain kolme autumn-esiintymää eikä yhtään syksyä tarkoittavaa fallia tai harvestia, joskaan en etsinyt sanojen kaikilla mahdollisilla kirjoitusmuodoilla.

Turvaudutaanpa siis spekulointiin. Vierasperäinen autumn lienee alkujaan lainattu englantiin prestiisisyistä, olihan normannivalloittajien kieli paljon arvostetumpaa kuin paikallisten. Fall-sanan tuloon olisi voinut vaikuttaa uskonpuhdistuksen ja renessanssin myötä uuteen arvostukseen noussut kotoperäinen englanti: vaikka latinastakin lainattiin tuolloin hyvin paljon sanoja, oli myös kielellisiä puristeja, kuten fall of the leaf -ilmaisun ensimmäisen OED-esiintymän tuottanut Roger Ascham. Mutta mistä tuli ero britti- ja amerikanenglannin välille?

American Heritage -lehden lokakuun 2001 numeron mukaan sekä autumn että fall olivat Amerikan valloituksen aikaan yleisiä; harvestia ei mainita, mutta todennäköisesti sen merkitys oli jo alkanut supistua toisten sanojen paineessa. American Heritagen mukaan vallankumouksen jälkeen Englannissa tuli muotiin mannereurooppalaisten esikuvien mukainen autumn, kun taas Amerikassa tällaista hienostelua ei harrastettu, joten siellä voitti lopulta fall. Selitys on melko uskottava, mutta kaipaisin enemmän todisteita kuin lehden esittämät kaksi erityylistä runoa Englannista ja Yhdysvalloista. Kukahan tutkisi asiaa tarkemmin, vai lieneekö joku jo tutkinut?

4 kommenttia

Kategoria(t): Tanja Säily

4 responses to “Kun saapuu syys

  1. Arja Nurmi

    Jotkin britti- ja amerikanenglannin erot ovat tietysti myös tietoisia: sanakirjantekijä Noah Webster oli yleisen käsityksen mukaan mies, joka vakiinnutti ”color” ja ”labor” kirjoitusmuodot brittien käyttämien ”colour” ja ”labour” sijaan. Webster tosin vaikutti vasta 1700-luvun lopulta alkaen, joten jos ero oli selkeä jo aiemmin, syynä on varmaan jokin muu. Olisi mielenkiintoista katsoa myös miten eri brittimurteet käyttävät eri sanoja, koska joskus sieltäkin suunnasta löytyy selityksiä.

    Autumn-sana sinänsä oli käytössä latinasta lainattuna jo tuhatluvulla (muodossa autumnus), keskiajalla ranskalaisittain autumpne, autonne. Tutkiskelin tätä muutamalla rivillä Kielet kohtaavat -kirjan jutussani (http://kirjat.finlit.fi/index.php?showitem=2172). 🙂

  2. Tanja Säily

    Tuo American Heritagen tarkoittama vallankumous, jonka jälkeen eriytyminen tapahtui, taitaakin olla Amerikan vallankumous, eli juuri 1700-luvun lopusta puhutaan. Voi tosiaan olla, että eroa tehtiin tietoisesti – yhdysvaltalaiset rakensivat omaa identiteettiään ja erottuivat briteistä olemalla ”simple and unpretentious”. Murteetkin ovat hyvä pointti.

  3. Terttu Nevalainen

    Brittienglannin murre- tai merkityseroihin viittaisi se, että syyssanoja käytetään 1600-luvulla toisinaan myös yhdessä. The History of Four-footed Beasts (1658) kertoo toukista, jotka koteloituvat syksyllä: “There is also a third sort of green Caterpillers, which when Autumn or the fall of leaf draweth on, are turned into a certain sheath or case…” Olisiko kirjoittaja halunnut puhutella lukijoita yli murrerajojen?

    Runoudessa synonymia pääsee tietysti oikeuksiinsa. Early English Books Online -kokoelmaan sisältyvässä oodissa (1692) lumihiutaleiden satamista verrataan lehtien putoamiseen – taivaan syksyyn: “… Flakes, which downward fly, / As if it were the Autumn of the Sky; / Whose Fall of Leaf would theirs supply”.

    • Tanja Säily

      Niin, autumnia ei varmaan enää tuossa vaiheessa voitu pitää mitenkään kovin vieraana ja vaikeana sanana, joten ei voitane olettaa, että ”fall of leaf” -ilmaisua olisi käytetty ensimmäisessä lainaamassasi virkkeessä selittämään autumnia, paitsi jos kyse oli tosiaan murre-erosta. Tai ehkä kirjoittaja halusi ottaa huomioon sekä puristit että latinistit? Koto- ja vierasperäisten synonyymisten sanojen yhteiskäyttöähän on tutkittu jonkin verran, mutta viimeisin esitelmä jonka aiheesta kuulin ei muistaakseni löytänyt sille mitään uskottavaa selitystä.

Jätä kommentti